Yltiödemokratia

Kohteesta HommaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yltiödemokratia, toisinaan myös porvarillinen yltiödemokratia tai suora demokratia tarkoittaa poliittista järjestelmää, jossa tavallisilla kansalaisilla on mahdollisuus suoraan vaikuttaa lainsäädäntöön, eikä pelkästään edustuksellisen järjestelmän kautta. Nimitys yltiödemokratia viittaa ajatukseen, että demokratia voi olla liioiteltua, ts. järjestelmä voisi olla yltiöpäisen demokraattinen.[1][2] Sanan "yltiödemokratia" käyttöä ei juuri tapaa muualla kuin vasemmistolaisessa diskurssissa. Tämä on itse asiassa linjassa sen kanssa, että SDP:n Forssan ohjelmassa suora demokratia oli mukana, mutta SDP luopui siitä vuoden 1952 uudistetussa ohjelmassaan.[3] Kansanäänestyksiä on luonnehdittu myös perversseiksi ja ongelmallisiksi.[4] Suoran demokratian vaihtoehtona pidetään ns. edustuksellista demokratiaa, mutta toisaalta sitä kritisoidaan toimimattomuudesta.[5]

Porvarillisuus

Suoran demokratian luonnehtiminen porvarilliseksi perustunee siihen, että Sveitsissä suoraa demokratiaa on sovellettu vuodesta 1848 alkaen, eikä maa ole muuttunut sosialistiseksi onnelaksi.

Katso myös

Lähteet

  1. Karapuu, Heikki (toim.): ”Klaus Mäkelä: Kaikki valta neuvostoille”, Harvojen tasavalta, s. 110–115. Huutomerkki-sarja. Helsinki: Tammi, 1970. Lainaus sivulta 110: "Referendum on porvarillista yltiödemokratiaa."
  2. Osmo Apunen, Pertti Lappalainen, Jukka Paastela, Ilkka Ruostesaari: ”Pertti Suhonen: Kansan tahto välittömässä demokratiassa”, Vaalit, valta ja vaikuttaminen, s. 93–102. Juhlakirja Olavi Borgin 60-vuotispäiväksi 30.3.1995. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3718-7. Lainaus sivulta 94: "Kansanäänestykset ovat porvarillista yltiödemokratiaa, ja mielipidetiedusteluihin nojaava poliittinen päätöksenteko sen pisimmälle viety muoto."
  3. Forssan ohjelma (Hyväksytty puoluekokouksessa 1903, Forssa) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Lainaus: "2. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta." Viitattu 2014-09-03.
  4. Taussi, Sari: "Kansanäänestykset demokratian perverssi muoto" – Brexit aiheena A-studion Haloo Eurooppa -keskustelussa Yle Uutiset. Lainaus: "Euroopan asioista 34 vuotta uutisoinut Paul Taylor kutsuu kansanäänestyksiä demokratian perverssiksi muodoksi, koska ihmiset harvoin äänestävät siitä, mitä kysytään. Ranskalainen sosialisti, europarlamentaarikko Virginie Rozière pitää kansanäänestyksiä ongelmallisina, koska päätettävästä asiasta käydään harvoin tarpeeksi pitkä ja syvällinen keskustelu."
  5. Koistinen, Perttu: "Keskittämispolitiikka on osoitus siitä, että edustuksellinen demokratia ei toimi" Verkkouutiset, 2016-08-14. Viitattu 2016-09-06. Lainaus: "Keskittämispolitiikka on havainnollinen osoitus siitä, että edustuksellinen demokratia ei toimi. Kansan enemmistö ei sitä hyväksy."

Aiheesta muualla