Ero sivun ”Artikkelin kirjoitusohje” versioiden välillä

Kohteesta HommaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Alku aina banaalia)
 
(Parempaa suomea ja tarkennus ohjeeseen)
Rivi 1: Rivi 1:
Tässä ohjeessa selitetään, kuinka Hommawikin artikkeleita kirjoitetaan.
+
Tässä ohjeessa selitetään, kuinka Hommawikin artikkeleita kirjoitetaan.
 
==Tavoitteet==
 
==Tavoitteet==
 
* '''Kunnollisia artikkeleita'''
 
* '''Kunnollisia artikkeleita'''
Rivi 17: Rivi 17:
 
::Kaikille kirjoittajille ei sovi ryhtyä massiivisiin kirjoitteluprojekteihin. On joka tapauksessa parempi huolehtia ensin laadusta.
 
::Kaikille kirjoittajille ei sovi ryhtyä massiivisiin kirjoitteluprojekteihin. On joka tapauksessa parempi huolehtia ensin laadusta.
 
* '''Artikkeleita kiinnostavista aiheista'''
 
* '''Artikkeleita kiinnostavista aiheista'''
::Ei voida odottaa kaikkien kirjoittajien kirjoittavan tasaisesti kaikista aiheista. Kukin kirjoittaja on yksilö yksilöllisine kiinnostuksineen. Kannattaa kirjoittaa aiheesta, joka kiinnostaa, sillä aito kiinnostus useimmiten johtaa asiantuntemukseen ja se vuorostaan johtaa korkeampaan laatuun.
+
::Ei voida odottaa kaikkien kirjoittajien kirjoittavan tasaisesti kaikista aiheista. Kukin kirjoittaja on yksilö yksilöllisine kiinnostuksen kohteineen. Kannattaa kirjoittaa aiheesta, joka kiinnostaa, sillä aito kiinnostus useimmiten johtaa asiantuntemukseen ja se vuorostaan johtaa korkeampaan laatuun.
 
* '''Myönteinen kokemus innostaa jatkamaan'''
 
* '''Myönteinen kokemus innostaa jatkamaan'''
 
::Kun wikiin toisinaan kirjoittelee, suurimman palkinnon saa sisäisenä onnistumisen elämyksenä.
 
::Kun wikiin toisinaan kirjoittelee, suurimman palkinnon saa sisäisenä onnistumisen elämyksenä.
Rivi 25: Rivi 25:
 
# '''Johdanto''' kuuluu jokaiseen kunnolliseen artikkeliin, vaikka muuta leipätekstiä artikkelissa ei olisikaan. Johdanto yleensä aloitetaan otsikon sanalla tai sanoilla lihavoituna. Johdannon aloittavassa virkkeessä voi olla tarvittaessa myös otsikon synonyymi tai lyhenne ja toisinaan myös sulkeisiin sijoitettuna vieraskielinen termi, josta otsikko usein tunnetaan. Aloitusvirke pyrkii antamaan lukijalle lyhyen määritelmän artikkelin asiasta. Seuraavat virkkeet syventävät määritelmää. Johdanto jatkuu luontevasti suomen kieliopin mukaisilla virkkeillä. Periaatteessa lukijan pitäisi saada selkeä käsitys artikkelin asiasta jo pelkän johdannon perusteella. Johdanto on artikkelin pääasioiden kiteytys ja artikkelin tiivistetty ilmaisu. Johdannon ei tarvitse olla pitkä, kunhan se täyttää tarkoituksensa. Mahdollinen ensimmäinen kuva tavallisesti sijoitetaan johdantoon, jo ennen johdannon leipätekstiä. Pieni kuva yleensä asemoidaan oikealle ja ylös. Jos artikkelin kaikki leipäteksti on johdannossa, kyseessä on tynkä. Tynkä on kuitenkin artikkelina aivan hyvä, jos enempää sanottavaa ei ole. Tynkä on parempi kuin ei mitään.
 
