Ero sivun ”Perheenyhdistäminen” versioiden välillä

Kohteesta HommaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Linkityksiä: Yhteiskunta)
p (Linkitys: Perheenkokoaja)
Rivi 2: Rivi 2:
  
 
; Perheenyhdistämisperheiden vantaalainen kotouttamismalli :
 
; Perheenyhdistämisperheiden vantaalainen kotouttamismalli :
* ''- usein perheiden yhdistämiset ovat olleet haasteellisia ja yllätyksellisiä - perheenkokoajan oma kotoutuminen on vaikeutunut perheiden yhdistymisen jälkeen: esim. opiskelu tai koulunkäynti keskeytynyt, kulttuuriristiriitoja omien vanhempien kanssa - alkuvaiheessa tehty kotouttamistyö ei ole ollut riittävää, perheet siirretty peruspalveluihin nopeasti - useita py-hakemuksia on vireillä, isoja perheitä tulossa - sukulaiset usein vetäytyneet sivuun, vaikka etukäteen ovat ilmoittaneet auttavansa tulijoita - tarvittavista kotouttamispalveluista puutetta''
+
* ''- usein perheiden yhdistämiset ovat olleet haasteellisia ja yllätyksellisiä - [[perheenkokoaja]]n oma kotoutuminen on vaikeutunut perheiden yhdistymisen jälkeen: esim. opiskelu tai koulunkäynti keskeytynyt, kulttuuriristiriitoja omien vanhempien kanssa - alkuvaiheessa tehty kotouttamistyö ei ole ollut riittävää, perheet siirretty peruspalveluihin nopeasti - useita py-hakemuksia on vireillä, isoja perheitä tulossa - sukulaiset usein vetäytyneet sivuun, vaikka etukäteen ovat ilmoittaneet auttavansa tulijoita - tarvittavista kotouttamispalveluista puutetta''
 
; Sari Sirva :
 
; Sari Sirva :
 
* ''Kun suurin osa esimerkiksi pakolaisista tulee kulttuureista, joissa perhe on laajempi kuin suomalainen ydinperhe, iäkkäillä vanhemmilla on suuri merkitys kotoutumisen edistäjinä.''
 
* ''Kun suurin osa esimerkiksi pakolaisista tulee kulttuureista, joissa perhe on laajempi kuin suomalainen ydinperhe, iäkkäillä vanhemmilla on suuri merkitys kotoutumisen edistäjinä.''

