Korkeimman oikeuden Jussi Halla-aholle antaman tuomion kritiikkiä

Kohteesta HommaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jussi Halla-ahon Korkeimmalta oikeudelta saaman tuomion kritiikkiä

Korkein oikeus tuomitsi Jussi Halla-ahon 8.6.2012 50 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomion syynä on Halla-ahon Scripta-blogiinsa 3.6.2008 kirjoittama kirjoitus "Muutama täky Illmanin Mikalle", joka sisälsi virkkeet ”Aion seuraavaksi heittää Mikalle syötin: Profeetta Muhammad oli pedofiili, ja islam on pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto. Pedofilia on Allahin tahto.” sekä "Seuraava täky kuuluu: Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.” Virkkeistä ensinmainittu johti tuomioon uskonrauhan rikkomisesta ( rikoslain 17 luvun 10 §) ja jälkimmäinen tuomioon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (rikoslain 11 luvun 10 §). Lisäksi Halla-aho määrättiin poistamaan yleisön saatavilta ja hävittämään jälkimmäinen virke (hovioikeus oli jo määrännyt Halla-ahon poistamaan ja hävittämään ensimmäisen virkkeen). Asian ratkaisivat oikeusneuvokset Kari Raulos, Pasi Aarnio, Hannu Rajalahti, Soile Poutiainen ja Jukka Sippo. Esittelijänä toimi Jukka-Pekka Salonen.

Tuomiota ja sen perusteluja on arvosteltu jälkikäteen monestakin syystä. Seuraavassa esitetyt ovat pääasiassa Hommaforumin tuomiota käsitelleestä ketjusta 2012-06-08 KKO tuomitsi Halla-ahon myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Joitakin oikeudellisia näkökohtia on poimittu myös ketjusta Juridinen tarkastelu: Sananvapaus ja vihapuhe (KKO:2012:58).

  • tekstissään Halla-aho tarkoituksella härnäsi valtakunnansyyttäjä Mika Illmania[1]. Sanomalehti Kaleva oli 20.5.2008 julkaissut pääkirjoituksen, jossa Rovaniemellä tuolloin tapahtuneeseen ampumistapaukseen viitaten sanottiin, että Suomessa "päissään tappaminen on kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre". Tästä pääkirjoituksesta oli tehty valitus julkisen sanan neuvostolle. Valtakunnansyyttäjä ei puuttunut pääkirjoitukseen, ja Julkisen sanan neuvostossa tapaus ei edennyt edes käsittelyyn asti. Halla-aho viittasi kirjoituksessaan näihin ratkaisuihin, ja teki johtopäätöksen että Suomessa "negatiivisia, kansallis-geneettisiä stereotypioita saa julkaista, kunhan niitä ei käsitellä faktana" (missä Halla-aho viittaa JSN:n sihteerin Nina Porran perusteluihin käsittelemättä jättämisestä). Halla-aho esitti arvelun, että Suomessa eri ihmisiä eivät koskisi eri säännöt, ja muutti kyseistä pääkirjoituksen virkettä korvaten päissään tappamisen ohikulkijoiden ryöstelyllä ja verovaroilla loisimisella sekä suomalaiset somaleilla. Kyseessä siis on Halla-ahon kokeilu, voiko jostain muusta etnisestä ryhmästä sanoa muutettavat muuttaen samaa kuin suomalaisista. Käräjäoikeus ja hovioikeus tulkitsivat tämän samalla tavoin, eivätkä siksi langettaneet Halla-aholle tuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Korkein oikeus sen sijaan langetti tuomion, koska sen mielestä sarkasmin sekä tiedotusvälineisiin ja viranomaisiin kohdistuneen arvostelun olisi voinut esittää leimaamatta somalialaisia. Korkein oikeus siis totesi tuon kohdan kirjoituksesta sarkastiseksi. Korkein oikeus siis vahvisti Halla-ahon epäilemän kaksoisstandardin, jossa suomalaisista tosissaankaan esitetty lausunto ei johda edes syytteeseen mutta muusta kansanryhmästä esitetty vastaava sarkastinen lausunto johtaa tuomioon. Lakitekstissä ei kuitenkaan erotella kansanryhmiä sen mukaan, mistä kansanryhmästä saa sanoa mitäkin vaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan koskee lain mukaan kaikkia kansanryhmiä. Joko laki ei siis KKO:n mukaan olekaan kaikille sama, tai sitten KKO on ottanut itselleen lainsäädäntövaltaa asettamalla somalialaiset suojatumpaan asemaan kantaväestöön verrattuna.
  • tuomion pitäisi olla ennakkopäätös, mutta mistään ei ilmene mikä on sallittua ja mikä kiellettyä sanankäyttöä.
