Paja:Maahanmuuton FAQ

HommaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä sivu on osa HommaWikin Pajaa. Pajaprojektit eivät ole HommaWikin artikkeleja, vaan hommahenkisiä projekteja. Tavalliset artikkelit löytyvät etusivulta


Lyhyesti:

  • FAQ koostaa tärkeimmät maahanmuuton syyt, ongelmat ja termit kansantajuisesti.
  • FAQ vastaa, paitsi Hommaforumilla usein esitettyihin kysymyksiin, myös muualla netissä esitettyihin kysymyksiin ja väitteisiin (jotka on luettavuuden lisäämiseksi puettu kysymysmuotoon).
  • Tästä sivusta ei siis ole tarkoitus tehdä kaiken kattavaa tietopakettia, vaan faktat tulisi sisällyttää HommaWikin muillekin aiheita käsitteleville sivuille.
  • Kaikki tieto tulee lähteistää, mutta loogisia johtopäätöksiä saa olla. Kirjoitus pitää olla asiapohjaista ja vakuuttavaa
  • Faktoista tulee kertoa neutraalisti, realistisesti (ei "mamut tuhoo meirät kaikki"-tyyliä) ja myös asian positiivinen puoli (jos sellainen on) tulee mainita
  • Kuolleet linkit tulee ensisijaisesti korvata Google-cachella, Wayback Machinellä tai png-kuvalla. Lähteiden tallennus koneelle on suositeltavaa
  • Alkuun täytän FAQa lisäämällä relevantteja faktoja sisältäviä suoria sitaatteja uutisista. Lopullisessa ei ole paljoa sitaatteja vaan asiat kerrotaan omin sanoin, vaikkakin lähteistäen väitteet.
  • Itse kerään ensin lähteet runsaina lainauksina uutisesta, joista myöhemmin työstän lopullisen tekstin.

--Cls 29. joulukuuta 2009 kello 10.32 (UTC) --Tätä yliötekstiä muokannut ike60 6. maaliskuuta 2012 kello 22.05 (UTC)

Sisällysluettelo

Peruskäsitteet

Maahanmuuttoon liittyvät käsitteet

Islamisoituminen

1) islaminuskoisten määrän lisääntyminen väestössä. Syitä voivat olla maahanmuutto, islaminuskoisten korkeampi syntyvyys ja käännynnäisyys.

2) islamin vaikutusvallan kasvaminen. Syitä voivat olla esimerkiksi islaminuskoisten suhteellisen osuuden lisääntyminen väestössä, taloudellinen painostus, sotilaalliset tai muut väkivallan käyttöön tai sillä uhkaamiseen liittyvät tekijät, tai monikultturismiin kuuluva myöntyväisyyspolitiikka.

Karkotus

Sellaisen henkilön Suomesta poistaminen, jolla on tai on ollut oleskelulupa. Suomessa oleskeluluvan turvin pitkään asunut ulkomaalainen, jolla on perheenjäseniä Suomessa, voidaan karkottaa lähinnä vakavien rikosten tai toistuvien rikosten perusteella. Karkottamisen kokonaisharkinnassa painaa myös asumisaika: esimerkiksi lyhyen aikaa tilapäisellä oleskeluluvalla maassa oleskellut voidaan karkottaa myös lievien rikosten perusteella[1]. Vrt. käännytys.

Kiintiöpakolainen

Henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa [Suomeen] budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa.[2]

Suomen pakolaiskiintiö oli pitkään 750 henkilöä vuodessa, mutta vuosina 2014 ja 2015 pakolaiskiintiö on ollut 1050 henkilöä vuodessa. Määrää ei ole sovittu kansainvälisillä sopimuksilla, vaan sen päättää eduskunta joka vuodelle erikseen.

Kotoutuminen

Maahanmuuttajan kotoutuminen tarkoittaa hänen mukaantuloaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumisen osatekijöitä ovat mm. töihinmeno, kotimaisten kielten oppiminen, suomalaisten tapojen ja käyttäytymissääntöjen oppiminen, suomalaisen yhteiskunnan toiminnan pelisääntöjen oppiminen ja suomalaisiin tutustuminen.

Kotoutus

Ne toimenpiteet, joihin yhteiskunnalliset toimijat (valtio, kunnat, EU) ryhtyvät maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Sellaisia voivat olla esimerkiksi koulutus, asennekasvatus, maahanmuuttajien suosiminen työhönotossa ym.

