Ero sivun ”Turvapaikanhakija” versioiden välillä

Kohteesta HommaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Katso myös: Juha Sipilä)
(Katso myös: Sosiaaliturvapaikanhakija)
Rivi 266: Rivi 266:
  
 
==Katso myös==
 
==Katso myös==
 +
* [[Ankkurilapsi]]
 
* [[Juha Sipilä]]
 
* [[Juha Sipilä]]
 
* [[Maahantunkeutuja]]
 
* [[Maahantunkeutuja]]
 +
* [[Perheenkokoaja]]
 +
* [[Sosiaaliturvapaikanhakija]]
  
 
== Aiheesta muualla ==
 
== Aiheesta muualla ==
 
*[http://www.youtube.com/watch?v=5T72kRfLwPM Turvapaikanhakijoiden rikokset näpistyksistä tappoon]
 
*[http://www.youtube.com/watch?v=5T72kRfLwPM Turvapaikanhakijoiden rikokset näpistyksistä tappoon]
 
[[Luokka:Sanakirja]]
 
[[Luokka:Sanakirja]]

Versio 27. heinäkuuta 2020 kello 13.48

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hän on suojelun tarpeessa ja hänelle myönnetään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman.

Sitaatteja

HS 
  • Turvapaikanhakija voi saada turvapaikan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka hänellä ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta. 16.6.2007
Suomen Ekumeeninen Neuvosto 
  • Lähimmäisenrakkauden toteuttaminen äärimmäisessä tilanteessa, jossa turvapaikanhakijaa uhkaa karkotus, vaatii tottelemattomuutta vallitsevia lakeja kohtaan. Kirkko turvapaikkana 2007
Aamulehti 
  • Suomi on ainoa maa, joka ei palauta turvapaikanhakijoita Kreikkaan. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio vahvistaa Kreikan ikävän maineen. Suomi ei välttämättä palauta sinne edes ns. Dublin-tapauksia, jotka ovat tulleet maahan Kreikan kautta. 05.02.2009
Markus Mervola 
  • Ihmiskauppa olisi kitkettävissä EU-maista saattamalla kaikki unionin alueella oleskelevat ihmiset jonkinlaisen sosiaaliturvan piiriin.
Kerttu Weissenfelt 
  • Kaikkein kovimmat asenteet turvapaikanhakijoita kohtaan ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työskentelevillä ihmisillä. Kaikkein myönteisimmin turvapaikanhakijoihin suhtautuivat yrittäjät ja korkeasti koulutetut ihmiset.
Ville Hoikkala 
  • Turvapaikanhakijoiden rikollisuudesta en ole nähnyt tutkimuksia. Oman kokemukseni mukaan se on vähäistä, ja rikoksiin syyllistyneet käännytetään varsin äkkiä takaisin kotimaahansa.
  • Sinä et elätä turvapaikanhakijaa vaan suuremmalla tilastollisella todennäköisyydellä turvapaikanhakija elättää sinua.
Sisäasiainministeriö 
  • Suomi ei enää palauta kaikkia Kreikan kautta EU-alueelle tulleita turvapaikanhakijoita Kreikkaan. Maahanmuuttovirasto epäilee, etteivät maan viranomaiset kohtele turvapaikanhakijoita asianmukaisesti.
Magnus Falkehed 
  • Kukaan ei tiedä, millainen maailma on 50 vuoden kuluttua. Ehkä Ranska on sodassa 'berlusconilaisen' Italian kanssa, ja tyttäreni perheineen kiittävät isoisää, joka tarjoaa turvapaikkaa mökistään Lapista, Euroopan viimeisestä lumisesta saarekkeesta.
HS 
  • Kirkolta suojaa hakenut sai oleskeluluvan. Aghaita tukevan turkulaisen Mikaelinseurakunnan kirkkoherran Jouni Lehikoisen mukaan oikeuden päätökseen vaikutti se, että tapaus on saanut Suomessa paljon julkisuutta.
YLE 
  • Ruotsi solmi hiljattain Irakin kanssa sopimuksen, joka antaa mahdollisuuden palauttaa turvapaikanhakijoita Bagdadiin. Kaikkiaan Ruotsi aikoo palauttaa lähiaikoina Irakiin parisentuhatta pakolaista. Suomi ei sen sijaan tällä haavaa lähetä ketään Irakiin vasten tahtoaan
Rikosylikonstaapeli Mika Haatainen 
  • He katsovat että Suomesta on mahdollisuus saada turvapaikka helpommin kuin jostain muualta. Olosuhteet koetaan muutenkin hyviksi. Sana kulkee pakolaisten keskuudessa ilmeisen hyvin.
STT 
  • Monet yksin Suomeen tulevista lapsipakolaisista paljastuvat maahanmuuttoviraston mukaan täysi-ikäisiksi.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen 
  • Turvapaikanhakijoilla on tutkitusti hyvin korkea työhalu maahan tullessaan. Meillä on kuitenkin sellainen järjestelmä, että turvapaikanhakijalle, joka haluaa tulla tekemään työtä ja rakentamaan Suomea, ei suoda mahdollisuutta siihen kuin hvyin pitkän viiveen jälkeen. Kuluu 6-8 kuukautta ennen kuin turvapaikanhakija voi lähteä tekemään töitä ja sinä aikana korkea työhalu laskee.
  • Meidän pitäisi olla linjassa muiden kanssa. Kun Ruotsi ja Tanska ovat kiristäneet käytäntöään, niin meillä hakijoiden määrät ovat suorana seurauksena lisääntyneet. Vastaanottokykymme ja sisään tulevien hakijoiden määrän pitäisi kohdata toisensa.
  • Esimerkiksi Kanadassa asia on hoidettu hyvin. Euroopasta puolestaan löytyy esimerkkejä, joissa virkavalta ei uskalla mennä tietyille alueille kuin tankeilla. Meillä on vielä mahdollisuus tehdä tästä voimavara ja elinvoiman lähde.
HS 
  • Helsinki aikoo majoittaa 330–400 turvapaikanhakijaa keskustahotelleihin parin kolmen kuukauden kuluttua. Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz (sd) pitää keskustaa parhaana sijoituspaikkana turvapaikanhakijoiden kannalta, koska he joutuvat asioimaan paljon ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten kanssa.