  • ratkaisussa ei ole tarkasteltu oikeustapauksen suhdetta mainituissa lainkohdissa lueteltuihin rikostunnusmerkistöihin. Tuomiolauselmassa väitetään, että väitteet joiden mukaan "profeetta Muhammad oli pedofiili, islam pedofilian pyhittävä pedofiiliuskonto ja pedofilia Allahin tahto, ovat sekä sisällöltään että erityisesti ilmaisutavaltaan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä. Tämä ilmaisujen luonne on ilmeinen sellaisellekin, joille niiden kohteet eivät ole pyhiä." Tämä ei mitenkään riitä perusteluksi sille, että väitteet olisivat esimerkiksi islaminuskon piirissä voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä. Rikostunnusmerkistön toteutumisen sijaan KKO viittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin, ja tuo tuomiolauselmaan vihapuheen käsitteen, jota Suomen lainsäädäntö ei tunne. KKO ei silti ota kantaa siihen, ovatko tuomioon johtaneet tekstinkohdat vihapuhetta, vaan toteaa vain että ne ovat "ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi".
  • Halla-aho käytti tuomittuja hypoteettisia lauseitaan argumentoidakseen sananvapauden ja tasa-arvon puolesta ja kritisoidakseen syyttäjän toimintaa[2]. Nämä olivat hänen julkilausuttu tarkoituksensa, ja koko tuomittu blogikirjoitus on sopusoinnussa näiden kanssa. Sananvapauden pitäisi mennä vähemmistön suojan yli, koska vallankäytön asetelmat ovat muuttuvaisia ja näkökulmasta riippuvia - vähemmistön edustaja voi olla toisissa olosuhteissa tai joidenkin ihmisten suhteen sortaja, jonka uhreja monesti ovat kyseisen vähemmistön heikoimmat jäsenet (esimerkiksi naiset tai lapset).
  • tuomion perusteissa viitataan valmisteilla olleen lain perusteluihin, vaikka perustuslain[3] (luku 1, pykälä 8), rikoslain[4] (pykälä 2) ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuomio pitäisi antaa tekohetkellä voimassa olleiden lakien mukaan; uudempaa lainsäädäntöä saa soveltaa vain, kun se johtaa syytetyn kannalta lievempään lopputulokseen. KKO toteaa ratkaisussaan: "Korkein oikeus toteaa, että A:n kirjoituksessa esitetyssä väitteessä, jonka mukaan ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre, somalit kuvataan kansanryhmänä rikollisiksi ja yhteiskuntamoraaliltaan muihin nähden ala-arvoisiksi. Väite on siten somaleja kansanryhmänä panetteleva ja solvaava. Voimassa olevan rangaistussäännöksen perusteluissa (HE 317/2010 vp s. 42) tämän sisältöisten lausumien levittämistä on pidetty esimerkkinä rangaistavasta menettelystä." Halla-aho julkaisi kirjoituksensa 3.6.2008, mutta KKO viittaa vuonna 2010 voimaan tulleen lain valmistelutöihin.
  • KKO viittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaratkaisuihin seuraavasti: "Ihmisoikeustuomioistuin on useassa yhteydessä todennut, että ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohta ei juurikaan antanut mahdollisuutta rajoittaa poliittista puhetta tai keskustelua yleisesti kiinnostavista kysymyksistä ja että poliittisen keskustelun vapautta voitiin rajoittaa vain pakottavin perustein." KKO ei tuo esille sitä, mitkä nämä pakottavat perusteet ovat Halla-ahon blogikirjoituksen tapauksessa, tai miksi KKO:n esittämät perusteet olisivat pakottavia.
  • tuomion perusteluissa viitataan yhteensä neljään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkopäätökseen: "Vihapuheiden, jotka saattoivat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, ei ole katsottu ansaitsevan sananvapauden suojaa (esimerkiksi Karatepe v. Turkki, 31.7.2007, kohta 25, Erbakan v. Turkki, 6.7.2006, kohdat 56 ja 57 ja Müslüm Gündüz v. Turkki, 4.12.2003, kohdat 40 ja 41)." Näistä kuitenkaan yksikään ei tue tätä Korkeimman oikeuden tuomiota. Pormestari Sükrü Karatepe tuomittiin vuodeksi vankeuteen hänen kritisoituaan julkisessa kokouksessa valtion maallisuutta ja kehotettuaan muslimeja pitämään yllä vihaansa muuta väestöä kohtaan. Uskonnollisen lahkon johtaja Müslüm Gündüz tuomittiin rangaistuksiin sen johdosta, että hän oli suositussa tv-ohjelmassa kritisoinut voimakkaasti demokratiaa ja sekularismia sekä puoltanut uskontoon perustuvaa yhteiskuntajärjestystä ja sanonut, että siviilivihkimisellä päätetystä avioliitosta syntyvät lapset olivat äpäriä. Poliitikko Necmettin Erbakan tuomittiin vankeuteen ja sakkoon, kun hän oli vaalipuheessaan puolustanut yksin uskonnollisille arvoille perustettua yhteiskuntaa. Karatepe oli saanut EIT mukaisen rangaistuksen vihapuheestaan (jossa suoraan yllytettiin ihmisiä vihaamaan), mutta Erbakania ja Gündüziä oli rangaistu väärin. Lisäksi KKO:n ratkaisussa viitataan kaksi kertaa I.A. v. Turkki 13.9.2005 -tapaukseen. Siinä Turkki oli tuominnut islamia sivunneen kirjan ranskalaisen kustantajan uskonnon halventamisesta. Loukkaavaksi katsottiin kaunokirjallisessa tekstissä esimerkiksi kohta, jonka mukaan "Muhammed ei kieltänyt sukupuoliyhteyttä kuolleen ihmisen tai elävän eläimen kanssa". EIT:n mukaan oli hyväksyttävää tuomita kustantaja, koska uskovaiset saattoivat pitää tekstiä hyökkäyksenä pyhiä arvojaan vastaan ja tuomiolla Turkki suojeli muslimeja uusilta hyökkäyksiltä. Tapaus on hyvin samankaltainen Halla-ahon uskonrauhanrikkomistapauksen kanssa. EIT:n langettavaan tuomioon kuitenkin vaikutti se, ettei Turkki kieltänyt kirjan levittämistä, joten sananvapautta ei ollut suoraan rajoitettu. Lisäksi lopullinen tuomio eli noin 10 euron sakot oli sekin lähinnä muodollinen. Halla-ahon tapauksessa sananvapautta rajoitettiin poistattamalla teksti ja määräämällä paljon kovemmat sakot. EIT hyväksyi Turkin tuomion niukasti äänin 4-3. Kolme vastustanutta tuomaria (Ranska, Portugali, Tsekki) katsoivat, että tällainen tuomio osoitti "kylmää ja pelottavaa näkemystä sananvapaudesta". Enemmistön neljä tuomaria (Turkki, Georgia, Unkari, San Marino) katsoivat, että kustantajan tuomiolle oli yhteisöllinen tarve.