# '''Johdanto''' kuuluu jokaiseen kunnolliseen artikkeliin, vaikka muuta leipätekstiä artikkelissa ei olisikaan. Johdanto yleensä aloitetaan otsikon sanalla tai sanoilla lihavoituna. Johdannon aloittavassa virkkeessä voi olla tarvittaessa myös otsikon synonyymi tai lyhenne ja toisinaan myös sulkeisiin sijoitettuna vieraskielinen termi, josta otsikko usein tunnetaan. Aloitusvirke pyrkii antamaan lukijalle lyhyen määritelmän artikkelin asiasta. Seuraavat virkkeet syventävät määritelmää. Johdanto jatkuu luontevasti suomen kieliopin mukaisilla virkkeillä. Periaatteessa lukijan pitäisi saada selkeä käsitys artikkelin asiasta jo pelkän johdannon perusteella. Johdanto on artikkelin pääasioiden kiteytys ja artikkelin tiivistetty ilmaisu. Johdannon ei tarvitse olla pitkä, kunhan se täyttää tarkoituksensa. Mahdollinen ensimmäinen kuva tavallisesti sijoitetaan johdantoon, jo ennen johdannon leipätekstiä. Pieni kuva yleensä asemoidaan oikealle ja ylös. Jos artikkelin kaikki leipäteksti on johdannossa, kyseessä on tynkä. Tynkä on kuitenkin artikkelina aivan hyvä, jos enempää sanottavaa ei ole. Tynkä on parempi kuin ei mitään.
 
# '''Pääosa artikkelista''' antaa lukijalle edelleen hyvällä suomen kielellä tietoa asian yksityiskohdista. Tarpeen mukaan teksti jaetaan alaotsikoituihin lukuihin. Wiki tukee useita otsikkotasoja, ja niitä kannattaa käyttää harkiten. Tämä artikkelin pääosa on edelleen selittävää tekstiä. Muuntyyppisiä osia ei pidä sotkea väliin. Virheiden tekeminen on inhimillistä, ja on suositeltavaa tarkistuttaa tuore teksti henkilöillä, joilta voi odottaa ystävällistä ja myötämielistä asennetta sekä älykästä ja rakentavaa kritiikkiä. Kunnollinen teksti sisältää selkeitä väitteitä ja varsinkin kovimmat väitteet kaipaavat tuekseen hyviä lähdeviittauksia. Lähdeviittaus lisätään väitteen sisältävän virkkeen jälkeen ja samaa väitettä tukevia viittauksia voi olla useampiakin. Lähdeviittaus tehdään tyypillisesti näin: <nowiki><ref name=diipadaapa>Sukunimi, Etunimi: [http://www.hassu.osoite.fi/juupajuu/diipadaapa/juttu.html Lähteenä käytetyn jutun otsikko] ''Julkaisu tai verkkosivusto''. VVVV-KK-PP. ISBN tai ISSN tai muu tunniste tähän jos on. Julkaisijan nimi. Viitattu VVVV-KK-PP. Lainaus: "Tähän tarvittaessa pitkäkin lainaus lähteestä. Välimerkit mukaan."</ref></nowiki> Esimerkissä on verkkoviite, mutta useimmat lähdeviitteet toimivat samalla tavoin. Hommawikissä päiväykset ovat ISO&nbsp;8601 standardin mukaisesti muotoa VVVV-KK-PP ja etunollat tulevat mukaan. Lähdeviitteen tarkoitus on opastaa lukija tietolähteelle. Pitkiä tekstilainauksia kannattaa käyttää varsinkin milloin lähdetekstin saatavuus on huono, esimerkiksi jonkin harvinaisen kirjan tai vanhan lehtiartikkelin tapauksessa. Toisaalla samassa wikiartikkelissa voidaan toistaa täsmälleen sama lähdeviittaus näin: <nowiki><ref name=diipadaapa /></nowiki>  
 