Käännytys

Sellaisen henkilön Suomesta poistaminen, jolla ei ole koskaan ollut oleskelulupaa. Tällaisia henkilöitä ovat laittomasti maahan tulleiden lisäksi henkilöt, jotka hakevat oleskelulupaa vasta Suomen rajojen sisällä. Toisin sanoen he eivät ole koskaan vielä saaneetkaan lupaa asettua asumaan Suomeen[3]. Vrt. karkotus.

Oleskelulupa

Lupa saapua toistuvasti maahan ja oleskella maassa. Myönnetään ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten.[4] Oleskeluluvan lajeja myöntösyyn perusteella ovat

  • työntekijän oleskelulupa
  • elinkeinonharjoittajan oleskelulupa
  • opiskelijan oleskelulupa
  • oleskelulupa perhesiteen perusteella

Oleskeluluvat voidaan jaotella myös kestonsa perusteella:

  • tilapäinen oleskelulupa
  • pysyvä oleskelulupa

Pakolainen

Ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen.[5] Pakolaisuus edellyttää siis henkilökohtaista vainoa. Esimerkiksi kotimaassa vallitseva huono turvallisuustilanne ei riitä pakolaisuuden syyksi.

Kiintiöpakolainen

Henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa Suomen valtion budjetissa vuosittain vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa.[6]

Turvapaikanhakija

Henkilö joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta.[7]

Turvapaikka

Oleskelulupa, joka annetaan ulkomaalaiselle turvapaikkaprosessissa pakolaisaseman perusteella.

Työperäinen maahanmuutto

Maahanmuutto, jonka syynä on astuminen Suomessa toimivan työnantajan palvelukseen. Syynä voi olla myös oman liikeyrityksen - esimerkiksi ravintolan tai rakennusyrityksen - käynnistäminen tai omaksisaaminen Suomessa. Työperäiseksi lasketaan usein myös sellaisen henkilön maahantulo jonka tarkoitus on etsiä töitä Suomesta. Toinen rajatapaus on sellaisen henkilön maahanmuutto joka alkaa tekemään töitä virallisen talouden ulkopuolella harmaassa taloudessa.

Valkopako (white flight)

Kantaväestön poismuutto asuinalueilta, joilla kolmannen maailman maahanmuuttajien osuus on kasvanut suureksi. Toisinaan on esitetty arvioita, että kun maahanmuuttajia on asuinalueen väestöstä noin 20 %, valkopako alkaa.

Politiikkaan liittyvät käsitteet

Maahanmuuttokriittinen

Henkilö tai ryhmä, joka suhtautuu kriittisesti Suomen ja EU:n harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan. Useimmat kriitikot eivät vastusta mitä tahansa maahanmuuttoa vaan korostavat, että on olemassa erilaista maahanmuuttoa ja erilaisia maahanmuuttajia. Esimerkiksi harva maahanmuuttokriitikko vastustaa työperäistä maahanmuuttoa.

Maahanmuuttokritiikki on nimi sille maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta käytävälle keskustelulle, joka on virinnyt Suomessa pääasiassa 2000-luvun aikana.

Monikulttuurisuus

Monikulttuurisuus tarkoittaa eri kulttuurien rinnakkaiseloa samalla alueella, erityisesti samassa valtiossa. Tässä mielessä lähes kaikki maailman valtiot ovat monikulttuurisia; vain monikulttuurisuuden aste vaihtelee. Valtion monikulttuurisuuden aste voi olla korkea vaikka valtiovalta ei erityisesti toimisi monikulttuurisuuden edistämiseksi; tällainen on ollut tilanne perinteisesti esimerkiksi Yhdysvalloissa. Valtion monikulttuurisuuden aste voi olla korkea vaikka valtiovalta toimisi aktiivisesti kansakunnan kulttuurin yhtenäistämiseksi; tällainen oli tilanne entisessä Neuvostoliitossa.

Monikulttuurisuus on kuvaileva (deskriptiivinen) käsite: se kuvaa vallitsevaa, vallinnutta tai tulevaisuudessa vallitsevaa olotilaa tietyllä alueella.