Savon Sanomat 
  • Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio patistaa varautumaan tulijoiden tulvaan jo nyt, sillä koko järjestelmä on rakennettu 2 000 turvapaikanhakijalle. Oman haasteensa tuovat muun muassa turvapaikan saaneiden koulutuksen ja asumisen järjestely. Esimerkiksi Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
HS 
  • Somaleista noin 50 prosenttia ja irakilaisista noin 60 prosenttia on työttömiä. Viime vuonna turvapaikan sai 792 hakijaa, joista suurin osa tuli Irakista ja Somaliasta.
YLE 
  • Viime vuonna Suomeen tuli neljä tuhatta turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 500. Tänä vuonna määrä saattaa nousta jopa kuuteen tuhanteen. Eniten hakijoita tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Helsingin vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan turvapaikanhakijoiden lisääntymiseen vaikuttaa osin Ruotsin tiukentunut turvapaikkapolitiikka.
HS 
  • Astrid Thors (r) vaatii siivua valtiovarainministeriön suunnittelemasta elvytyspaketista poliisille turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Lisäksi varoja tulisi suunnata maahanmuuttajien kotouttamistoimintaan.
Johanna Suurpää 
  • Pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat tulleet suomalaiseen yhteiskuntaan pysyvästi, ei tästä ole enää paluuta uinuvan Pohjolan rauhaan.
Pirkko Rytkönen 
  • On ikävää Kemille, että työllisyystilanne heikkenee. Muistuttaisin kuitenkin, että vastaanottokeskus pyörii sataprosenttisesti valtion rahoilla. Lisäksi korjaustyöt kaupungin vuokrataloissa ovat luoneet työllisyyttä, ja myös turvapaikanhakijat käyttävät toimeentulotukensa tällä alueella
Yle Radio 1 
  • Maahan turvapaikkaa hakemaan tulleiden ulkomaalaisten on vaikea työllistyä Suomessa. Eräs syy työllistymisvaikeuksiin on tiedon vaikea saatavuus. Pakolaisten työllistymisestä ei tarkkoja tilastoja, mutta tiedetään, että eurooppalaiseen tapaan turvapaikanhakijat tekevät työt, jotka eivät alkuperäisväestölle kelpaa.
YLE 
  • Kemissä pyritään lisäämään kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä luottamusta. Kaupunki muun muassa järjestää lähiaikoina Takajärven koululla tilaisuuden, jossa kerrotaan, että valtio maksaa kaikki turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset.
Turvapaikanhakija Abdulgadir Hassan 
  • Olemme eristyksissä kaupungeista ja ostospaikoista. Jos haluamme ostaa jotakin, meidän pitää matkustaa 20 kilometriä, eikä täällä ole säännöllisiä kulkuyhteyksiä.
YLE 
  • Sisäasiainministeriön patistelut turvapaikanhakijoiden tilanteen helpottamiseksi kaikuvat Itä-Suomessa kuuroille korville. Ministeriö on kovistellut kuntia perustamaan vastaanottokeskuksia sekä lisäämään kiintiöpakolaisten määrää, sillä tuhannet ihmiset ovat vailla elinpaikkaa.
Aamulehti 
  • Turvapaikanhakijoiden määrän kääntyminen viime vuonna räjähdysmäiseen kasvuun yllätti Suomen päättäjät. Viranomaiset ovat helisemässä, ja vastikään tarpeettomana harvennettu vastaanottokeskusten verkko natisee liitoksissaan. Tilanne on kestämätön ja purkautuu pahimmillaan väkivaltaisuuksina, kuten Kemissä.
YLE 
  • Kunnat kielteisiä turvapaikanhakijoille. Kuntien antamista virallisista syistä huolimatta sisäasianministeriön kokemus on, että todellinen syy kariutuneiden neuvottelujen taustalla on useimmiten ennakkoluulo.
Turun Sanomat 
  • Vuosien odotusaika houkuttelee lisää hakijoita. Turvapaikkaa hakevien määrä voi kasvaa jopa 50 prosenttia. Hakijoiden määrä saattaa nousta tänä vuonna 6 000:een. Viime vuonna Suomeen saapui ennätykselliset 4 000 turvapaikanhakijaa.
Astrid Thors 
  • Palautuskiellosta johtuen monissa tapauksissa on turvapaikanhakijalle myönnettävä oleskelulupa, vaikka hän olisikin antanut viranomaisille vääriä tietoja esimerkiksi ikäänsä koskien.
  • Tanskassa on toimiva nopeutettu menettely ilmeisen perusteettomille hakemuksille. Jos Suomi menettelisi samalla tavoin, niin noin 40 % hakijoista ei tulisi lainkaan turvapaikkamenettelyyn.
  • Suomessa ei ole turvapaikanhakijoiden "pikakäännytystä", kuten usein julkisuudessa esitetään. Hallinnon hitaus näkyy myös selvästi vastaanottopuolella maksetuissa toimeentulotukikustannuksissa, kun maastapoistamisia ilmeisen perusteettomissa tapauksissa ei voida nopeasti panna täytäntöön.
Juuso Lahtinen 
  • Talvi- ja jatkosodan aikana lähetimme kymmeniätuhansia lapsia lähinnä Ruotsiin. Nyt kun olisi meidän vuoromme auttaa, me sullomme turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksiin ja laskeskelemme kannattaako heitä ottaa vastaan.
Ville Niinistö 
  • Ja voi sanoa näin yleisenä arviona myös sen, että maat jotka pitää parhaiten huolta ihmisoikeuksista - myös ulkomailla ja turvapaikanhakijoiden osalta - on myös maiden kansalaisilla paras elintaso ja parhaat perusoikeudet.