  • KKO viittaa EIT:n päätökseen asiassa Feret vs. Belgia 16.7.2009. KKO väittää, että "Poliitikko oli kirjoituksillaan pitänyt maahan muuttaneita ulkomaalaisia rikollisina, jotka tulivat maahan käyttääkseen hyväkseen maahan asettumisestaan johtuneita etuuksia". Tämä on harhaanjohtavaa, koska EIT:n tuomio perustui kaduilla jaettujen mainoslehtisten iskulauseisiin, joita ei voi verrata Halla-ahon pitkään ja analyyttiseen blogikirjoitukseen.
  • tuomiolauselmassa sanotaan "Ainakin osa blogin lukijoita on myös voinut ymmärtää väitteen ["Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen ovat somalien kansallinen, ehkä jopa geneettinen erityispiirre"] tosiasiassa tarkoitetun vakavasti otettavaksi varsinkin, kun väite on kirjoituksessa toistettu sen jälkeen, kun sen paikkansa pitävyyttä on pyritty tukemaan tilastotiedoin." Tätä on kritisoitu sillä perusteella, että ainakin osa minkä tahansa kirjoituksen lukijoista voi ymmärtää kirjoituksen väärin. Lisäksi KKO:n väite on vahvasti spekulatiivinen.
  • KKO arvioi, että "Arvostelun esittäminen – sarkastisessakaan tyylilajissa – ei ole edellyttänyt somaleiden leimaamista rikollisiksi ja loisiksi. Sarkastiseksi kirjoituksessa on lähinnä ymmärrettävissä väitteeseen liitetty maininta siitä, että sitä ”ei käsitelty faktana”." On herättänyt kummastusta, että JSN:n päätöstä irvaileva osa on ymmärretty sarkastiseksi, mutta Kalevan pääkirjoitusta mukailevaa osaa ei ole[5]. Jonkin väitteen, tapahtuman tms. mukailu erilaisessa yhteydessä on kuitenkin huumorin perinteinen, parodiaksi kutsuttu keino.
  • tuomiolauselmassa sanotaan, että väitteen ohikulkijoiden ryöstelystä ja verovaroilla loisimisesta somalien kansallisena, ehkä jopa geneettisenä erityispiirteenä kaltaiset väitteet ovat "ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaisiksi lausumiksi". Tätä on pidetty kestämättömän laveana kriteerinä rangaistavuudelle. Lisäksi siinä viitataan vihapuheen käsitteeseen, jota ei ole määritelty rikoslaissa. "Oikeusturvan kannalta olisi oleellista, että tuomioiden perusteet ja niihin liittyvät käsitteet ilmenisivät Suomen laista. Ei ole kohtuullista, että kansalaisen täytyy tuntea eurooppalainen oikeuskäytäntö uskaltaakseen ilmaista mielipiteensä", sanoo kansalaisten oikeuksia puolustavan Effi ry:n jäsen Jyrki Kuoppala[6]. "[..] KKO:n tuomion perusteella on mahdollista, että erilaiset ei-toivotut mielipiteet ymmärretään tarvittaessa niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi", Effin hallituksen jäsen Virpi Kauko kommentoi[7].
  • KKO:n mukaan asiayhteydellä ei ollut keskeistä merkitystä, vaan tärkeämmäksi katsottiin noiden tuomioon johtaneiden virkkeiden sisältö. Sinänsä hyväkään tarkoitus ei KKO:n mukaan salli loukkaavan väitteen julkaisemista, jos on ollut loukkaavuudesta tietoinen. Tällöin tietenkin myös KKO, nuo virkkeet julkaistessaan, on syyllistynyt sen itsensä mielestä tuomittavaan toimintaan, samoin kuin kaikki ne joukkotiedotusvälineet jotka ovat tehneet niin Halla-ahon oikeudenkäyntejä ja tuomiota käsitellessään; KKO:han on ollut virkkeiden loukkaavuudesta tietoinen, kun on niiden loukkaavuuden perusteella tehnyt ratkaisunsa.