Versio 27. heinäkuuta 2020 kello 12.16

Sitaatteja

Perheenyhdistämisperheiden vantaalainen kotouttamismalli 
  • - usein perheiden yhdistämiset ovat olleet haasteellisia ja yllätyksellisiä - perheenkokoajan oma kotoutuminen on vaikeutunut perheiden yhdistymisen jälkeen: esim. opiskelu tai koulunkäynti keskeytynyt, kulttuuriristiriitoja omien vanhempien kanssa - alkuvaiheessa tehty kotouttamistyö ei ole ollut riittävää, perheet siirretty peruspalveluihin nopeasti - useita py-hakemuksia on vireillä, isoja perheitä tulossa - sukulaiset usein vetäytyneet sivuun, vaikka etukäteen ovat ilmoittaneet auttavansa tulijoita - tarvittavista kotouttamispalveluista puutetta
Sari Sirva 
  • Kun suurin osa esimerkiksi pakolaisista tulee kulttuureista, joissa perhe on laajempi kuin suomalainen ydinperhe, iäkkäillä vanhemmilla on suuri merkitys kotoutumisen edistäjinä.
Diakoni Sari Koistinen 
  • Epävakaista oloista lähteminen ja yksin vieraaseen kulttuuriin asettuminen on nuorelle hyvin stressaava elämänvaihe. Perheenyhdistämisen jälkeen nuoret ovat voineet keskittyä paremmin koulunkäyntiin ja oman tulevaisuutensa rakentamiseen, Koistinen muistuttaa.
Jukka Yrjölä 
  • Perhekäsitykset ovat erilaiset: monessa maassa ydinperheeseen kuuluvat esimerkiksi isovanhemmat, mikä pitäisi ottaa hakemuksissa inhimillisenä tekijänä huomioon.
Kirkon tiedotuskeskus 
  • Kirkkohallitus kiinnittää lausunnossaan huomiota myös ulkomaalaislain perhekäsityksen tulkintaan, joka ei ota riittävästi huomioon hakijoiden lähtömaan tilannetta tai kulttuuria.
Lars-Erik Wilskman 
  • Jos ja kun maahanmuuttajia halutaan niin koko perhepaketti on otettava, myös ne jotka ovat elämänsä illassa.
Christel Liljeström 
  • Perheenyhdistäminen ainoastaan ydinperheeseen on täysin näkemykseni vastainen. Meillä on ollut tapauksia, esim. Porvoossa, jossa perustelu perheen yhdistämiseen on ollut vanhemman sukupolven kautta. Isoäiti, täti, eno taikka vaari on hyvä tulla lastensa luo turvallista vanhuutta viettämään. Ymmärrän ajatuksen että alaikäisen turvapaikanhakijan kohdalla tulisi pyrkiä lähtömaahan yhdistäminen siten, että tänne jo turvapaikan turvin tullut perhe voisi joutua takaisin lähtömaahan. Entä se sosiaalinen verkosto ja juurtuminen joka on tapahtunut täällä? Eikö sillä ole mitään arvoa?
YLE Uutiset 
  • Perheiden yhdistämistä halutaan helpottaa ulkomaalaislain muutoksella. Myös Suomessa yli kolme kuukautta opiskelevien kaikille perheenjäsenille annettaisiin oleskeluoikeus samoin perustein. Nykylaissa oikeus on ainoastaan opiskelijan aviopuolisolla ja ja heidän alle 21-vuotiailla lapsillaan.
Eeva-Maria Nieminen 
  • Viimeksi mä kyselin ihmisiltä, koska tosi paljon ihmisiä halusi tulla juttelemaan, että miksi Suomi on tällä hetkellä niin suosittu. Kuulin että Suomen lisäksi myös Hollanti on suosittu. Ja kun sitten kysyin miksi, niin hyvin moni sanoi, että koska sinne saa myös perheen.
Päivi Räsänen 
  • Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä ulkomaalaislain perheenjäsen-käsitteen ratkaisuperusteiden laajentamiseksi?
  • Käsite perheenjäsen vaatisi tarkennusta. Nythän se Suomessa käsitetään aviopuolisoksi ja alle 18-vuotiaiksi lapsiksi.
Pirjo Ala-Kapee 
  • Parhaillaan on lausunnolla hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Esitys on oikeansuuntainen. On syytä tähdentää, ettei Suomen tule soveltaa muita maita tiukempaa perheenjäsenen määritelmää ulkomaalaislaissaan. Ohjeistuksen ei pidä johtaa inhimillisesti kohtuuttomiin ratkaisuihin esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten henkilöiden iäkkäiden ja sairaiden vanhempien kohdalla.
MTV3 
  • Arkkipiispa Jukka Paarma ja arkkipiispa Leo ovat vedonneet maahanmuuttoviranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin, että ydinperheen käsitettä laajennettaisiin myös isovanhempiin.
Esko Repo 
  • Jos antaisimme samalla periaatteella oleskeluluvan myös muille yli 120000 Suomessa asuvan ulkomaalaisen sukulaiselle, jopa 200000-300000 ulkomaalaista voisi saada oleskeluluvan Suomessa tällä samalla perusteella. Tämä ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.
Sosiaaliportti 