Monikultturismi

Monikultturismi (engl. multiculturalism) tarkoittaa useiden etnisten kulttuurien tietyssä paikassa tapahtuvan rinnakkaiselon edistämistä; yleensä tämä tapahtuu organisaatiotasolla, esimerkiksi kouluissa, yrityksissä, naapurustoissa, kaupungeissa tai maissa. Monikultturistit puoltavat eri etnisille ja uskonnollisille ryhmille tasa-arvoista asemaa, jossa mitään tiettyjä etnisiä, uskonnollisia tai kulttuurisia arvoja ei pidetä keskeisinä. Monikultturistit yleensä pitävät etnistä, uskonnollista, kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta lähtökohtaisesti rikkautena.

Monikultturismi on arvottava (normatiivinen) käsite: se kuvaa näkemystä, jonka mukaan korkea tai korkeampi monikulttuurisuuden aste on tavoiteltava asia.

Positiivinen syrjintä

Etujen, etuoikeuksien tai etusijan antaminen henkilölle muuten kuin pätevyyden, todetun henkilökohtaisen avuntarpeen tai muista vastaavista syistä, sillä perusteella että etuuden saaja kuuluu tiettyyn ryhmään. Positiivinen syrjintä eroaa tavanomaisesta etuoikeuksien antamisesta myös siinä, että sitä perustellaan haitalla, joka henkilölle väitetään tai on havaittu koituvan tuohon ryhmään kuulumisesta. Syitä positiiviseen syrjintään voivat olla esimerkiksi henkilön etninen tausta, kansallisuus tai kieli. Positiivista syrjintää voi tapahtua esimerkiksi työhönotossa, opiskelijaksi ottamisessa, kunnan vuokra-asuntojen haussa, harkinnanvaraisten sosiaalitukien myöntämisessä ja apurahojen saamisessa.

Rasisti ja rasismi

Rasismi eli rotusyrjintä tai rotusorto on aate tai toiminta, jossa ihmisten väitetyn rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää. Rasisti on henkilö, joka kannattaa rotusyrjintää. [8] YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus 37/1970 määrittelee rotusyrjinnän seuraavasti: "kaikkea rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla."[9]

Talouteen liittyvät käsitteet

Huoltosuhde

Tilastollinen tunnusluku, jossa työllisten tai työkuntoisiksi katsottujen (elättäjien) määrää verrataan tarkasteltavan väestöryhmän jollain muulla perusteella valittuun osajoukkoon (elätettävät).

Demografinen (väestöllinen) huoltosuhde

Lasten (esim. alle 14-vuotiaiden) ja vanhusten (esim. yli 65-vuotiaiden) määrä jaettuna työikäisten (esim. 15-64-vuotiaiden) määrällä.

Taloudellinen huoltosuhde

Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien (mutta aktiivi-ikäisten, esim. 15-64-vuotiaiden) määrä jaettuna työllisten määrällä.

Julkinen sektori

Julkinen sektori tarkoittaa kansantalouden osaa, joka on valtion tai kuntien omistuksessa. Julkiseen sektoriin lasketaan valtion ja kuntien varsinaisen toiminnan lisäksi muun muassa julkiset sosiaaliturvarahastot (esimerkiksi Kansaneläkelaitos), kuntayhtymät, liikelaitokset ja valtionyhtiöt.

Julkishyödyke

Julkishyödyke on taloustieteessä hyödyke, jolla on kaksi ominaisuutta:

  • Se ei ole niukka eli sen kuluttaminen ei vähennä muiden mahdollisuutta kuluttaa sitä.
  • Se on vapaasti saatavilla eli kun se on tuotettu, ketään ei voi estää kuluttamasta sitä.

Tällaisia ovat esimerkiksi tieverkosto, puolustusvoimat, oikeuslaitos, palokunnat, sekä esimerkiksi julkisena palveluna tuotetut radio- ja TV-ohjelmat.

Yleiskäsitteet

Kulttuuri

Sanalla kulttuuri on useita eri merkityksiä. Tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan tietyn ihmisryhmän jaettuja uskomuksia, tietoa ja käyttäytymistapoja, jotka riippuvat ihmisen kyvystä välittää toisilleen ja omaksua näitä. Maahanmuuton ja kotouttamisen yhteydessä merkittäviksi kulttuurin piirteiksi nousevat erityisesti epämuodolliset instituutiot, toimintatavat, käytöstavat, perinteet, normit ja arvot, koska ne ovat usein vaikeasti omaksuttavissa ja muutettavissa, ja koska ne vaikuttavat keskeisesti muuttajan vuorovaikutukseen uuden asuinmaansa asukkaiden kanssa. Kulttuuriin kuuluu myös helposti omaksuttavissa olevia tai sopeutumisen kannalta vähämerkityksisiä piirteitä kuten ruoka ja musiikki.