# '''Pääosa artikkelista''' antaa lukijalle edelleen hyvällä suomen kielellä tietoa asian yksityiskohdista. Tarpeen mukaan teksti jaetaan alaotsikoituihin lukuihin. Wiki tukee useita otsikkotasoja, ja niitä kannattaa käyttää harkiten. Tämä artikkelin pääosa on edelleen selittävää tekstiä. Muuntyyppisiä osia ei pidä sotkea väliin. Virheiden tekeminen on inhimillistä, ja on suositeltavaa tarkistuttaa tuore teksti henkilöillä, joilta voi odottaa ystävällistä ja myötämielistä asennetta sekä älykästä ja rakentavaa kritiikkiä. Kunnollinen teksti sisältää selkeitä väitteitä ja varsinkin kovimmat väitteet kaipaavat tuekseen hyviä lähdeviittauksia. Lähdeviittaus lisätään väitteen sisältävän virkkeen jälkeen ja samaa väitettä tukevia viittauksia voi olla useampiakin. Lähdeviittaus tehdään tyypillisesti näin: <nowiki><ref name=diipadaapa>Sukunimi, Etunimi: [http://www.hassu.osoite.fi/juupajuu/diipadaapa/juttu.html Lähteenä käytetyn jutun otsikko] ''Julkaisu tai verkkosivusto''. VVVV-KK-PP. ISBN tai ISSN tai muu tunniste tähän jos on. Julkaisijan nimi. Viitattu VVVV-KK-PP. Lainaus: "Tähän tarvittaessa pitkäkin lainaus lähteestä. Välimerkit mukaan."</ref></nowiki> Esimerkissä on verkkoviite, mutta useimmat lähdeviitteet toimivat samalla tavoin. Hommawikissä päiväykset ovat ISO&nbsp;8601 standardin mukaisesti muotoa VVVV-KK-PP ja etunollat tulevat mukaan. Lähdeviitteen tarkoitus on opastaa lukija tietolähteelle. Pitkiä tekstilainauksia kannattaa käyttää varsinkin milloin lähdetekstin saatavuus on huono, esimerkiksi jonkin harvinaisen kirjan tai vanhan lehtiartikkelin tapauksessa. Toisaalla samassa wikiartikkelissa voidaan toistaa täsmälleen sama lähdeviittaus näin: <nowiki><ref name=diipadaapa /></nowiki>  
# '''Lainauksia''' voidaan artikkeliin sijoittaa omaan lukuunsa, jos niitä on runsaasti. Tämä on lähinnä Hommawikissä yleistynyt käytäntö. Useimmissa muissa wikeissä, kuten Wikipediassa, lainaukset sijoitetaan muun tekstin joukkoon.
+
# '''Lainauksia''' tai '''Sitaatteja''' voidaan artikkeliin sijoittaa omaan lukuunsa, jos niitä on runsaasti. Tämä on lähinnä Hommawikissä yleistynyt käytäntö. Useimmissa muissa wikeissä, kuten Wikipediassa, lainaukset sijoitetaan muun tekstin joukkoon. Jos näitä lainauksia on runsaasti, esimerkiksi siten että ne muodostavat valtaosan artikkelin kokonaispituudesta, voi olla syytä siirtää tämä osa vasta osan '''Katso myös''' jälkeen. Tämä on artikkelin luettavuuden kannalta oleellista, sillä oletettavasti suurin osa lukijoista haluaa poimia tietoa nopeasti, ja jos lukija haluaa nopeasti siirtyä linkkien kautta kurkistamaan muita artikkeleita, on parempi jos tiellä ei ole valtavaa määrää lainauksia eri lähteistä.
# '''Katso myös''' sisältää luettelon linkeistä Hommawikin artikkeleihin, jotka liittyvät läheisesti katsotun artikkelin aiheeseen. Koska linkit eivät osoita Hommawikin ulkopuolelle, ne sijoitetaan omaan lukuunsa ennen lähteitä.
+
# '''Katso myös''' sisältää luettelon linkeistä Hommawikin artikkeleihin, jotka liittyvät läheisesti katsotun artikkelin aiheeseen. Koska linkit eivät osoita Hommawikin ulkopuolelle, ne sijoitetaan omaan lukuunsa ennen lähteitä. Näiden linkkien avulla lukija kykenee nopeasti etsimään lisää artikkelin aiheeseen liittyvää tietoa.
 