  • KKO:n perustelut nojaavat täysin sen analysointiin, mitä Halla-aho on kirjoituksessaan sanonut. KKO viittaa yleisen järjestyksen ja yhteiskuntarauhan säilyttämiseen perustelematta mitenkään millä tavoin kyseinen blogikirjoitus vaarantaisi näitä. Ei ole mitään näyttöä siitä, että kirjoituksessa ilmaistut asiat olisivat johtaneet tai edes voisivat johtaa ihmisten eriarvoistamiseen, vainoihin, terroritekoihin tms. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kuitenkin on katsonut, että sananvapauden rajoittamisen tulisi liittyä olemassaoleviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Seuraava esimerkki EIT:n päätöksen perusteluista osoittaa, mitä tämä voi tarkoittaa: "Valittaja piti maaliskuun 1994 kunnallisvaaleja ennen julkisen puheen Kaakkois-Turkin Bingölissä. Hallituksen mukaan Bingöl sijaitsi keskellä aluetta, jolla terroristitoimintaa esiintyi usein. Kaupunki oli myös hizbollah-järjestön tukikohta. Tuo ääri-islamistinen järjestö oli syyllistynyt lukuisiin terroristihyökkäyksiin. Vielä hallitus korosti, että puhe pidettiin puoli vuotta sen jälkeen, kun tietyllä paikkakunnalla (Sivas) tehdyissä tuhopoltoissa 33 ihmistä oli saanut surmansa. Fundamentalistiliikkeet olivat syyllistyneet seudulla lukuisiin samanlaisiin tekoihin."
  • KKO väittää ratkaisussaan: "A on kirjoituksensa julkaistessaan toiminut kunnallispoliitikkona." Tämä väite ei pidä paikkaansa. Halla-aho julkaisi tuomioon johtaneen kirjoituksen 3.6.2008, jolloin hän ei ollut missään poliittisessa toimessa (hän oli ollut ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2007, mitä ei voitane laskea kunnallispoliittiseksi aktiviteetiksi). Halla-aho valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon lokakuussa 2008, yli 4 kuukautta kirjoituksen julkaisemisen jälkeen. Tiettävästi Halla-ahoa ei kirjoituksen julkaisuajankohtana oltu valittu edes kunnallisvaaliehdokkaaksi. KKO:n ratkaisu perustuu siis osittain virheelliseen tietoon. Virhe on erityisen vakava, koska KKO on ottanut otaksumansa kunnallispolitiikassa toimimisen huomioon ratkaisussaan, kuten edellämainitun lainauksen jatkosta ilmenee: "Vaikka A ei ole esittänyt kysymyksessä olevia kirjoituksia varsinaisessa poliittisessa keskustelussa vaan ylläpitämässään blogissa, blogi ja hänen siinä käsittelemänsä aiheet ovat liittyneet hänen poliittiseen toimintaansa ja siinä esiin nostettuihin kysymyksiin. Tämä seikka on otettava huomioon punnittaessa sananvapauden ulottuvuutta ja sen rajoittamisen välttämättömyyttä esillä olevassa tapauksessa." Poliitikkouden merkitys ilmenee mm. KKO:n tulkinnassa EIT:n päätöksessä jutussa Feret v. Belgia. KKO referoi kyseistä ratkaisua sanoen että "oli olennaisen tärkeää, että poliitikot välttivät julkisissa puheissaan ilmaisuja, jotka olivat omiaan herättämään ja ylläpitämään suvaitsemattomuutta."
  • KKO perustelee uskonrauhan rikkomisesta antamaansa tuomiota seuraavasti: "Kyseessä olevan kaltaiset, koko uskontokunnan ja sen pyhät kunnioituksen kohteet voimakkaan kielteisesti leimaavat herjaavat iskulauseet eivät edistä uskonnoista tai yhteiskunnallisista kysymyksistä käytävää keskustelua, vaan ne ovat päinvastoin omiaan herättämään ja vahvistamaan uskonnollista suvaitsemattomuutta ja ennakkoluuloja. Näistä syistä sekä yleisen järjestyksen ja yhteiskuntarauhan säilyttämistavoitteen kannalta on perusteltua, että tällaisten väitteiden esittäjän sananvapauden suojaan puututaan rikosoikeudellisin seuraamuksin." Laissa uskonrauhan rikkomisesta ei kuitenkaan puhuta siitä, pitäisikö kirjoituksen edistää uskonnoista tai yhteiskunnallisista kysymyksistä käytävää keskustelua, tai kielletty toimintaa joka on omiaan herättämään uskonnollista suvaitsemattomuutta ja levottomuutta (toki voidaan keskustella siitäkin, missä määrin nuo KKO:n väitteet pitävät paikkansa, mutta se ei ole olennaista). Laissa uskonrauhan rikkomisesta kielletään Jumalan tai jonkin uskontokunnan pyhänä pitämien asioiden pilkkaaminen. Lakia uskonrauhan rikkomisesta ja sananvapautta yhteensovitettaessa voidaan tosin sanoa, että että vaikka uskontojen tiukkakin kritiikki on sananvapauden vuoksi sallittava, niin pilkka, joka ei edistä keskustelua, herättää suvaitsemattomuuta ja ennakkoluuloja, on tuon uskonrauhalain perusteella tuomittava. Herää myös kysymys, miten Halla-ahon kirjoitus uhkasi yleistä järjestystä tai yhteiskuntarauhaa, kun KKO ei tätä väitettään mitenkään perustele. Tiettävästi kirjoitus ei ole aiheuttanut minkäänlaisia reaktioita niissä ryhmissä, joita KKO:n tuomittavina pitämien virkkeiden voisi olettaa loukanneen.