Talous

Huoltosuhde

Tarvitseeko Suomi maahanmuuttajia parantamaan huoltosuhdetta?

Suomessa on jo pitkään vallinnut tilanne, jossa työelämästä poistuvat vanhat ikäluokat ovat suurempia kuin työelämään tulevat nuoret ikäluokat. Maahantulijat kuitenkin parantavat taloudellista huoltosuhdetta vain, jos ryhmätasolla heistä suhteellisesti useampi käy töissä kuin kantaväestöstä. Näin ei kuitenkaan yleensä ole.

  • Useiden maahanmuuttajien työttömyysaste on paljon kantaväestöä korkeampi, joten nämä ryhmät heikentävät taloudellista huoltosuhdetta (näiden ryhmien työtä tekevätkin jäsenet ovat usein matalan tuottavuuden töissä, joten ryhmän vaikutus Suomen talouteen on negatiivisempi kuin pelkistä huoltosuhteista voisi päätellä). Näiden ryhmien taloudellista huoltosuhdetta heikentää myös se, että naiset ovat useammin kotiäitejä.
  • Kyseisissä ryhmissä on kantaväestöä suurempi osa lapsia ja nuoria, joten he eivät paranna myöskään väestöllistä huoltosuhdetta. Noiden lasten ja nuorten vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen tulevaisuudessa riippuu siitä, kuinka hyvin he aikanaan työllistyvät.

Työvoimapula

Tarvitseeko Suomi maahanmuuttajia paikkaamaan työvoimapulaa?

Usean edellytyksen pitäisi täyttyä, jotta tarvitsisi. Ensinnäkin täällä pitäisi vallita työvoimapula. Toiseksi tänne tulevien maahanmuuttajien pitäisi pystyä kilpailukykyisesti tekemään tekemään töitä niissä työtehtävissä, joissa työvoimapula vallitsee. Kolmas edellytys on, että maassa jo olevasta väestöstä ei löydy riittävästi väkeä paikkaamaan oletettua työvoimapulaa.

Toistaiseksi ei ole vakuuttavasti perusteltu, mistä syistä ja mille aloille voisi tulla laajamittainen työvoimapula; tuhoisa sota, valtava luonnonkatastrofi tai suurimittainen koulutetun työvoiman maastamuutto voi tietenkin sellaisen tuottaa, mutta näiden todennäköisyyttä pidetään yleensä pienenä.

Sampo Terho on kirjoittanut artikkelin "Työvoimapulaa ei tule koskaan"[10], joka kannattaa lukea. Työvoimapulaa on ennustettu ainakin 30 vuoden ajan, mutta sitä ei ole vieläkään näkyvissä. Kun otetaan huomioon työvoiman ulkopuolella olevat (esimerkiksi vapaaehtoisesti kotiäideiksi jääneet), vajaatyöllistetyt, erilaisilla kursseilla olevat ja muut, Suomessa on jo näistä yli 500 000 ihmisen työvoimareservi, joka voi vastata useimpien alojen työvoimapulaan.

Toisinaan perustellaan humanitaarista maahanmuuttoa tulevan työvoimapulan paikkaamisella. Nykyisenkaltainen humanitaarinen maahanmuutto tuottaa Suomeen enimmäkseen ihmisiä, joiden työllistyminen on ylipäätään todettu keskimäärin vaikeaksi. Jos he työllistyvät, he usein työllistyvät

  • matalan tuottavuuden suorittaviin tehtäviin, joihin on Suomessa jo valmiiksi riittävästi tekijöitä. Joskus on väitetty että nämä työtehtävät eivät kelpaa kantasuomalaisille, mutta tämä perustunee siihen että niistä ei saa paljoa enempää palkkaa kuin mitä saa työttömyyskorvauksena ja/tai toimeentulotukena. Nostamalla kyseisten töiden palkkoja ja parantamalla työoloja niiden houkuttelevuus lisääntyy.
  • tehtäviin joita ilman maahanmuuttajia ei olisi olemassa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset tulkkien, monikulttuurikoordinaattorien ja monien julkisen sektorin projektipäälliköiden tehtävät. Nämä ovat tietenkin maahanmuuttajien takia tai kannalta yleensä hyödyllisiä tai tarpeellisiakin tehtäviä, mutta verrattuna tilanteeseen jossa maahanmuuttajaväestöä ei olisi, ne ovat kantaväestölle taloudellinen taakka.