# '''Lähteet''' kuuluvat kunnolliseen tieteelliseen tekstiin ja myös kunnolliseen wikiartikkeliin. Vaikka artikkelin sisältö olisi kuinka oikein ja vaikka kuinka tarkasti totuudenmukainen, mikäli se ei pohjaa lähteisiin, se antaa lukijalle vaikutelman, että artikkelissa tarjottu tieto on kotoisin artikkelin kirjoittajan omasta päästä, ja voi olla ties mitä höpötystä. Lähteistäminen on tärkeää. Lähdeluettelo, jos sellainen on, kuuluu suoraan otsikon '''Lähteet''' alle. Mikäli erillistä lähdeluetteloa ei ole, tällöin viitteet kuuluvat suoraan otsikon '''Lähteet''' alle. Mikäli artikkelissa on ''sekä lähdeluettelo että lähdeviitteet'', tällöin alaotsikko '''Viitteet''' perustetaan otsikon '''Lähteet''' alle. Muussa tapauksessa (edellisten kohtien mukaisesti) riittää, että ''lähdeluettelo tai lähdeviitteet'' sijaitsevat otsikon '''Lähteet''' alla. Mikäli artikkelissa ei ole lähdeluetteloa eikä viitteitä, mikä on ''periaatteessa huono asia'' artikkelin uskottavuuden kannalta, sitten alaotsikkoa '''Lähteet''' ei lisätä lukijan kiusaksi. Lähdeviitteet sijoitetaan omalle paikalleen näin: <nowiki>{{Viitteet}}</nowiki>
 
# '''Lähteet''' kuuluvat kunnolliseen tieteelliseen tekstiin ja myös kunnolliseen wikiartikkeliin. Vaikka artikkelin sisältö olisi kuinka oikein ja vaikka kuinka tarkasti totuudenmukainen, mikäli se ei pohjaa lähteisiin, se antaa lukijalle vaikutelman, että artikkelissa tarjottu tieto on kotoisin artikkelin kirjoittajan omasta päästä, ja voi olla ties mitä höpötystä. Lähteistäminen on tärkeää. Lähdeluettelo, jos sellainen on, kuuluu suoraan otsikon '''Lähteet''' alle. Mikäli erillistä lähdeluetteloa ei ole, tällöin viitteet kuuluvat suoraan otsikon '''Lähteet''' alle. Mikäli artikkelissa on ''sekä lähdeluettelo että lähdeviitteet'', tällöin alaotsikko '''Viitteet''' perustetaan otsikon '''Lähteet''' alle. Muussa tapauksessa (edellisten kohtien mukaisesti) riittää, että ''lähdeluettelo tai lähdeviitteet'' sijaitsevat otsikon '''Lähteet''' alla. Mikäli artikkelissa ei ole lähdeluetteloa eikä viitteitä, mikä on ''periaatteessa huono asia'' artikkelin uskottavuuden kannalta, sitten alaotsikkoa '''Lähteet''' ei lisätä lukijan kiusaksi. Lähdeviitteet sijoitetaan omalle paikalleen näin: <nowiki>{{Viitteet}}</nowiki>
 
# '''Keskustelua''' asiasta voidaan esitellä omassa luvussaan, jonka sisältö koostuu pääasiassa luettelomuotoon kerätystä linkkikokoelmasta Hommafoorumin keskusteluihin. Tämä myös on Hommawikille ominainen erikoisuus. Myös nämä linkit johtavat Hommawikin ulkopuolelle, ja siksi ne kuuluvat omaan lukuunsa lähteiden jälkeen.
 