  • KKO toteaa tuomion perusteluissa seuraavasti: "Nykyislamiin ja sen pyhinä pitämiin uskonnollisen kunnioituksen kohteisiin kohdistuvien väitteiden herjaavuutta ei ole ollut omiaan vähentämään se A:n esiin nostama seikka, että kirjoituksessa on pyritty todistelemaan sanottujen väitteiden paikkansapitävyyttä viittaamalla profeetta Muhammadin elämästä koraanissa kerrottuun." Jotkut kriitikot ovat olleet sitä mieltä, että perustellusti tosiasioiksi väitettyjen väitteiden kohdalla herjaavuuskynnyksen pitäisi olla korkeampi kuin perustelemattomien herjausten väitteiden kohdalla. Muutenhan tiettyjen tosiasioiden kertominen vaikeutuu pelkästään sillä perusteella, että joku kokee noiden tosiasioiden ääneen sanomisen herjaavaksi. Esimerkiksi roomalaiskatolisesta kirkosta on väitetty, että osa sen papeista on pedofiilejä, mikä varmasti on väitteenä omiaan aiheuttamaan vihaa roomalaiskatolista kirkkoa kohtaan ja mahdollisesti myös saattaa kyseisen kirkon jäseniä halveksinnan kohteeksi eli eriarvoiseen asemaan; kuitenkin tieto on voitu ja pitää voida julkaista, koska väitteen uskomiseen on perusteltuja syitä.
  • KKO toteaa, että ”kysymyksessä olevat väitteet, joiden mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili, islam pedofilian pyhittävä pedofiiliuskonto ja pedofilia Allahin tahto, ovat sekä sisällöltään että erityisesti ilmaisutavaltaan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä. Tämä ilmaisujen luonne on ilmeinen sellaisellekin, joille niiden kohteet eivät ole pyhiä. Kysymys ei siten ole ollut pelkästään uskonnon ja siihen liittyvien ilmiöiden asiallisesta arvostelusta kärjekkäitä, loukkaavia tai provosoivia ilmaisuja käyttäen, vaan sen laatuisesta herjaavasta hyökkäyksestä islamia ja sen pyhänä pitämiä kohtaan, jonka johdosta muslimit ovat voineet perustellusti tuntea joutuneensa oikeudettoman ja loukkaavan hyökkäyksen kohteeksi – –. Nykyislamiin ja sen pyhinä pitämiin uskonnollisen kunnioituksen kohteisiin kohdistuvien väitteiden herjaavuutta ei ole ollut omiaan vähentämään se A:n esiin nostama seikka, että kirjoituksessa on pyritty todistelemaan sanottujen väitteiden paikkansapitävyyttä viittaamalla profeetta Muhammadin elämästä koraanissa kerrottuun.” Korkein oikeus sivuutti siis kiistanalaisten väitteiden todenperäisyyden ja keskittyi ainoastaan siihen, kuinka ne loukkaavat ”nykyislamia”. Korkein oikeus kuitenkin syyllistyy perusteettomaan olettamukseen väittäessään, että muslimit olisivat jättäneet pyhät kirjoituksensa omaan arvoonsa. Se ei voi uskottavasti väittää ilman asiantuntijalausuntoa, että jokin ”nykyislam” olisi sanoutunut irti aiemmin islamin aiemmin pyhinä pitämistä kirjoituksista ja näin tehnyt sitä loukkaavien väitteiden perustelemisesta näillä kirjoituksilla kohtuutonta. Tästä syystä asiassa ei ole kyse siitä onko ”pedofiili” voimakkaan herjaava ja häpäisevä ilmaisu vaan onko se sitä käytettynä muslimien profeettanaan pitämästä Muhammedista. Pohjimmiltaan nimittäin islamin oma opetus on omiaan halventamaan islamin arvoa ihmisten silmissä, eikä tämän osoittamisen tulisi olla rangaistavaa.[5]
  • Korkein oikeus ei edes yritä täsmentää mitä laki uskonrauhan rikkomisesta voisi tarkoittaa asiallisilla perusteilla vaan pidättää itsellään oikeuden arvioida asiallisuutta subjektiivisin, mahdollisesti aina kuhunkin tilanteeseen (tai jopa uskontoon) sovellettavin kriteerein. Jumalanpilkasta tuomitseminen on poikkeus suomalaisesta normista, joka on sallinut uskonnollisten arvojen loukkaamisen enemmän tai vähemmän asiallisin perustein jo 70-luvun alusta lähtien. Korkeimmalla oikeudella olisi ollut käytössään aiempia päätöksiä esimerkiksi syyttämättä jättämisestä eikä sen olisi tarvinnut tyytyä toteamaan tästä tapauksesta vain lakonisesti, että teko oli ”verrattaen vakava” – verrattuna siis mihin?[5]