Tarvitsemmeko tulijoita paikkaamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle jäännistä seuraavaa työvoimapulaa?

On esitetty, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle myöhemmistä pienistä ikäluokista ei löydy riittävästi tekijöitä heidän tilalleen. Suuret ikäluokat ovat kuitenkin jo pitkälti jääneet eläkkeelle, eikä työvoimapulaa ole näkyvissä - päin vastoin, Suomessa on yli 200 000 työtöntä työnhakijaa.

Toinen usein esitetty väite on, että suurten ikäluokkien vanhetessa tarvitsemme lisää väkeä vanhustenhuoltoon. On syitä ajatella, että tämä ei välttämättä pidä paikkaansa: automaatio, robotit ja muut ihmistyötä korvaavat apuvälineet ovat tulossa hoitosektorillekin. Siinäkin tapauksessa, että vanhustenhuoltoon tarvittaisiin lisää väkeä, sektori ei luultavasti kasva kovin isoksi kun se ei ole iso tälläkään hetkellä.

Kai nyt joillekin aloille ja työtehtäviin voi tulla työvoimapula?

Työvoimapulaa on ollut ja luultavasti tulee vastaisuudessakin olemaan lähinnä joillakin erikoisaloilla ja työtehtävissä, joissa työntekijällä on oltava joko pitkällinen tai harvinainen erikoiskoulutus (lääkäri), tai erityisominaisuuksia (lentäjä). Jos tämänkaltaista työvoimapulaa ratkaistaan maahanmuutolla, riittää vähäinen ja alan osaajiin kohdistettu muutto, kuten Suomessa on havaittu lääkäri- ja sairaanhoitajapulaa paikattaessa. Ei ole mitään merkkejä siitä, että ainakaan tämänhetkisten Suomeen pyrkivien maahanmuuttajien joukosta löytyisi erikoiskoulutettuja tai erityisominaisuuksia omaavia edes suhteessa niin paljon kuin kantaväestön keskuudesta. Päin vastoin, maahanmuuttajista valtaosa on vähän koulutusta vaativissa, matalapalkkaisissa töissä. Lisäksi näissä työtehtävissä kyse on todennäköisesti niin vähäisestä määrästä työpaikkoja, että ne on helpompi täyttää rekrytoimalla tarvittavat osaajat ulkomailta tai lisäämällä koulutusta Suomessa.

Mutta tarvitaanhan maahanmuuttajia tekemään sellaisia töitä joita suomalaiset eivät halua tehdä?

Toisinaan esitetään myös väitteitä, että maahanmuuttajat tekevät töitä joita suomalaiset eivät halua tehdä. Nämä ovat yleensä matalapalkattua suorittavaa työtä kuten linja-autonkuljettajan, siivoojan tai lähihoitajan työt. Yleensä ainoana todisteena tälle tarjotaan sitä, että maahanmuuttajien osuus näissä ammateissa on lisääntynyt. Lisääntymiseen voi kuitenkin olla muita syitä, kuten esimerkiksi linja-autonkuljettajien tapauksessa se, että Suomessa järjestetään pelkästään maahanmuuttajille suunnattuja linja-autonkuljettajan kursseja, vaikka samaan aikaan kelpoisuusvaatimukset täyttäviä kantaväestön edustajia ei pääse kursseille, joihin voivat hakea kaikki taustasta riippumatta; tällainen maahanmuuttajien suosiminen voi olla perusteltua esimerkiksi siksi, että saadaan työllistettyä muuten vaikeasti työllistyviä, mutta samalla se vie pohjaa pois kysymyksen väitteeltä.

Vähän koulutusta vaativaan suorittavaan työhön pätee lisäksi se, että sen houkuttelevuutta voidaan helposti lisätä palkkoja nostamalla ja työoloja parantamalla; maahanmuuttajien kaltainen työvoimareservi vähän koulutusta vaativissa tehtävissä auttaa pitämään palkkatason matalalla (ja mahdollisesti työolotkin ankeina), mutta työt tulisivat luultavasti hoidettua ilmankin tuota työvoimareserviä kansantalouden sopeutumisen kautta.