  • Mutta se rajoittaminenhan silloin käytännössä tarkoittaisi, että me pidetään alempia ihmisoikeusstandardeja turvapaikkaprosessissa ja mun mielestä se on moraalisesti väärin. Meille tulee vuosittain turvapaikkaprosessin kautta, maahan jää pysyvästi alle kaksi tuhatta huippuvuosinakin ja se ei ole yli viiden miljoonan väkilukuisessa kansassa nyt sellainen määrä, joka aiheuttaisi sellaisia taloudellisia kustannuksia, että se olisi aidosti ongelma.
Jussi Förbom 
  • Ihminen ei pakene viekkaudella tai vääryydellä. Ihminen pakenee, koska hänen henkeään uhataan tai koska hänen elämänsä on käynyt sietämättömäksi. On meidän velvollisuutemme auttaa ihmistä, joka etsii turvaa. Hän ei ole rikollinen eikä uhkatekijä, vaan lähimmäinen, joka ansaitsee uuden mahdollisuuden.
Manu Mäkinen 
  • Lopuksi summattakoon vielä se, että Suomessa on pohjoismaiden väljin seula pakolaisten suhteen; silti tänne odotetaan tänä vuonna tehtävän - jopa tai vain - noin 5000 turvapaikkahakemusta, kun Ruotsiin hakemuksia jätettiin 36207 vuonna 2007 ja viime vuonna 24353. Näin siis, vaikka Ruotsin seula on paljon ankarampi. On siis kestämätöntä väittää pakolaisten tunkevan Suomeen koska tänne on helppo päästä.
Jussi Lammi 
  • He tulevat tänne, koska Suomessa käteisenä maksettava toimeentulotuki on Euroopan korkein. Täällä he saavat noin 400 euroa kuussa, kun se keskimäärin Euroopassa on 40 euroa.
YLE 
  • Maahanmuuttoministeri Astrid Thors pitää mahdollisena, että kuntien on jatkossa pakko ottaa pakolaisia vastaan. Ministerin mukaan pula pakolaisten kuntapaikoista on vakava ongelma. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on nousemassa tänä vuonna lähes 6000:een, eli vielä kesällä arvioitua suuremmaksi.
ETNO 
  • Ritva Viljanen halusi vielä poiketa hieman aiheesta ja kommentoida maahanmuuttokeskustelua, joka on tällä hetkellä riistäytynyt käsistä ja keskittynyt turvapaikanhakijoihin. Turvapaikanhakijoiden määrä ei riipu Suomen toimista, vaan niissä näkyy maailman levottomuus.
Anu Harju 
  • Kysymykseksi jää, auttanko perheen Istanbuliin jääneitä jäseniä. Minusta auttaminen kuuluisi Suomen viranomaisille perheen yhdistämisenä, jos tänne päässeet saavat turvapaikan.
HS 
  • Vanhanen varoittaa puolueita rasismin lietsomisesta. Vanhanen: Turvapaikanhakijoita voi pian tulvia Suomeen.
Outi Alanko-Kahiluoto 
  • Vihreät suhtautuivat sen sijaan kriittisesti esityksiin turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden ja perheen yhdistämisen kiristämisestä.
  • Maahanmuuttoon liittyvien ongelmien ja mahdollisuuksien realistinen tarkastelu on tärkeää. Kuitenkin juuri turvapaikanhakijoiden näkeminen ongelmana ei ole perusteltua. Perheenyhdistämiseen ei liity ihmissalakuljetusta: tätä kautta Suomeen saapuvat omaiset tulevat mitä virallisimpia reittejä - suomalaisviranomaisten haastattelujen ja dna-testien jälkeen.
HS 
  • Pakolaisneuvonta arvostelee KHO:n Kreikka-päätöstä. Pakolaisneuvonta arvioi perjantaina, että noin 50:tä turvapaikanhakijaa uhkaa päätöksen jälkeen palautus ala-arvoisiin oloihin. Pakolaisneuvonnan mukaan Kreikasta kuitenkin puuttuvat esimerkiksi oikeusapu- ja tulkkauspalvelut, eikä päätöksistä ole todellista valittamisen mahdollisuutta. Lisäksi pakolaisneuvonnan mukaan Kreikka syyllistyy turvapaikanhakijoiden palauttamiseen Irakiin, vaikka se on ilmoittanut toisin.
STT 
  • Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa noin 4 000 ihmistä, ja tulevina vuosina määrä voi ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan nousta noin 6 000:een. Nousun suurimpana syynä on Vuorion mukaan Ruotsin ja Norjan kiristynyt ulkomaalaispolitiikka. Esimerkiksi Ruotsissa on annettu aiempaa enemmän kielteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin.
HS 
  • Suomeen yksin saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita on alettu kouluttaa kansanopistoissa. Opistojen asuntolat tarjoavat samalla uuden lisän turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen, ja vastineeksi monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.
Vartti 
  • Viime vuonna turvapaikanhakijoita ilmoittautui Suomessa noin 4 000. Ennusteiden mukaan määrä voi nousta tänä vuonna 6 000, jopa 10 000 ihmiseen.
Astrid Thors 
  • Jos Suomi nähdään maana, josta saa turvapaikan tai on helppo oleskella, se voidaan nähdä vetovoimatekijänä.
Turun Sanomat 
  • Suomeen täytyy vuoden sisällä perustaa 40-50 uutta vastaanottokeskusta, joihin kuhunkin sijoitetaan noin 150 turvapaikanhakijaa. Nykyiset 15 vastaanottokeskusta ovat täynnä, ja turvapaikanhakijoita on alkuvuonna ollut noin 500 kuukaudessa.
Jaana Vuorio 
  • Viime kädessä ongelma voi olla se, että monet turvapaikanhakijat valitsevat Suomen turvapaikkamaakseen, koska he tietävät, että täällä on lupa odottamassa.
Pohjalainen 