# '''Keskustelua''' asiasta voidaan esitellä omassa luvussaan, jonka sisältö koostuu pääasiassa luettelomuotoon kerätystä linkkikokoelmasta Hommafoorumin keskusteluihin. Tämä myös on Hommawikille ominainen erikoisuus. Myös nämä linkit johtavat Hommawikin ulkopuolelle, ja siksi ne kuuluvat omaan lukuunsa lähteiden jälkeen.
# '''Aiheesta muualla''' on otsikko, jonka jälkeen seuraa linkkejä tämän wikin ulkopuolelle, esimerkiksi muihin wikeihin tai artikkelin aihetta käsitteleviin sivuihin. Linkit järjestetään numeroimattomaksi luetteloksi. Mitään johdantovirkkeitä ei tarvita, sillä otsikko kertoo, mistä on kyse.
+
# '''Aiheesta muualla''' on otsikko, jonka jälkeen seuraa linkkejä tämän wikin ulkopuolelle, esimerkiksi muihin wikeihin tai artikkelin aihetta käsitteleviin sivuihin. Linkit järjestetään numeroimattomaksi luetteloksi. Mitään johdantovirkkeitä ei tarvita, sillä otsikko kertoo, mistä on kyse. '''Aiheesta muualla''' kuuluu artikkeliin aivan viimeiseksi sijoitettavaksi osioksi, poislukien '''Luokitukset''', jotka ovat wikin sisäistä järjestelyä varten.
# '''Luokitukset''', joita täytyy olla vähintään yksi, mutta voi olla useampiakin, sijoitetaan aivan viimeisiksi. Esimerkiksi, jos olisi kansanedustaja nimeltään Hemmo Paskiainen, häntä koskevan wikiartikkelin lopussa olisi luokitus seuraavasti: <nowiki>[[Luokka:Kansanedustajat|Paskiainen, Hemmo]]</nowiki>
+
# '''Luokitukset''', joita täytyy olla vähintään yksi, mutta voi olla useampiakin, sijoitetaan aivan viimeisiksi. Artikkelien luokitukset auttavat wikin sisäisessä tiedon jäsentelyssä. Esimerkiksi, jos olisi kansanedustaja nimeltään Hemmo Paskiainen, häntä koskevan wikiartikkelin lopussa olisi luokitus seuraavasti: <nowiki>[[Luokka:Kansanedustajat|Paskiainen, Hemmo]]</nowiki>  
  
 
Mahdollisesti luettelosta jäi jotain pois, mutta [https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Artikkelin_rakenne Wikipedian ohje artikkelin rakenteesta] toimii pääosin myös Hommawikissä, joten jos sitä noudattaa, hyvä tulee. Hommawikin erikoisia poikkeuksia ovat lähinnä lainaukset, foorumikeskustelut ja sitoutuminen ISO&nbsp;8601&nbsp;-formaatin mukaiseen päiväykseen. Muilta osin Wikipedian ohjetta artikkelin rakenteesta voi käyttää ja noudattaa sellaisenaan.
 
Mahdollisesti luettelosta jäi jotain pois, mutta [https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Artikkelin_rakenne Wikipedian ohje artikkelin rakenteesta] toimii pääosin myös Hommawikissä, joten jos sitä noudattaa, hyvä tulee. Hommawikin erikoisia poikkeuksia ovat lähinnä lainaukset, foorumikeskustelut ja sitoutuminen ISO&nbsp;8601&nbsp;-formaatin mukaiseen päiväykseen. Muilta osin Wikipedian ohjetta artikkelin rakenteesta voi käyttää ja noudattaa sellaisenaan.

Versio 27. heinäkuuta 2020 kello 12.06

Tässä ohjeessa selitetään, kuinka Hommawikin artikkeleita kirjoitetaan.

Tavoitteet

  • Kunnollisia artikkeleita
Kunnollisen artikkelin tunnistaa seuraavista asioista:
  1. Aihe on järkevä ja asiallinen.
  2. Otsikko on olemassa ja kuvaa artikkelin aihetta.
  3. Otsikon jälkeen tulee aloituskappale, joka on tiivis selitys artikkelin aiheesta.
  4. Teksti on kieliopillisesti moitteetonta suomen kieltä ja tyylilaji on asiateksti (ns. asiaproosa).
  5. Teksti jakaantuu osakokonaisuuksiin ja kappaleisiin.
  6. Tekstin seassa voi olla tekstiin liittyviä selkeitä kuvia tai piirroksia, jotka tukevat tekstiä.
  7. Teksti sisältää selkeitä väitteitä.
  8. Väitteille on lähteet, ja lähteisiin viitataan väitteiden perään sijoitetuilla lähdeviitteillä.
  9. Lähteet on sijoitettu artikkelin loppuun oman otsikkonsa alle.
  10. Lähteet ovat kunnollisia, ja lukija voi halutessaan ne tarkistaa.
  11. Artikkeli on luokiteltu.
  • Niin paljon tekstiä kuin jaksaa
Kaikille kirjoittajille ei sovi ryhtyä massiivisiin kirjoitteluprojekteihin. On joka tapauksessa parempi huolehtia ensin laadusta.
  • Artikkeleita kiinnostavista aiheista
Ei voida odottaa kaikkien kirjoittajien kirjoittavan tasaisesti kaikista aiheista. Kukin kirjoittaja on yksilö yksilöllisine kiinnostuksen kohteineen. Kannattaa kirjoittaa aiheesta, joka kiinnostaa, sillä aito kiinnostus useimmiten johtaa asiantuntemukseen ja se vuorostaan johtaa korkeampaan laatuun.
  • Myönteinen kokemus innostaa jatkamaan
Kun wikiin toisinaan kirjoittelee, suurimman palkinnon saa sisäisenä onnistumisen elämyksenä.