  • Kyseessä on 17-vuotias maahanmuuttajanuori, jolla on oleskelulupa ja kotipaikkakunta. Hänen perheenyhdistämisen prosessi on käynnissä. Alaikäisyytensä perusteella nuori on lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa ja hänellä on nimetty sosiaalityöntekijä. Nuorella on myös edustaja. Nuorelle on myönnetty lastensuojelun avohuollon tukitoimena tuettu asuminen. Nuori on nyt ilmoittanut lähtevänsä käymään vanhempia tapaamassa kotimaassaan. Hän on saanut matkaansa luvan sekä edustajaltaan että kunnan maahanmuuttajatoimiston sosiaalityöntekijältä. Kysymykseni on, mikä on nuoren lastensuojelun sosiaalityöntekijän vastuu ja rooli päätettäessä nuoren matkasta ja matkalla tapahtuvista asioista?
Aamulehti 
  • Enimmillään yhden perheenyhdistämisen kautta on tullut 42 ihmistä Suomeen.
HS 
  • Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa lähivuosina, ja sen myötä Suomeen uskotaan tulevan tuhansia somaleita. Ulkomailla on jopa parintuhannen ihmisen jono, joka odottaa pääsyä Suomeen. Suurin osa tulijoista asettuu pääkaupunkiseudulle ja lähes jokainen turvapaikan saanut anoo perheen yhdistämistä.
Turun Sanomat 
  • Maahanmuuttoviraston arvion mukaan viime vuonna turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet somalialaiset hakevat 3 000 - 4 000 perheenjäsenelleen oleskelulupaa Suomesta perheiden yhdistämisen perusteella.
Aamulehti 
  • Yhtä turvapaikanhakijaa kohti Helsinkiin tulee muutaman vuoden päästä pari kolme perheenjäsentä. Se kuormittaa sosiaalitoimea, sillä yli puolet irakilaisista, somalialaisista ja afganistanilaisista on tällä hetkellä työttöminä. Heitä on suurin osa turvapaikanhakijoista.
Aamulehti 
  • Oleskeluluvan myöntämiseen on tulossa muutoksia. Rötöstelleelle ulkomaalaiselle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa, jos maasta poistaminen ei ole hänestä riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista. Karkotettavalle turvapaikanhakijalle voitaisiin myöntää jatkuva oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Rikoksen tehnyt voisi saada oleskeluluvan, jos niin sanottu tekninen este estää poistamisen maasta. Hän voisi uuden lain mukaan tuoda myös perheensä Suomeen, kunnes hänet karkotetaan.
HS 
  • "Etiopia on Afrikan turvallisimpia maita. Liikun täällä huoletta yksin pimeälläkin. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa se ei onnistuisi." Noin puolet työajastaan Kiuru istuu lähetystön neuvotteluhuoneessa haastattelemassa eri-ikäisiä somalialaisia ja avustamassa dna-kokeiden ottamisessa. Tulijoita on ruuhkaksi asti. Syy jonoihin on yksinkertainen: Suomesta oleskeluluvan saaneella turvapaikanhakijalla on oikeus hakea oleskelulupia myös perheenjäsenilleen.
  • "Perhekäsitys on erilainen kuin länsimaissa, joten mukana saattaa olla isovanhempia, serkkuja ja kasvattilapsia. Henkilöllisyysasiakirjoja ei ole, joten dna-koe on välttämätön sukulaisuuden varmistamiseksi."
  • Perheenyhdistämisten lisäksi Kiuru avustaa muita Afrikassa sijaitsevia lähetystöjä. Kesällä hän vietti viikkoja Nigeriassa seulomassa Suomeen opiskelijoiksi haluavien papereita. "Mihinkään ei voi luottaa. Vakuutuspapereissa ja tiliotteissa on paljon väärennöksiä."
  • Kiuru näkee työssään myös kotouttamisen haasteet: moni aikuisista somaleista ei osaa edes kirjoittaa nimeään. Allekirjoitus on yhtä kuin sormenjälki. "Suomen koulusysteemin läpi menevät lapset oppivat kielen ja pärjäävät kyllä, mutta välillä mietin, tehdäänkö mummoille ja papoille karhunpalvelus, kun heidät viedään Suomeen."
Outi Alanko-Kahiluoto 
  • Hankalin hallituksen esityksistä on perheen yhdistämisen rajoittaminen. Vihreät saivat neuvottelemalla estettyä esityksen siitä, että perheen yhdistämistä olisi voinut hakea vasta Suomessa asutun vuoden jälkeen. Asumisaikavaatimus jäi pois. Sen sijaan hallitus esittää, ettei oleskelulupaa perhesiteen perusteella myönnetä, jos alaikäinen perheenkokoaja on täysi-ikäistynyt prosessin aikana. Päätös sisältää riskin siitä, että pitkäksi venyvät käsittelyajat saattavat estää perheenyhdistämisen hakijasta riippumattomista syistä.
Timo Kekolahti 
  • Olin juhannuksen alla sisäministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa, jossa esiteltiin mm. seuraavat 3 keinoa mainitun muuttotavoitteen saavuttamiseksi: 1) Kaikkiin Suomen keskeisiin suurlähetystöihin perustetaan rekrytointitoimisto, 2) Virasto suosii työnhakijoina niitä, jotka tuovat tullessaan perheen, koska se auttaa työntekijää kotoutumaan Suomeen. 3) Nyt saa työ-viisumin 6-12 kk:ssa, mutta tavoitteena on puristaa se viikkoon.
Karjalainen 