  • Pollari ihmettelee myös heidän intoa matkustella kotimaahansa. - Oleskeluluvan jälkeen he hankkivat oman maan kansallisen passin, vaikka ovat hakeneet turvapaikkaa sillä perusteella, etteivät voi elää kotimaassaan. Poliisi keskeytti turvapaikanhakijoiden ikätestit lähes kokonaan puuttuvan lakipykälän vuoksi. Viime vuonna Suomeen haki ennätysmäärä pakolaisia, joista lähes 80% osoittautui luuloteltua vanhemmiksi.
Juha Uusitalo 
  • Kun hyvät ihmiset tarvitsevat turvapaikkaa, heille ei pidä kääntää selkää siksi, että mukana on joitakin ihmisiä, jotka eivät sopeudu maahamme ja tuottavat ongelmia. Se on vain selkärangatonta pelkuruutta.
HS 
  • Suurin osa irakilaisista turvapaikanhakijoista saa jäädä Suomeen. Repo arvioi, että valtaosa oleskeluluvan saaneista on kotoisin Nineven, Salah al-Dinin, Kirkukin ja Dijalan maakunnista. Maahanmuuttovirasto pitää näitä alueita muusta Irakista poiketen yhä lähtökohtaisesti turvattomina ja myöntää kaikille alueilta saapuville oleskeluluvan.
Pilvi Torsti 
  • Suomeen on tullut viime vuosina noin Rautavaaran kunnan väkiluvun kokoinen määrä pakolaisia osana kansainvälisiä kiintiöitä sekä turvapaikan tai oleskeluluvan saamisen myötä. Suomalaissyntyisiä taas asuu ulkomailla toista miljoonaa. Emme voi sulkea omia rajojamme, jos haluamme itse liikkua maailmalla vapaina
HS 
  • Voivatko todistajat anoa Suomesta turvapaikkaa? Kaikilla ulkomaan kansalaisilla, jotka pelkäävät vainoa kotimaassaan, on oikeus anoa Suomesta turvapaikkaa.
Outi Lepola 
  • Pelotevaikutusta ei myöskään ole todennettu. Kuinka tarkkoja tietoja Euroopan ulkopuolelle kantautuu yksittäisten maiden turvapaikkaprosesseista? Vaikea kuvitella, että niiden vuoksi monikaan jättäisi tulematta maahan.
Aamulehti 
  • Piti tulla 30-40 turvapaikanhakijaa, tulikin 132. Ruovedellä asuu nyt 132 henkeä, vaikka paikkaluku on 120. He ovat lähinnä Irakin kurdeja, somaleja ja afgaaneja. Keskus työllistää 17 henkeä.
Aamulehti 
  • Jos turvapaikanhakijoiden tulva Suomeen jatkuu alkuvuoden tahtia, viimevuotinen 4 000 hakijan ennätys ylittyy jopa kolmanneksella. Ennusteen mukaan vuoden lopussa Suomessa olisi jo 10 000 turvapaikanhakijaa.
Iltalehti 
  • Raju hyökkäys vastaanottokeskukseen. Toinen miehistä oli läpsäissyt avokämmenellä 21-vuotiasta iranilaista turvapaikanhakijaa kasvoihin.
Aamulehti 
  • Astrid Thorsin (r) mukaan turvapaikanhakijoiden vyöry Suomeen on liioittelua, vaikka vastaanottokeskuksia joudutaankin perustamaan nyt pikavauhtia. Kunnollinen katto pään päälle ja perusteellinen käsittely. Ne ovat turvapaikanhakijan perusoikeuksia, joihin Suomi on kansainvälisesti sitoutunut, eikä niistä voi tinkiä.
HS 
  • Joukko Ruandan vuoden 1994 kansanmurhan silminnäkijöitä yritetään saada syksyllä käräjäoikeuden kuultaviksi Porvooseen. Jos puolustuksen afrikkalaisia silminnäkijöitä tulee Suomeen, heillä on oikeus halutessaan hakea turvapaikkaa.
HS 
  • Kahta kurdimiestä syytettiin tiistaina Turun käräjäoikeudessa neljän irakilaisen törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. Miesten turvapaikkahakemukset oli sitä ennen hylätty Ruotsissa. Yksi Suomeen salakuljetetuista sai kuukausi sitten oleskeluluvan Suomessa, joten kyse ei siten olisi laittomasta maahantulosta.
YLE 
  • EU-kansalaiset tukkivat turvapaikanhakujärjestelmää. Monesti osa hakijoista on samoja, joiden turvapaikkahakemus on jo edellisenä kesänä hylätty. Moni tulee maahan viettämään kesää ja nauttimaan turvapaikan hakijoiden etuuksista.
Ritva Viljanen 
  • Mitään erityistä ryntäystä Suomeen ei ole ollut, mutta ruuhkaa keskuksiin on syntynyt. Nyt 21 vastaanottokeskuksessa on 4 500 ihmistä, ja tuhatkunta on yksityismajoituksessa. Nykyiset paikat eivät riitä loppuvuoden tulijoille ja kuntia tarvitaan apuun.
MTV3 
  • Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen kommentit pakolaiskiintiöiden pienentämisestä ja turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä saa Suomen Pakolaisavun takajaloilleen. Hallituksen puheenjohtaja Thomas Wallgren pitää ministerin kommentteja erittäin turhina.
Karjalainen
  • Ruotsi vetää turvapaikkaa hakevia. Suurin osa heistä valitsee Suomen sijasta länsinaapurimme. Kontiolahdella ollaan odottelevalla kannalla, milloin suunta kääntyy kohti Suomea. Ruotsin vetovoimaisuuden syy on se, että siellä turvapaikan saa helpommin kuin Suomessa.
YLE 
  • Pakolaisten vastaanottoon jaetaan lähes 33 miljoonaa ylimääräistä euroa. Osa rahoista menee Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskusten toiminnan laajentamiseen, mutta suurimmalla osalla kuitataan lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä.
Radio Rex ja Lieksa 
  • Vastaanottokeskuksen arvioidaan tuovan 16-20 pysyvämmän työpaikan ohella merkittäviä välillisiä työllistäviä vaikutuksia. Esimerkiksi turvapaikan hakijoiden tuoma ostovoiman lisäys alueelle on yli miljoona euroa vuodessa.
Salla Tuori 
