Orjalaivojen terva
Orjalaivojen terva on useimmiten humoristisena heittona viljelty käsite, jolle kuitenkin on selvät historialliset juuret. Käsitteen alkuperäisenä isänä voitaneen pitää Elmo Kailaa, joka kirjoitti teoksen Pohjanmaan elinkeinoelämästä. Kaila totesi maailman meriä kyntäneiden purjelaivojen, myös orjalaivojen, olleen suojattuja suomalaisella tervalla. Kailan toteamus ei sisältänyt sen kummempia eettisiä johtopäätöksiä.[1] Elmo Kailan toteamus tuskin olisi saavuttanut niin kovin suurta julkisuutta, ellei sitä olisi lainattu ja tehty pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Tähän toisen vaiheen popularisointiin ryhtyi Markku Kuisma, jonka mukaan Suomi tai ainakin suomalainen terva oli mukana globaalissa väkivaltaisessa prosessissa.[2] Tästä on vain lyhyt matka siihen johtopäätökseen, että nyt suomalaiset ovat velkaa koko kolmannelle maailmalle.[3] Ja edelleen päättelyä jatkamalla saavutetaan johtopäätös, että nyt suomalaisten kuuluu maksaa sitä velkaa pois.[4] Maksamisessa on muuan vaikeus: Hintaa on mahdotonta mitata rahassa.[5] Aivan kaikkea orjuutusta ei tarvitse muistaa. Vaikka orjat ovat keskenään tasa-arvoisia, jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin muut.[6] Pääasia kumminkin on, että Suomellakin on kolonialistinen historia, josta lankeaa ikuinen velka suomalaisten tulevillekin sukupolville.[7][8] Suomalaisiakin on sorrettu, mutta mahtava loitsu pitää silti suomalaiset kolonialistien puolella.[9]
Keskustelua
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kaila, Elmo Edvard: ”II: 1. Terva”, Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvuilla, s. 50. "Savon, Karjalan ja Pohjanmaan talonpoikain tervahaudoista oli lähtöisin se terva ja piki, joilla englannin, Hollannin ja Ranskan mahtavain kauppahuoneiden ja -komppaniain Itä-Intian- ja Kiinan-purjehtijat sekä Afrikan rantamaita tyhjentelevät orjalaivat oli sivelty ja tiivistetty, suomalainen piki ja terva kiilteli Trompin, De Ruyterin, Draken ja Nelsonin ja muiden merisankareiden fregattien ja linjalaivojen kyljissä." Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1931. ISSN 0073-2559;14.
- ↑ Kuisma, Markku: ”Suomi, terva ja maailmanvalloitus”, Metsäteollisuuden maa : Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620–1920, s. 29. "Tällä tavoin Suomi, tai oikeastaan suomalainen terva, oli mukana 1500-luvulla alkaneessa globaalissa ja väkivaltaisessa prosessissa, joka seuraavina vuosisatoina johti eurooppalaisen sivilisaation maailmanvalloitukseen." Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006. ISBN 951-746-750-8.
- ↑ Heikka, Taneli: Kirjoitus uppoavasta Suomesta (kolumni) Satakunnan kansa. 2010-03-18. Viitattu 2011-09-02. Lainaus: "Professori Markku Kuisma kertoo Suomen poliittisessa taloushistoriassa, kuinka Suomen kytkeytyminen kansainväliseen kauppakapitalismiin tapahtui viimeistään siinä vaiheessa, kun Afrikan rantoja kyntävät eurooppalaisten suurvaltojen orjalaivat tilkittiin suomalaisella tervalla. Yhteys on olemassa, hyvässä ja pahassa, ja sen katkaiseminen olisi mahdotonta, hullua ja kohtalokasta. Pohjois-Korea näyttää tietä."
- ↑ Apua! Orkesteri: Maksamme velkaa (laulettu musiikkiteos) Youtube.com. 1985. Viitattu 2011-09-02
- ↑ Leppäkorpi, Mervi: Asiaton oleskelu kielletty, s. 10. "Ekologisen velan logiikalla meillä eurooppalaisina on oma osuutemme vastuusta. Hyvinvointimme perustuu riiston perinteeseen siirtomaavaltojen ajalta lähtien. Jos nautimme omassa ympäristössämme globaalin Etelän raaka-ainevarannon ja halvan työvoiman hedelmiä, globaalin epäoikeudenmukaisuuden hinta on jossain vaiheessa maksettava. Hintaa on mahdotonta mitata rahassa." Helsinki: Into Kustannus, 2011. ISBN 978-952-264-037-6.
- ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Historioitsija: Synkkyyden Suomi kärsi orjuudesta jopa enemmän kuin mikään Afrikan maa Uusi Suomi. 2015-10-23. Viitattu 2016-03-05. Lainaus: "400 000 asukkaan Suomesta myös vietiin jopa 30 000 naista ja lasta myytäväksi. Kyse oli aivan suoraan orjuudesta, Keskisarja toteaa ja väittää, että väkilukuun suhteutettuna Suomi kärsi orjuudesta pahimpina vuosina enemmän kuin yksikään Afrikan maa."
- ↑ Hiilamo, Elli-Alina: Åbo Akademin professori: Suomellakin on kolonialistinen historia – teollisuus nousi Turussa ja Tampereella orjakaupan voimalla Helsingin Sanomat, 2018-10-24. Lainaus: "Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi keskiviikkona raportin, jossa Suomen historian yhteys kolonialismiin osoitetaan ja harhakäsitys Suomen viattomuudesta halutaan oikoa."
- ↑ Kaarisade, Keijo: #Kolonialismi elää arjessamme emmekä aina huomaa sitä. Twitter, 2018-10-25.
- ↑ Nuuttila, Sakari: Mikä on suomalaisten suhde kolonialismiin ja miksi siitä on niin vaikea puhua? Professori: "Puolustaudutaan syytöksiltä, joita kukaan ei ole esittänyt" Yle Uutiset, 2020-07-25. Lainaus: "Faye myöntää, että suomalaisetkin ovat kokeneet menneisyydessä sortoa ja vääryyttä. Sorretun ja sortajan roolit eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Fayen mukaan se, että suomalaisetkin ovat olleet uhreja, ei ole mikään Monopoli-pelin "vapaudut vankilasta" -kortti."