  • KKO väittää kirjoituksen loukkaamistarkoituksesta muslimien kannalta seuraavaa: ”Kysymyksessä olevien lausumien sisältö ja esitystapa huomioon ottaen A on epäilyksittä käsittänyt niiden herjaavan ja häpäisevän luonteen. Myös A:n väittämä pyrkimys koetella sananvapauden rajoja ”heittämällä” syyttäjälle ”syötti” osaltaan osoittaa sen, että hän on mieltänyt esittämiensä väitteiden loukkaavan muslimien uskonnollisia tunteita tunnusmerkistön täyttävällä tavalla. Tietoiseen loukkaamistarkoitukseen viittaa sekin, että ilmaisut on esitetty kirjoituksessa kahdesti muusta tekstistä selvästi erottuvalla tekstityypillä.” Halla-aho on epäilemättä ollut tietoinen siitä, että suomalaiset eivät suhtaudu myötämielisesti uskontoon, jonka perustajaa väitetään pedofiiliksi. Hän on kuitenkin esittänyt väitteensä asiaperustein ja selvästi tietoisena aiemmista syyttämättäjättämispäätöksistä vastaavissa tapauksissa. Lisäksi Halla-aho julkaisi kirjoituksensa omalla kotisivullaan eikä esimerkiksi jonkin muslimiyhteisön ylläpitämällä keskustelupalstalla. Kirjoitusta ei edes osoitettu uskonnolliselle yhteisölle vaan valtionsyyttäjälle. Korkein oikeus jättää melkoisen osan loukkaamistarkoitusta vastaan osoittavia argumentteja käsittelemättä. Suomen kieleen ei taida kuulua sellaista sääntöä, että typografisten valintojen perusteella olisi mahdollista tehdä tekstin semantiikkaa saati kirjoittajan tarkoitusperiä osoittavia päätelmiä. Tästäkin olisi ollut korrektia korkeimmalta oikeudelta vain tilata asiantuntijalausunto. Muuten voitanee vain olettaa, että korostettu osa tekstiä tiivistää päättelyn provokatiiviseksi ”täyksi”.[5]
  • KKO vetoaa ratkaisussaan useissa kohtaa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin. Jotkut ovat kritisoineet tätä siitä syystä, että Suomessa annettavan tuomion pitäisi perustua niihin Suomen lakeihin, jotka ovat olleet voimassa tekohetkellä. Vakavampi kritiikki kyseisiä viittauksia kohtaan tulee kuitenkin siitä, etteivät ne tue KKO:n ratkaisua. EIT on linjannut sananvapauden oikeudellisen aseman seuraavasti: »Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sananvapaus on eräs demokraattisen yhteiskunnan keskeisistä perustoista, eräs sen edistyksen ja jokaisen yksilön kehityksen perusedellytyksistä. Ellei ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, sananvapaus ei koske pelkästään sellaisia “tietoja” tai “ajatuksia”, joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai joita pidetään vaarattomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaisia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät. Sananvapautta voidaan rajoittaa siten kuin siitä on määrätty ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa, mutta tällaisia rajoituksia on kuitenkin tulkittava suppeasti. Tämän sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa mainitulla adjektiivilla “välttämätön” tarkoitetaan pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta, ja vaikka sopimuspuolilla on tiettyä harkintavaltaa sen arvioinnissa, onko tällainen tarve olemassa, oikeuksiin puuttumisen on oltava asianmukaisessa suhteessa tavoiteltuun lailliseen päämäärään ja syiden, joihin kansalliset viranomaiset vetoavat rajoituksen perusteluksi, on oltava asiaankuuluvia ja riittäviä.»[8]
  • KKO väittää: "[..] väitteet, joiden mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili, islam pedofilian pyhittävä pedofiiliuskonto ja pedofilia Allahin tahto, ovat sekä sisällöltään että erityisesti ilmaisutavaltaan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä. Tämä ilmaisujen luonne on ilmeinen sellaisellekin, joille niiden kohteet eivät ole pyhiä." KKO:lla ei kuitenkaan ole erityiskompetenssia herjaavuuden ja häpäisevyyden arviointiin, ja kuitenkin herjaavuus ja häpäisevyys ovat KKO:n mukaan ilmeisiä. Herjaavuuden ja häpäisevyyden pitäisi siis olla ilmeistä kenelle tahansa. Jotkut kriitikot ovat kuitenkin väittäneet vastaan, etteivät koe kyseisiä väitteitä erityisen loukkaaviksi, ja arvioivat että heidän kanssaan on samaa mieltä merkittävä osa kansasta.