Artikkelin rakenne

Kaikille aloitteleville kirjoittajille ei ole aivan itsestään selvää, mitä ja missä järjestyksessä kunnolliseen artikkeliin tulee. Tästä syystä seuraavana on yksinkertainen luettelomuotoinen ohje, josta voi katsoa, mitä normaaliin artikkeliin järjestyksessä kuuluu.

  1. Otsikko tulee automaattisesti ylös ja oikein, kunhan artikkeli on alunperin nimetty oikein. Artikkelin otsikko on samalla myös johdannon otsikko, joten johdantoon ei tule erillistä otsikkoa, toisin kuin muihin lukuihin, jotka saavat omat alaotsikkonsa.
  2. Johdanto kuuluu jokaiseen kunnolliseen artikkeliin, vaikka muuta leipätekstiä artikkelissa ei olisikaan. Johdanto yleensä aloitetaan otsikon sanalla tai sanoilla lihavoituna. Johdannon aloittavassa virkkeessä voi olla tarvittaessa myös otsikon synonyymi tai lyhenne ja toisinaan myös sulkeisiin sijoitettuna vieraskielinen termi, josta otsikko usein tunnetaan. Aloitusvirke pyrkii antamaan lukijalle lyhyen määritelmän artikkelin asiasta. Seuraavat virkkeet syventävät määritelmää. Johdanto jatkuu luontevasti suomen kieliopin mukaisilla virkkeillä. Periaatteessa lukijan pitäisi saada selkeä käsitys artikkelin asiasta jo pelkän johdannon perusteella. Johdanto on artikkelin pääasioiden kiteytys ja artikkelin tiivistetty ilmaisu. Johdannon ei tarvitse olla pitkä, kunhan se täyttää tarkoituksensa. Mahdollinen ensimmäinen kuva tavallisesti sijoitetaan johdantoon, jo ennen johdannon leipätekstiä. Pieni kuva yleensä asemoidaan oikealle ja ylös. Jos artikkelin kaikki leipäteksti on johdannossa, kyseessä on tynkä. Tynkä on kuitenkin artikkelina aivan hyvä, jos enempää sanottavaa ei ole. Tynkä on parempi kuin ei mitään.
  3. Pääosa artikkelista antaa lukijalle edelleen hyvällä suomen kielellä tietoa asian yksityiskohdista. Tarpeen mukaan teksti jaetaan alaotsikoituihin lukuihin. Wiki tukee useita otsikkotasoja, ja niitä kannattaa käyttää harkiten. Tämä artikkelin pääosa on edelleen selittävää tekstiä. Muuntyyppisiä osia ei pidä sotkea väliin. Virheiden tekeminen on inhimillistä, ja on suositeltavaa tarkistuttaa tuore teksti henkilöillä, joilta voi odottaa ystävällistä ja myötämielistä asennetta sekä älykästä ja rakentavaa kritiikkiä. Kunnollinen teksti sisältää selkeitä väitteitä ja varsinkin kovimmat väitteet kaipaavat tuekseen hyviä lähdeviittauksia. Lähdeviittaus lisätään väitteen sisältävän virkkeen jälkeen ja samaa väitettä tukevia viittauksia voi olla useampiakin. Lähdeviittaus tehdään tyypillisesti näin: <ref name=diipadaapa>Sukunimi, Etunimi: [http://www.hassu.osoite.fi/juupajuu/diipadaapa/juttu.html Lähteenä käytetyn jutun otsikko] ''Julkaisu tai verkkosivusto''. VVVV-KK-PP. ISBN tai ISSN tai muu tunniste tähän jos on. Julkaisijan nimi. Viitattu VVVV-KK-PP. Lainaus: "Tähän tarvittaessa pitkäkin lainaus lähteestä. Välimerkit mukaan."</ref> Esimerkissä on verkkoviite, mutta useimmat lähdeviitteet toimivat samalla tavoin. Hommawikissä päiväykset ovat ISO 8601 standardin mukaisesti muotoa VVVV-KK-PP ja etunollat tulevat mukaan. Lähdeviitteen tarkoitus on opastaa lukija tietolähteelle. Pitkiä tekstilainauksia kannattaa käyttää varsinkin milloin lähdetekstin saatavuus on huono, esimerkiksi jonkin harvinaisen kirjan tai vanhan lehtiartikkelin tapauksessa. Toisaalla samassa wikiartikkelissa voidaan toistaa täsmälleen sama lähdeviittaus näin: <ref name=diipadaapa />