  • Puhutaan pakolaistulvasta, kun turvapaikanhakijoiden määrä on prosentuaalisesti kasvanut reippaasti. Sitä ei tuoda esiin, että lähtökohta on hyvin pieni eikä turvapaikanhakijoita edelleenkään määrällisesti tule paljon.
Iltalehti 
  • Viime syksystä lähtien Suomeen on tullut viitisensataa hakijaa kuukaudessa, ja se uhkaa ruuhkauttaa koko käsittelyn. Hakemuksia ratkova Maahanmuuttovirasto arvioi, että tänä vuonna turvapaikkaa hakee Suomesta noin 6 000 ihmistä, parituhatta enemmän kuin viime vuonna.
Annika Forsander 
  • On noloa, ettei löydy paikkoja pakolaisille, jotka meidän kansainvälisten sitoumustemme perusteella pitäisi sijoittaa. Haluamme ehdottomasti, että valtio nostaa niitä 50 prosentilla. Hallitus ei kanna tässä asiassa vastuutaan, vaikka se ohjelmassaan sitoutuu maahanmuuttajien - myös pakolaisten - kotouttamisen parantamiseen.
HS 
  • Afganistanilainen Hassin Hassan, 63, pääsi viime syksynä miehensä Naderin kanssa vihdoin omaan asuntoon. Pariskunta asuu Helsingin Tapanilassa. Edellinen koti oli Kyläsaaren vastaanottokeskus, jonne pariskunta muutti kesällä 2005 haettuaan Suomesta turvapaikkaa.
EVL 
  • Kirkkohallitus painottaa lisäksi, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset tulisi nähdä ongelmien ja uhkien asemasta positiivisena voimavarana esimerkiksi työmarkkinoilla.
Lakimies Johanna Lindholm 
  • Jo nyt moni tapaus kestää yli vuoden. On kuitenkin parempi, että Maahanmuuttovirasto tutkii kunnolla kuin että yritettäisiin käsitellä asiat nopeammin. Asiakas kärsii, jos ei tutkita kunnolla.
Kalle Myllymäki 
  • Tilanne on pakolaisten sijoituksessa realistinen tavoite: kaikki voivat voittaa. Pakolaisten sijoittamatta jättäminen ei ole mahdollista, koska Suomi ei voi irtisanoa Geneven sopimusta.
YLE 
  • Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) tyrmää ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen (kesk.) väitteet siitä, että pakolaisten kotouttaminen on onnistunut huonosti. Thorsin mukaan vuonna 1999 voimaan tulleen kotouttamislain jälkeen pakolaisten työllistyminen on noussut tavalla, joka ei selity pelkästään talouden nousukaudella.
Pauliina Seppälä ja Sirkku Varjonen 
  • Refugee Hospitality Club Punavuori
Leo Haltsonen 
  • Jos Someron väkilukua halutaan kasvattaa, on pakolaisten vastaanotto harvoja keinoja tehdä se. Pakolaiset merkitsevät myös henkistä rikkautta. - Aiemmin asenne pakolaisten ottamiseen on ollut empivä, mutta ajatukset ovat muuttumassa.
HS 
  • Suomi ei enää tee lainkaan kielteisiä päätöksiä afganistanilaisista, somalialaisista ja irakilaisista, vaan kaikki saavat vähintään tilapäisen oleskeluluvan. Suomen linja poikkeaa täysin muista pohjoismaista.
Ida Staffans 
  • Pakolaisena maastaan lähtevät ovat aktiivisia kansalaisia, joiden tietoa ja taitoja pitäisi osata arvostaa ja hyödyntää vastaanottomaassa. Ongelmalliseksi yksilön maahanmuutto-oikeuden tekee siis valtioiden harjoittama rajavalvonta.
Monitori-lehti 3/2008 
  • Miksi haluttaisiin takasin johonkin, mistä on paettu? Hänen mukaansa oman kulttuurin ja kielen turvaan hakeudutaan vasta, jos uuteen yhteiskuntaan kotoutuminen ei onnistu. Tästä on esimerkkejä jo Hollannissa ja Ranskassa.
Aamulehti 
  • Vielä viime syksynä Suomessa toimi 10 pakolaisia vastaanottavaa keskusta. Sisäministeriö vetosi silloin kuntiin, ja nyt keskuksia on jo parikymmentä. Niitä on tarkoitus avata ripeään tahtiin myös loppuvuonna.
Kaleva 
  • Pakolaisten vastaanottokeskuksissa on viime aikoina ollut kahakointia asukkaiden kesken. Pudasjärvellä ovat kahakoineet lähinnä irakilaiset ja somalit toisiaan vastaan.
Mika Luoma-aho 
  • Ei kaikista tarvitse pitää, mutta ei kenenkään suuntaan kannata turhan vihamielisesti suhtautua. Eivät nämä ihmiset ole mitään turisteja. He ovat traagisessa tilanteessa. Miettikää itse jos teidät heitettäisiin toiselle puolelle maapalloa ja siellä pitäisi selvitä.
YLE uutiset 
  • Kouvolan valtuuston puheenjohtaja Valto Koski (SDP) irtisanoutuu opetus- ja kasvatuslautakunnan puheenjohtajan pakolaisia leimaavista puheista. Se ei hänen mielestään ole Kouvolan maahanmuuttolinjan mukainen.
Aamulehti 
  • Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jorma Vuorion mielestä tilanne johtaa katastrofiin, ellei mitään tehdä pian. Vastaanottokeskukset ovat jo ääriään myöten täynnä, eikä tilaa ole tarjota kuin hätämajoituksessa.
YLE 
  • Nettiyleisö ei usko Suomen kiinnostavan pakolaisia
Marika Lämsä 
  • Haastan teidät kaikki heittämään ennäkkoluulonne pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan menemään. Yhtä tärkeitä ja hienoja ihmisiä hekin ovat -emme me suomalaiset ole heitä kummoisempia.
Etelä-Saimaa 
  • Myönteisiä päätöksiä on Vuorion mukaan odotettavissa aikaisempaan enemmän, koska kaikki Irakista ja Somaliasta tulleet jäävät humanitäärisin perustein oleskeluluvalla Suomeen.
Iltalehti 
  • Malmön levottomuudet: Vanhukset ja pakolaiset pulassa. Ruotsin Malmössa riehuvat levottomuudet ovat aiheuttaneet vaikeuksia vanhuksille, vammaisille ja traumatisoituneille pakolaisille.