  • edellisen kanssa analogisesti KKO väittää "["verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre"-virkkeen] kaltaiset panettelevat ja herjaavat lausumat ovat omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa niiden kohteena olevaa kansanryhmää kohtaan." Arvio on jälleen KKO:n oma, eikä sillä ole erityiskompetenssia arvioida herättääkö jokin yhteydestään irroitettu lausunto suvaitsemattomuutta jne. Jotkut kriitikot ovat tässäkin peränneet todisteita siitä, että näin olisi tapahtunut tai voisi uskottavasti tapahtua. Koska tuo Halla-ahon kirjoituksen virke on muutettavat muuntaen sanasta sanaan Kalevan pääkirjoituksen tekstiä, voidaan myös kysyä herättääkö kyseinen pääkirjoitus suvaitsemattomuutta jne., vaikka siihen syyttäjälaitos ei ole katsonut aiheelliseksi puuttua. Halla-aho nimenomaan sanoo etteivät kaikki somalit loisi verovaroilla tai ryöstele ohikulkijoita sekä pitää somaleista kirjoituksessa esitettyjä väitteitä rinnasteisina Kalevan suomalaisista esittämiin väitteisiin, mikä on omiaan vähentämään tai jopa kumoamaan mahdollisen kiihottavuuden joka tuomioon johtaneella virkkeellä olisi asiayhteydestään irrotettuna voinut olla. Kirjoituksessa somalit esitetään samantapaisen yleistävän ja loukkaavan väitteen uhreina kuin suomalaisetkin. Toiseen kansanryhmään kohdistuva yleistys on mielekästä ymmärtää kohtuuttomaksi, jos se samassa asiayhteydessä rinnastetaan yleisön omaan viiteryhmään kohdistuvaan loukkaukseen[5]. Jotkut maahanmuuttokriitikot ovat myös huomauttaneet, että jotkut yksilöt, ryhmät ja alakulttuurit pitävät loisimista positiivisena asiana, vaikkei se sitä kantasuomalaisten kulttuurissa olekaan. Loisiminen ei myöskään ole lainvastaista. Niinpä KKO on heidän mukaansa ottanut oikeudekseen määritellä, mikä on yhteiskuntamoraalin mukaista.

Valtakunnansyyttäjä Mika Illmanin osuus Halla-ahon oikeudenkäyntiprosessissa on myös herättänyt joidenkin kriitikoiden ihmetystä. Koko tuomioon johtanut kirjoitushan oli osoitettu hänelle, ja siinä arvosteltiin joitakin hänen virkatoimiaan: Halla-aho epäili Illmania virka-aseman väärinkäytöstä vahingonkorvauksien jaossa (korvausvaatimukset syyttäjäkavereille ja kansanedustajille muttei Teemu Lahtiselle), syrjinnästä syntyperän perusteella (ei syytettä Kalevalle) sekä syrjinnästä uskonnollisen vakaumuksen perusteella (ei syytteitä kristinuskon mutta kylläkin islamin pyhiä hahmoja pilkanneille). KKO:n rangaistaviksi arvioimat kohdat oli molemmat suoraan osoitettu "täkyinä" Illmanille. Illmania voi siis pitää asianomistajana. Halla-aho on maininnut blogissaan esitutkinnasta seuraavaa: "[rikosylikonstaapeli Jouni] Niskanen kertoi tänään keskustelleensa valtionsyyttäjä Mika Illmanin kanssa ja saaneensa tältä ohjeet käydä koko sivustoni läpi." Käräjäoikeuden käsittelystä hän kertoo:"Kaikki läsnäolleet ihmettelivät valtionsyyttäjä Mika Illmanin vahvaa läsnäoloa, vaikka tämä ei fyysisesti ollut paikalla. Suurin osa syyttäjän minulle osoittamista kysymyksistä koski tavalla tai toisella sitä, mitä olen tarkoittanut sanoessani Illmanista sitä tai tätä". Illmanin toiminta on siis ilmeisesti vaikuttanut esitutkintaan ja syytteen nostamiseen. KKO:n tuomion jälkeen Illman itse sanoi Hufvudstadsbladetille: "Det är bra att lagtolkarna nu har fått ett prejudikat. Högsta domstolen har dragit en gräns som anger hur långt den som kritiserar makthavare har rätt att provocera och överdriva, säger Illman." [9] ("On hyvä, että laintulkitsijat ovat saaneet aikaan ennakkopäätöksen. Korkein tuomioistuin on vetänyt rajan sille laajuudelle, kuinka pitkälle vallanpitäjiä kritisoivilla (kansalaisilla) on oikeus provosoida ja yliampua.") Illman siis katsoo itse tätä vallanpitäjien kritisoinnin eikä uskonrauhan rikkomisen tai kansanryhmää vastaan kiihottamisen kannalta. Illmanin toiminnalla on myös saattanut olla vaikutusta tuomioon. KKO viittaa tuomiolauselmassa vuodelta 2010 peräisin olevaan hallituksen esitykseen (HE 317/2010 vp s. 42) kansanryhmää vastaan kiihottamisen osalta. Esitys oli näiltä osin perusteluineen suunnilleen sama kuin Rasistiset rikokset -työryhmän mietintö[10] vuodelta 2009; Mika Illman oli kyseisen työryhmän jäsen. Mietinnössä jopa linjataan rangaistavaksi menettelyksi Halla-ahon kirjoituksen sanankäänteiden käyttäminen: "sellaisten lausumien, kuvien ja tiedonantojen levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne." (kursiivit lisätty) Hallituksen esitystä perusteluineen oli siis muotoilemassa Mika Illman vuonna 2009 eli sen jälkeen, kun käsittelyssä olleesta vuoden 2008 kirjoituksesta "Muutama täky Illmanin Mikalle" oli jo nostettu syyte - Mika Illmanin johdolla.[11][12][13]