Mikäli jollain matalapalkka-alalla podetaan työvoimapulaa sen takia, että sosiaaliturvan varassa eläminen on potentiaalisille työntekijöille houkuttelevampaa, asiaan ei saada pysyvää korjausta värväämällä työhön ihmisiä ulkomailta. Mikäli matalapalkkatöiden tekeminen ei ole suomalaiselle kannustavaa hyvän sosiaaliturvan johdosta, se ei ole sitä myöskään maahanmuuttajalle. Tämä on huomattu Norjassa, jossa 70-luvun työperäiset maahanmuuttajat ovat siirtyneet pysyvästi sosiaaliturvan varaan, koska se on heille yksinkertaisesti kannattavampaa.

Eikö kuitenkin kannattaisi ottaa maahanmuuttajia tänne niin he olisivat valmiina sitten jos työvoimapula joskus tulee?

Kun työvoimapulan tuleminen ei ole mitenkään varmaa, olisi tällaisen "kaiken varalta"-maahanmuuton osalta esitettävä laskelmat jotka osoittaisivat että tällainen toiminta olisi Suomen kansantalouden kannalta kannattavaa ottaen huomioon se riski että nuo etukäteen maahantuodut eivät työllistyisikään.

Työvoiman maahantuonti etukäteen odottamaan mahdollista työvoimapulaa olisi maailmanhistoriallisestikin harvinainen jollei ennennäkemätön toimenpide. Se myös sisältää suuren riskin että etukäteen otetut - ja arvattavasti "tulevaisuuden työvoimapula-aloille" koulutetut - ihmiset eivät lopulta työllistykään. Siksi pitäisi esittää laskelma tulevasta hyödystä ja verrata sitä riskien toteutumisesta seuraaviin haittoihin sekä etukäteiskustannuksiin, joita koituu maahantulijoiden kouluttamisesta ja heidän työttömänäolostaan ennen työvoimapulan tuloa. Lisäksi pitäisi esittää jokin arvio siitä aikajänteestä jossa tällainen investointi alkaisi tuottamaan.

Julkinen talous

Mitkä ovat maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen?

Asiaa on tutkittu eri maissa.

Ranskassa julkaistu Michèle Tribalat'in (INED'in - Institut national d'études démographiques - tutkimusjohtaja, joka on julkaissut lukuisia tutkimuksia ja muita teoksia) kirja Les Yeux grands fermés[11] käsittelee maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia, etenkin julkisen talouden kannalta. Kirjan kappaleessa Maahanmuutto ja julkinen talous (Immigration étrangère et finances publiques, s. 88 alkaen) esitellään eri Euroopan ja Amerikan maissa aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Kirjassa esitellään seuraavia tuloksia (tiivistelmät hommaforumin nimimerkki akez):