  • Kontiolahden kunta harkitsee alaikäisten, kuntapaikan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen rajoittamista. Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kunta tekisi päätöksen, jonka mukaan Kontiolahdella ei ole mahdollisuutta myöntää kaikille alaikäisinä Paiholan vastaanottokeskukseen saapuneille lapsille ja nuorille kuntapaikkaa. Määrä haluttaisiin jatkossa rajata kerrallaan 16:een lapseen ja nuoreen, sekä perheenyhdistämispäätöksen perusteella heidän perheisiinsä. Perusteena rajaukselle on, että kunnan resurssit eivät riitä kovin isolle joukolle. Esimerkiksi muutaman viime kuukauden kuluessa Kontiolahteen on tullut perheenyhdistämisten myötä seitsemän uutta perhettä, yhdestä on päätös ja hakemuksia on vireillä.
Kouvolan Sanomat 
  • Kuovintielle ja Kotkantielle muutti reilu viikko sitten toistakymmentä maahanmuuttajaa. Kymmenkunta heistä on kotoisin Somaliasta ja muutama on Afganistanista. Miehisessä joukossa on kaksi naista. Lapsia on yksi, ja toinen syntyy tammikuussa. Kun joku rekolalaisista huokaili, että alueelle pitäisi saada lapsia, jotta olisi elämää ja toivoa ympärillä, maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurri lupaili toiveen toteutuvan. - Monella on kotimaassaan perhe, mutta perheen yhdistäminen vie oman aikansa.
MTV3 
  • Suomi korvaa muita Euroopan maita selvästi avokätisemmin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden perheenjäsenten matkakustannukset perheenyhdistämistapauksissa. Sisäministeriön selvityksessä arvioidaan, että Suomen käytäntö on houkutellut maahan alaikäisiä ja alaikäisiksi ilmoittautuneita turvapaikanhakijoita yhä enemmän. Kaikkien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenjäsenten matkat korvataan vain Suomessa. Valtion budjetissa on varattu "pakolaisten maahantulomatkojen järjestämiseen" runsaat 900 000 euroa, mutta Maahanmuuttoviraston laskelmien mukaan varat loppuvat muutaman kuukauden kuluttua. Perheenyhdistämisen kautta Suomeen tulee vuosittain tuhansia henkilöitä, pääosin Afrikasta, ja määrät ovat nopeassa kasvussa. - 26.1.2010
  • Turvapaikanhakijat hakevat oleskelulupaa jopa 20 perheenjäsenelleen. Eniten perheenyhdistämishakemuksia tekevät Somaliasta ja Irakista tulleet turvapaikan saaneet. Maahanmuuttovirastossa on tällä hetkellä vireillä reilu kuusituhatta perheenyhdistämishakemusta. Tarkkoja tilastoja tulijoiden taustoista ei ole, mutta tulijoita riittää. - 27.1.2010
Aamulehti 
  • Suomi noudattaa EU:n vapainta perheenyhdistämispolitiikkaa. Vuonna 2009 yhteensä 116 henkilöä sai pakolaisina turvapaikan Suomesta. Muu suojelun tarve todettiin 1 109 hakijalla. He kaikki voivat periaatteessa yhdistää perheensä. - Heillä ei ole mitään huolto- tai asuntovaatimusta, kun haetaan perheenjäseniä tänne. Yhteiskunta hyväksyy sen, että elätetään se loppuperhe, joka tulee Suomeen, Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Joni Länsivuori sanoo. Suomi maksaa ainoana EU-maana myös perheenjäsenten lennot pohjoiseen. - Suomi vetää omaa linjaansa. Käytännöt ovat liberaalimmat verrattuna perheenyhdistämisdirektiivin lähtökohtiin. Direktiivissä on minimivaatimukset, mutta kansallisesti pystyy aina tekemään helpotuksia, jos haluaa, Länsivuori arvioi. - 9.4.2010
Arto Satonen 
  • Suomen maahanmuuttovirastossa on tällä hetkellä vireillä 9 000 perheenyhdistämishakemusta. Valtaosa perheenyhdistämistä hakevista ei ole pakolaisstatuksen omaavia, vaan ovat täällä humanitäärisen suojelun perusteella oleskelevia. -- Suomella ei kuitenkaan ole kansainvälistä velvoitetta ottaa vastaan heidän sukulaisiaan tai maksaa perheenyhdistämismatkoja. Suomella on vain velvollisuus tarjota suojaa siihen asti, kunnes olot kotimassa rauhoittuvat ja palaaminen kotiin on mahdollista. Nykyinen laki antaa perheenyhdistämisoikeuden myös humanitäärisin syin oleskeluluvan saaneille. Tähän tarvitaan pikainen muutos, koska kotouttamisjärjestelmämme ei kestä sitä, että maahan tulee tuhansia huonon koulutaustan omaavia henkilöitä. Perheenyhdistämisoikeus pitää Tanskan mallin mukaisesti yhdistää yhteiskunnassa pärjäämiseen. Perheenyhdistämisoikeus tulee antaa vain niille, jotka omalla toimeentulollaan voivat elättää täällä perheensä ja joilla on perheelleen asunto järjestettynä. - Aamulehti 6.8.2010
Uusi Suomi 
  • Maahanmuuttoviraston johtaja Heikki Taskinen sanoo HS:lle, että resurssipula pakottaa viraston antamaan myönteisiä päätöksiä sellaisillekin hakijoille, joiden kohdalla perheenyhdistämisen "edellytykset eivät täyty". -Kielteistä perheenyhdistämispäätöstä ei voi tehdä, jos sille ei löydy perusteita, sanoo Taskinen lehdelle. - 29.8.2010

Katso myös

Keskustelua

Aiheesta muualla