  4. Lainauksia tai Sitaatteja voidaan artikkeliin sijoittaa omaan lukuunsa, jos niitä on runsaasti. Tämä on lähinnä Hommawikissä yleistynyt käytäntö. Useimmissa muissa wikeissä, kuten Wikipediassa, lainaukset sijoitetaan muun tekstin joukkoon. Jos näitä lainauksia on runsaasti, esimerkiksi siten että ne muodostavat valtaosan artikkelin kokonaispituudesta, voi olla syytä siirtää tämä osa vasta osan Katso myös jälkeen. Tämä on artikkelin luettavuuden kannalta oleellista, sillä oletettavasti suurin osa lukijoista haluaa poimia tietoa nopeasti, ja jos lukija haluaa nopeasti siirtyä linkkien kautta kurkistamaan muita artikkeleita, on parempi jos tiellä ei ole valtavaa määrää lainauksia eri lähteistä.
  5. Katso myös sisältää luettelon linkeistä Hommawikin artikkeleihin, jotka liittyvät läheisesti katsotun artikkelin aiheeseen. Koska linkit eivät osoita Hommawikin ulkopuolelle, ne sijoitetaan omaan lukuunsa ennen lähteitä. Näiden linkkien avulla lukija kykenee nopeasti etsimään lisää artikkelin aiheeseen liittyvää tietoa.
  6. Lähteet kuuluvat kunnolliseen tieteelliseen tekstiin ja myös kunnolliseen wikiartikkeliin. Vaikka artikkelin sisältö olisi kuinka oikein ja vaikka kuinka tarkasti totuudenmukainen, mikäli se ei pohjaa lähteisiin, se antaa lukijalle vaikutelman, että artikkelissa tarjottu tieto on kotoisin artikkelin kirjoittajan omasta päästä, ja voi olla ties mitä höpötystä. Lähteistäminen on tärkeää. Lähdeluettelo, jos sellainen on, kuuluu suoraan otsikon Lähteet alle. Mikäli erillistä lähdeluetteloa ei ole, tällöin viitteet kuuluvat suoraan otsikon Lähteet alle. Mikäli artikkelissa on sekä lähdeluettelo että lähdeviitteet, tällöin alaotsikko Viitteet perustetaan otsikon Lähteet alle. Muussa tapauksessa (edellisten kohtien mukaisesti) riittää, että lähdeluettelo tai lähdeviitteet sijaitsevat otsikon Lähteet alla. Mikäli artikkelissa ei ole lähdeluetteloa eikä viitteitä, mikä on periaatteessa huono asia artikkelin uskottavuuden kannalta, sitten alaotsikkoa Lähteet ei lisätä lukijan kiusaksi. Lähdeviitteet sijoitetaan omalle paikalleen näin: {{Viitteet}}
  7. Keskustelua asiasta voidaan esitellä omassa luvussaan, jonka sisältö koostuu pääasiassa luettelomuotoon kerätystä linkkikokoelmasta Hommafoorumin keskusteluihin. Tämä myös on Hommawikille ominainen erikoisuus. Myös nämä linkit johtavat Hommawikin ulkopuolelle, ja siksi ne kuuluvat omaan lukuunsa lähteiden jälkeen.
  8. Aiheesta muualla on otsikko, jonka jälkeen seuraa linkkejä tämän wikin ulkopuolelle, esimerkiksi muihin wikeihin tai artikkelin aihetta käsitteleviin sivuihin. Linkit järjestetään numeroimattomaksi luetteloksi. Mitään johdantovirkkeitä ei tarvita, sillä otsikko kertoo, mistä on kyse. Aiheesta muualla kuuluu artikkeliin aivan viimeiseksi sijoitettavaksi osioksi, poislukien Luokitukset, jotka ovat wikin sisäistä järjestelyä varten.
  9. Luokitukset, joita täytyy olla vähintään yksi, mutta voi olla useampiakin, sijoitetaan aivan viimeisiksi. Artikkelien luokitukset auttavat wikin sisäisessä tiedon jäsentelyssä. Esimerkiksi, jos olisi kansanedustaja nimeltään Hemmo Paskiainen, häntä koskevan wikiartikkelin lopussa olisi luokitus seuraavasti: [[Luokka:Kansanedustajat|Paskiainen, Hemmo]]