expressen.se 
  • Irakiska flyktingar väljer att söka asyl i Finland i stället för Sverige - eftersom Finland inte skickar människor till Irak. Sverige menar att Irak inte är i krig, vårt grannland håller inte med.
Johanna Maula 
  • Faktat saa helposti selville vertailemalla tilastoja eri länsimaista – samoin muualta. Esimerkiksi Etiopiassa, joka on sotinutkin Somaliaa vastaan, on eräiden arvioiden mukaan jopa 12 miljoonaa somalialaista. Heistä on satoja tuhansia virallisilla pakolaisleireillä, samoin on kaikissa muissa alueen ja Lähi-idän maissa. Väitteet, että Suomi olisi jotenkin muotoutumassa "suureksi pakolaiskeskukseksi" ovat vailla rationaalista pohjaa.
Vihreä lanka 
  • Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Mervi Virtasen mukaan tilanne on kriittinen. Tälle vuodelle tarvittavasta kahdestatuhannesta kuntapaikasta on onnistuttu täyttämään tuhat. Virtasen mukaan kuntien vaikea taloustilanne, asenneilmapiirin kiristyminen ja kuntien yhdistymiset ovat saaneet kunnat kieltäytymään pakolaisten vastaanottamisesta.
Heidi Bergström 
  • Mikroautoja emme sentään ole vielä hankkineet
Turun Sanomien pääkirjoitus 
  • Kuntien tulisi ilman pakkokeinojakin ymmärtää vastuunsa asiassa, joka on Suomen kansainväliselle maineelle herkkää aluetta. Valtion velvollisuus on puolestaan korvata kunnille pakolaisista aiheutuvat kulut kitsastelematta.
Jari Larikka 
  • Suomi on Euroopan laidalla oleva pieni kansakunta joka asuu kuin haulikolla ammuttuna ympäri valtakuntaa. Lisäksi puhumme vaikeasti opittavaa kieltä, jota puhuu siis vain 5 miljoonaa ihmistä maailmasta. Rakastamaamme neljää erilaista vuodenaikaa kylmine talvineen ei juurikaan muualla arvosteta. Mutta juuri me olemme sitä mieltä, että nyt kaikki maailman pakolaiset haluavat muuttaa tänne meidän riesaksi. Ongelmamme on ollut ja tulee olemaan jatkossakin se, että vaikka tänne saataisiin ahkeraa työikäistä väkeä, jatkavat he matkaansa vähän ajan päästä Keski-Eurooppaan.
Anne Kalmari 
  • Maahanmuuttoon laitettiin lisätalousarviossa yli 70 miljoonaa euroa uutta rahaa. Tämä on vasta alkusoittoa. Varsinaisessa talousarviossa arvioitiin maahan saapuvan noin 2 000 uutta turvapaikanhakijaa. Alkuvuoden kehityksen perusteella maahan arvioidaan saapuvan tänä vuonna yli 5 000 turvapaikanhakijaa. Monissa muissa maissa, muun muassa Ruotsissa, turvapaikkakäytäntöä on kiristetty samaan aikaan, kun meillä sitä on höllennetty. Meillä pakolaisten perheet saa aina yhdistää ja ottolapsen on voinut ottaa vaikka edellispäivänä, kun turvapaikkaa haetaan. Säännöksiä täytyy kiristää. Alaikäiset saavat aina turvapaikan. Luottavaisina olemme uskoneet turvapaikan hakijoiden selityksiä. Näin perheissä on ollut usein alaikäiseksi väitettyjä ottolapsia, jotka voivat myöhemmin osoittautua aikuisiksi. Räikeimmillään samalle henkilölle on myönnetty kaksi Suomen kansalaisuutta eri henkilötiedoilla.
Risto Veijalainen 
  • Ei. Tästä on kyllä numeraalista näyttöä hyvinkin, että me sinänsä vaikka turvapaikka, on turvapaikkoja, siis pakolaisiksi ei oo katsottu kuin häviävän pieni prosentti näistä turvaopaikan hakijoista. Suomen turvapaikkapolitiikka kestää vertailun kyllä muutoin, me olemme eräs Euroopan johtavia maita siinä, että turvapaikanhakijoiden on annettu jäädä maahan, joskaan juuri ei sillä turvapaikkanimikkeellä, mutta muuten ihan samaan asemaan. Pakolaisen turvapaikka on tarkoitettu vain tilapäiseksi suojaksi omassa maassa tapahtuvaa vainoa ja turvattomuutta vastaan. Meillehän on opetettu, että pakolaiset palaavat takaisin kotimaahansa heti kun siellä tilanne rauhoittuu. Todellisuudessa näin tapahtuu aniharvoin.
Marita Jurva 
  • Maahamme saapuvia ja saapuneita pakolaisia voitaisiin käyttää huomattavasti hyödyllisemmin omien maanmiestensä auttamiseksi siten, että heitä koulutettaisiin Suomessa avustustyöntekijöiksi joko terveydenhuoltoon, sosiaalityöhön tai väestönsuojelullisiin tehtäviin ja tämän jälkeen lähetettäisiin takaisin joko kotimaahansa tai sen lähivaltioihin, joissa kyseisestä maasta olevia pakolaisia oleskelee runsaimmin.
Karjalainen 
  • Suomessa ei oikeasti ole hallitsematonta pakolaistulvaa tai pakolaisongelmaa. Turvapaikanhakijoiden määrä on edelleen alhainen useimpiin länsimaihin verrattuna ja turvapaikan tai oleskeluluvan saaminen erittäin vaikeaa. Erityisesti nettikeskustelu on vääristänyt asiaa. Suuri osa tämän ja viime vuoden hakemusryöpystä on näennäistä, sillä vertailuvuonna hakemusten määrä oli poikkeuksellisen pieni jopa Suomen oloissa. On tärkeää, että turvapaikanhakijoiden sosiaalietuudet ovat tasolla, jonka suomalaiset voivat laajasti hyväksyä. Turvapaikanhakijoiden toimeentulo on kuitenkin turvattava sinä aikana, kun he ovat Suomessa. Suomen oloissa ei kukaan voi pärjätä rahatta, eikä edes hyvin pienellä rahalla. Jos toimeentuloa ei ole, rikollisuus vaanii, ja sitä tuskin kukaan toivoo.