Halla-ahon on sanottu myös paljastaneen oikeuslaitoksessa piilevän kaksoisstandardin, mikä on ilmeisesti ollut hänen kirjoituksensa tarkoituskin. "KKO:n ratkaisun perusteella olennaista ei ollut vähemmistö-enemmistö-näkökulma vaan se, että kirjoituksen saattoi olettaa loukkaavan "kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää". Tämä kuvaus pätee myös ns. enemmistöön, suomalaisiin. KKO:n perusteluita johdonmukaisesti seuraten myös Kalevan toimittaja pitäisi tuomita kiihottamisesta, ja monet muut."[14] Kun syyttäjälaitos ei ole kuitenkaan haastanut yhtään suomalaisia (etnisenä ryhmänä) loukkaavan kirjoituksen laatinutta oikeuteen, voidaan sanoa että jotkut nauttivat etnisen ryhmänsä perusteella parempaa oikeudellista suojaa kuin jotkut toiset. Sama pätee myös islamiin kristinuskoon verrattuna: apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske ei katsonut aiheelliseksi nostaa syytettä siinä papin tekemässä tutkintapyynnössä joka koski erästä kristinuskoa rienaavaa kirjoitusta. Siinä Jeesus, Kristittyjen pyhänä pitämä henkilö kuvailtiin pedofiiliksi ja Jumala pedofilian pannattajaksi. Samainen apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi aiheelliseksi syyttää Halla-ahoa täysin vastaavasta kirjoituksesta, jossa muslimien pyhänä pitämä henkilö, Muhamed todettiin pedofiiliksi, tosin perustellen väittämää muslimien omilla kirjoituksilla. On myös huomattava, että Halla-aholle syytteen tuoneissa asioissa ei kukaan asianomainen - siis somali tai muslimi - tehnyt tutkintapyyntöä, rikosilmoitusta tai mitenkään muutenkaan osoittanut närkästyneensä tuosta kirjoituksesta, vaan syytteen nosti Kalske.

Jotkut kriitikot ovat esittäneet, että nämä kaksoisstandardit ovat voimassa siksi, että muslimit voivat suuttuessaan alkaa uhkaamaan yhteiskuntarauhaa ja yleistä järjestystä, kuten tapahtui kun Tanskassa julkaistiin Muhammedia esittäviä pilakuvia Jyllandsposten-sanomalehdessä. Perusteluksi he ovat esittäneet, että KKO vetoaa ratkaisussaan yleisen järjestyksen ja yhteiskuntarauhan säilyttämistavoitteeseen.

Myös tuomion pohjana olevia lakeja on arvosteltu.

  • lakia uskonrauhan rikkomisesta on moitittu vanhentuneeksi. Jo 1960-luvulla Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynnin yhteydessä lakia arvosteltiin nykyaikaan sopimattomana. Arvostelijoiden mielestä henkiolentoja pitää saada kritisoida vapaasti.
  • lakia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on kritisoitu liian tulkinnanvaraiseksi.

Viitteet

  1. http://www.hs.fi/politiikka/Maallikko+ei+ymm%C3%A4rr%C3%A4+Halla-ahon+tuomiota/a1305574438986
  2. http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/onko-tarkoitus-suojella-ihmista-vai-uskontoa
  3. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
  4. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
  5. 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/sananvapauden-puolesta-ry-n-kannanotto-halla-ahon-tuomiosta
  6. http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/981-kotimaa/103532-rikoslain-pykala-kansanryhmaa-vastaan-kiihottamisesta-on-liian-tulkinnanvarainen
  7. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/51428-halla-ahon-tuomio-sananvapauden-rajat-iholla
  8. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin, ratkaisu Bernard Connolly vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Asia C-274/99
  9. http://hbl.fi/nyheter/2012-06-08/yle-halla-aho-overklagar-domen
  10. http://www.om.fi/1247668342834
  11. http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iID=15492&tVNo=1&sTyp=Selaus
  12. http://www.hare.vn.fi/mHankkeenTilannetietojenSelailu.asp?h_iID=15492&tVNo=3&sTyp=Selaus
  13. http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanojenHistoriaSelailu.asp?h_iId=15492
  14. http://hommaforum.org/index.php/topic,71394.msg1034973.html#msg1034973