Mahdollisesti luettelosta jäi jotain pois, mutta Wikipedian ohje artikkelin rakenteesta toimii pääosin myös Hommawikissä, joten jos sitä noudattaa, hyvä tulee. Hommawikin erikoisia poikkeuksia ovat lähinnä lainaukset, foorumikeskustelut ja sitoutuminen ISO 8601 -formaatin mukaiseen päiväykseen. Muilta osin Wikipedian ohjetta artikkelin rakenteesta voi käyttää ja noudattaa sellaisenaan.

Päivämäärien ja muun pikkutiedon esitystapa

Ei ole aina kaikille selvää, miten erinäiset artikkeleihin sisällytettävät pikkutiedot esitetään oikein, jotta ei tule sekaannuksia. Tähän on kuitenkin täysin selkeät ja järkevät säännöt. Aloitetaan itsestään selvinä pidetyistä:

  1. Luvut kirjoitetaan aina siten, että eniten merkitsevät numerot ovat vasemmalla ja vähiten merkitsevät oikealla. Esimerkiksi 936,2 lausutaan yhdeksänsataakolmekymmentäkuusi pilkku kaksi. Sitä ei kirjoiteta missään tapauksessa eri järjestykseen. Tämänhän kaikki oletettavasti tietävät jo alakoulusta asti.
  2. Henkilöiden nimet järjestetään siten, että ensimmäisenä vasemmalla on sukunimi, sen jälkeen pilkulla erotettuna etunimet järjestyksessä ensimmäisestä etunimestä viimeiseen. Tätä järjestystä käytetään esimerkiksi kirjastoissa, lähteiden merkitsemisessä ja myös henkilöartikkelien luokituksessa. Esimerkiksi presidentti Ahtisaaren koko nimi on Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, mutta lähdetietoihin nimi kirjoitettaisiin muodossa Ahtisaari, Martti Oiva Kalevi. Puhekielessä hänestä silti puhutaan Martti Ahtisaarena.
  3. Päivämäärät kirjoitetaan puhekielestä poiketen samoin kuin luvut yleensäkin eli ISO 8601 -standardia noudattaen eniten merkitsevät vasemmalle ja vähiten merkitsevät oikealle. Etunollia ei jätetä pois, ja erottimena käytetään lyhyttä viivaa. Esimerkiksi näin: 2017-01-28 on puhekielessä 28. päivä tammikuuta vuonna 2017.
  4. Lähteissä ensimmäisenä tietona annetaan tekijän nimi, sillä normaali tapa järjestää lähdetietoja on tekijöiden nimen mukaan. Seuraava tieto on lähdeartikkelin tai muun aineiston nimi.

Edellä esitetyistä säännöistä kiinni pitämisessä on se erityinen hyöty, että tietojen järjestelystä tulee helpompaa.

Aiheesta muualla