Tampereen käräjäoikeuden tuomio 09/28387 
  • Käräjäoikeus toteaa, että kantajien kertomat tapahtumat perustuvat heidän henkilökohtaisiin tuntemuksiinsa, joista he ovat toistuvasti käyneet puhumassa työnantajan edustajille. Kertomusten merkitystä ei vähennä se, että he ovat mahdollisesti käsittäneet väärin joitain asioita tai liioitelleet niitä mielessään. Todistaja Sinkkosen mukaan kysymyksessä oli ollut harjoittelijan palkka ja oli sovittu, että kun työ opitaan, palkkaa nostetaan vähintään eurolla. Sen tuli tapahtua noin kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Toivonen oli ollut halukas ottamaan ulkomaalaisia työntekijöitä ja heille laillinen kokopäivätyö oli kuin lottovoitto. Työllistyminen oli hankalaa ja työpaikka saattoi auttaa turvapaikan saamisessa. - 30.11.2009
Kunnanjohtaja Juha Urpilainen 
  • Tavoitteena on pakolaiskeskus. Väkiluku laskee meillä, niin kuin koko pohjoisessa Keski-Suomessa, ja sehän tarkoittaa, että joudumme kuntarakenteita karsimaan, eli leikkaamaan palveluja. Kinnula haluaa pysyä itsenäisenä, mutta se vaatii että meillä on täällä porukkaa. - 20.1.2010
Martta, Heidi ja Minna Suomen Changemaker -verkosto 
  • Käännytykset Kreikkaan ovat epäinhimillisiä. Turvapaikanhakijat eivät saa mitään tietoa menettelystä, tulkkeja ei ole paikalla, ja oikeusapua on vaikea löytää. Vastaanottokeskuksista on vakava pula. Miehet, naiset, lapset ja vanhukset elävät kadulla tai rakentavat itse hökkeleitä suojakseen. Koska Kreikka rikkoo turvapaikka-asioita koskevaa EU-lainsäädäntöä, on Suomen lopetettava turvapaikanhakijoiden käännyttäminen sinne, kunnes Kreikan turvapaikkakäytännöt ovat vaatimusten mukaiset. Suomen on vastuutonta jatkaa nykyistä menettelyä niin kauan kuin turvapaikanhakijoiden huono kohtelu Kreikassa jatkuu. - HS 26.1.2010
Riikka Happonen 
  • Jos julkisuudessa erehtyy ottamaan kantaa, joka voidaan tulkita pakolaisystävälliseksi, saa äkkiä pienen, mutta erittäin äänekkään joukon kimppuunsa. Kun minut nyt tämän kirjoituksen vuoksi maahanmuuttajavastaisissa keskusteluissa leimataan sinisilmäiseksi kukkahattutädiksi, kerron jo valmiiksi, että todellakin omistan myssyn, jota koristaa jonkilainen ruusuke. Kannan sitä ihan tyytyväisenä kovilla pakkasilla. Silmäni ovat kuitenkin vihreät, enkä katsele maailmaa ruusunpunaisten silmälasien läpi. - Hämeen Sanomat 17.2.2010
Maahanmuuttoviraston tilastoanalyysi vuodesta 2009 
  • Turvapaikanhakijoiden määrään Suomessa vaikuttaa lähtömaan tilanteen lisäksi useat muut tekijät kuten muita kohdemaita myönteisemmäksi koettu hakemusten ratkaisukäytäntö; erityisesti Pohjoismaiden lainsäädäntö ja päätöksentekokäytäntö, hyviksi mielletyt vastaanotto-olosuhteet (toimeentulotuki, ilmainen majoitus hakemuksen käsittelyn ajaksi, terveyspalvelut, ilmainen paluulento kotimaahan tai toiseen jäsenvaltioon, jos hakija saa käännyttämispäätöksen, työnteko-oikeus 3 kk hakemuksen jättämisen jälkeen), Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestönosan osuuden kasvu (siteet Suomeen) sekä ylipäätään pääsy Suomeen (matkareitti). - Lähde
Outi Lepola 
  • Minä väitän, että turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on kaksinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana. Tämäkin väite perustuu tilastoihin: Suomeen tuli jo vuonna 1990 2743 turvapaikanhakijaa, mikä on hilkkua vaille puolet viime vuoden ennätysmäärästä 5988. Suuri harppaus tapahtui tuolloin, kun turvapaikanhakijoiden määrä yli 15-kertaistui vuoteen 1989 verrattuna. Ketkä haluavat sumentaa tämän pidemmän aikavälin kehityksen ja saada kansan luulemaan, että viimeisen kahden vuoden aikana on tapahtunut jotakin mullistavaa? Yksi tällainen taho on Maahanmuuttoviraston pääjohtaja Jorma Vuorio. Kutsun häntä tahoksi siksi, että pääjohtajan tehtävässään hän edustaa instituutiota ja puhuu suulla suuremmalla kuin henkilö nimeltä Jorma Vuorio. Tässä roolissa hän on useaan kertaan verrannut kohonneita turvapaikanhakijoiden määriä nimenomaan tuohon pohjanoteerausvuoteen 2007 mainitsematta mitään aikaisemmista vuosista. - Ihmisiä muuttoliikkeessä 15.03.2010
Hanna Antila-Andersson 
  • Turvapaikanhakijoihin liittyy myös väittämä, jota alvariinsa hoetaan. Sanotaan, että heitä pitäisi auttaa kotikonnuillaan. Siellä heidän auttamisensa tulisi paljon edullisemmaksi. Turvapaikanhakijoiden ylläpitoon kulutetuilla rahoilla autettaisiin siellä huomattavasti useampia ihmisiä kuin täällä. - Hämeen Sanomat 28.03.2010
Toni Viljanmaa 
  • Viime vuonna Suomeen tuli Venäjältä 602 turvapaikanhakijaa, joista suuri osa lensi Suomeen Turkista. Enemmistö hakijoista on tshetseenejä, dageshtanilaisia ja ingushialaisia. - Suomi on ollut tshetseeneille suotuisa kohde, sillä he saavat käytännössä aina turvapaikan. - Kymmeniä tshetseenejä Suomeen salakuljettanut ja vastarintaryhmien Kavkaz Center -nettisivua Suomesta käsin pyörittänyt liikemies Mikael Storsjö on tehnyt parhaansa, jotta tshetseenit löytäisivät Suomen. Itärajalla on muutenkin tunkua. MTV3:n tietojen mukaan Suomen itärajan tuntumassa odottaa jopa 20 000 laittomasti länteen pyrkivää maahanmuuttajaa. - Ongelmatonta tshetseenien Suomeen tuleminen ei ole. Tarkempaa valintaa täytyy tulijoista jatkossa tehdä. Siitä kertoo tylyimmillään terrorismia ja jihadia ylistävä Kavkaz-sivusto. - SK 30.03.2010
Matti Mörttinen 
  • Poliitikoista gambialaismiehen tueksi on uskaltautunut vain tamperelainen kansanedustaja Minna Sirnö (vas). Hän ihmettelee, miksi homoseksuaalisuus pitää erikseen todistaa. Hyvä pointti. Kannattaa miettiä myös tätä: Jos gambialainen valehteli, niin hän otti aika uskomattoman riskin karkotuksen jo odottaessa. Lausumalla julki homoseksuaalisuutensa hän jo "allekirjoitti oman tuomionsa" kotimaassa. Länsimaisessa oikeudessa on käsittääkseni in dubio pro reo -periaate, jonka mukaan selvittämättömissä tapauksissa ratkaistaan syytetyn hyväksi. Ehkei se vain koske kaikkia. - 26.04.2010
Mari Haavisto 
  • Eräs poliisi kertoi minulle, että kuulusteluissa maahanmuuttajat ovat suoraan myöntäneet, että Suomea käytetään hyväksi, koska laki mahdollistaa sen. Herätkää! Eiköhän olisi jo korkea aika tehdä asialle jotain. - MTV3 28.04.2010
UPI Breakfast Briefing - EUn turvapaikkadirektiivit 
  • Vuonna 2009 Suomessa tehtiin 4500 oleskelulupapäätöstä, joista 60 % oli kielteisiä ja 30 % myönteisiä. Myönteisistä päätöksistä 8 % oli turvapaikkoja ja loput muita oleskelulupia. Vastaavasti Isossa-Britanniassa kielteisiä päätöksiä oli 73 % ja myönteisiä 27 %, josta turvapaikkoja oli kolme kertaa enemmän kuin Suomessa. Vuonna 2007 Espanjassa tehtiin 6500 päätöstä, joista 91 % oli kielteisiä ja 9 % myönteisiä. Myönteisistä päätöksistä puolet oli turvapaikkoja. Kreikassa turvapaikkoja ei myönnetä tällä hetkellä ollenkaan. Tilastoista näkee, että erot EU:n sisällä ovat suuria. - 08.04.2010
Turun Sanomat 
  • Turvapaikkojen tavoittelu on saanut osan hakijoista esiintymään ihmiskaupan uhreina. Maahanmuuttovirasto on myös havainnut, että eräät turvapaikanhakijoille lainopillista neuvoa jakavat toimijat ovat kehottaneet hakijaa salaamaan todellisen taustansa oleskeluluvan saamisen helpottamiseksi. - 01.06.2010
Turun Ylioppilaslehti 
  • Jokaista turvapaikanhakijaa ei odota kotimaassaan kuolema. Osa heistä tulee Suomeen paremman elämän toivossa, vaikka asiat olisivat kotimaassakin suhteellisen hyvin. Lehikoinen myöntää, että joukosta löytyy myös keinottelijoita. Kahdessa tapauksessa Mikaelin seurakunnan hyväuskoisuutta on käytetty hyväksi. Kirkon on kuitenkin pakko uskaltaa luottaa turvapaikan hakijan tarinaan. ”Järjestelmää pitäisi yrittää kehittää siihen suuntaan, ettei kuka tahansa voisi tipahtaa valtion sosiaaliturvaan. Niin sanottujen kullankaivajien palautusta Suomesta voisi jopa nopeuttaa. Kaikkien etu on se, että ne, joilla on todellinen hädän ja avun tarve, sen myös saavat.” Lehikoinen on ollut kolmen vuoden aikana useaan otteeseen julkisuudessa keskustelemassa turvapaikkapolitiikasta. Pitkät jonot ja resurssipula eivät kuitenkaan helpotu pelkästään hyvällä tahdolla. - 14.10.2010
Markus Himanen 
  • Kreikassa suurimmalle osalle ei edes tarjota turvapaikkaa, vaan otetaan sormenjäljet ja laitetaan kadulle. Kaikki eivät myöskään halua hakea turvapaikkaa sieltä, koska ihmiset tietävät että siellä ei ole toivoa saada suojelua, eikä siellä ole kunnollisia vastaanotto-olosuhteita. Jos hakemukset käsitellään, Kreikka antaa alle prosentille hakijoista kansainvälistä suojelua. Länsi- ja Pohjois-Euroopassa luku on 10–40 prosenttia. - Fifi 18.10.2010
Omar Nasa 
  • Suomen kieli on niin monimutkaista ja hankalaa, että en opi sitä millään, vaikka olen yrittänyt jo viisi vuotta, koko Suomessa oloni ajan, sitä opetella. Ymmärrän jonkin verran puhetta, mutta oma puhuminen on hankalaa. En oikeastaan halua puhua suomea, vaikka opiskelen sitä koko ajan täällä Hetassakin. Omankielistä seuraa saisin Rovaniemeltä, se helpottaisi yksinäisyyttä. – Keniassa minulla on vaimo ja kaksi lasta, tyttö ja poika, nyt lapset ovat yli 10-vuotiaita. Silloin, kun lähdin, he olivat pieniä ja suloisia. Minulla on yksinäistä ja tunnen häpeää, mutta en voi mennä takaisin, minut tapettaisiin. Kärsin mieluummin häpeää. – Minulle jää ruokaan ja vaateisiin noin 270 euroa, sillä lähetän kolmasosan saamistani rahoista perheelleni Keniaan. Heillä on vaikeaa, minun on autettava heitä. Haluan, että perheeni pärjäisi mahdollisimman hyvin. – Suomen laeista en tiedä yhtään mitään, en tiedä sitä mikä on rikos enkä sitä mitä saisin tehdä. Yritän elää niin, että en rikkoisi mitään lakeja. En tiedä myöskään mistään oikeuksistani, jos niitä on. Kaikki on tyhjää, minä vain elän ainoana värillisenä Enontekiöllä. - Lappilainen 31.3.2011


Keskustelua

Ulkomaat

Katso myös

Aiheesta muualla