  • Xavier Chojnicki[12] tutki Ranskassa vuonna 2006 maahanmuuttajien koko elinkaaren mittaista panosta/hyötyä yhteiskunnalle, ja heidän koulutuksensa ja ikänsä vaikutusta tähän. Tutkimuksessa havaittiin, että Ranskassa toteutuneen maahanmuuton rakenteella maahanmuuttajien nettohyöty yhteiskunnalle oli negatiivinen. Maahanmuutolla ei voida kamppailla väestön ikääntymistä vastaan. Oleellisinta maahanmuutossa ovat maahanmuuttajan ominaisuudet ja ammattitaito. Mitä enemmän koulutusta maahanmuuttajalla on, sitä enemmän hän yleensä myös maksaa veroja. Maahanmuuttajien osaamista parantavalla koulutuksella on myönteinen vaikutus julkiseen talouden budjettiin. Maahanmuuttajien kvalifikaatiot ovat tärkeämpiä, kuin heidän määränsä, koska ne helpottavat väestön ikääntymisen johdosta valtion budjetissa väistämättä vaadittavia mukauttamistoimenpiteitä. Vuonna 1999 Ranskaan saapuneiden maahanmuuttajien ominaisuuksien perusteella todettiin heidän panoksensa yhteiskunnalle olleen pikemminkin negatiivinen. Siten budjetissa joudutaan tekemään veroja ja tulonsiirtoja koskevia mukauttamistoimia maahanmuutosta huolimatta.
  • Olivier Monso[13] on käyttänyt sukupolvia kattavan kirjanpidon metodeja arvioidessaan maahanmuuttajien nettopanosta tai hyötyä. Hän otti huomioon myös maahanmuuttajien iän näiden tullessa Ranskaan. Monso osoittaa, että 15-35 –vuotiaat maahanmuuttajat hyödyttävät eniten tai rasittavat vähiten julkista taloutta. Tätä nettohyötyä heikentää voimakkaasti maahanmuuttajien heikko työllisyys. Nettohyötylaskelmiin vaikuttavat voimakkaasti eräiden julkisen talouden menoerien [esim. puolustusmenot] vaihtuvuutta tai kiinteyttä koskevat oletukset maahanmuuton lisääntyessä: jos nämä kulut jaetaan henkeä kohden, niin keskimääräistä maahanmuuttajaa koskeva julkisen talouden nettotase muuttuu huonommaksi. Nettohyödyn profiilien soveltaminen vuoden 2004 puolivälin maahanmuuttajaväestöön maahantuloikä huomioiden antoi tulokseksi negatiivisen nettohyödyn. Tulos oli paljon heikompi, kuin vuotta aiemmin maahanmuuttaneilla, joilla ikärakenne oli suotuisampi. Kaikella maahanmuuttajien koulutustason tai työllisyysasteen paranemisella on positiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Kuitenkin skenaariosta riippumatta tämän vaikutus julkiseen talouteen oli vähäistä.
  • Alan J. Auerbach ja L.J. Kotlikoff ovat kehittäneet useita sukupolvia kattavan tilinpidon menetelmää (generational accounting) [14]. Auerbach on yhdessä P. Oreopoulos'in kanssa laatinut kahta sukupolvea kattavan kirjanpidon mallin testatakseen erilaisilla hypoteeseilla maahanmuuton kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten muutosten vaikutusta USA:ssa[15]. Erityisesti tarkasteltiin budjettivajeiden vaikutusta tulevien sukupolvien kohdalla, sekä kiinteitä kustannuksia (puolustus) koskevia eri oletuksia. Heidän tutkimustensa lopputulos oli, että edes maahanmuuttopolitiikan jyrkkä suunnanmuutos (esim. koko maahanmuuton loppuminen vuonna 2000) ei vaikuttaisi merkittävästi budjettivajeisiin. Lisäksi, budjettivastuun periaatteen ulottaminen kaikkiin sukupolviin, eikä pelkästään vain tuleviin (tulevat budjettivajeiden vaikutukset), heikensi maahanmuuton hyötyjä, jos budjettivaje oli jo olemassa, tai tämä pahensi maahanmuuttoon liittyviä tappioita. Kun eräitä valtion menoja oletettiin kiinteiksi (puolustus), niin maahanmuutto saatiin julkista taloutta keventäväksi tekijäksi. Myös tämä tutkimus osoitti, että maahanmuuttajien koulutustaso oli huomattavasti tärkeämpää, kuin heidän määränsä.
  • Ronald Lee ja Timothy Miller[16] tutkivat vuonna 1998 USA:han saapuneita maahanmuuttajia huomioiden tutkimuksessa myös kaksi seuraavaa sukupolvea (lapset ja lapsenlapset). Tutkimus indikoi maahanmuuttajan panoksen olevan alussa negatiivinen 15 vuoden ajan ja sen jälkeen positiivinen, kun lapset ja sitten lapsenlapset tulevat tilalle. 100.000 maahanmuuttajan vuosittaisen lisäyksen vaikutus on aina negatiivinen paikallistasolla, kun taas valtion tulopuoli ja eläkerahastot (OASDI - Old-Age Survivors, and Disability Insurance) hyötyvät. Maahanmuuttajista valtiontaloudelle koituva hyöty on suurempi, kun tulijat ovat koulutettuja ja saapuvat maahan ollessaan vielä aktiivi-iässä. Kuitenkin nämä hyödyt ovat laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisiä: ”Ehkä tärkein johtopäätös, josta suurin osa analyytikoista on samaa mieltä on, että maahanmuuton volyymin muutoksen kautta julkisen talouden taseisiin vaikuttamaan pyrkivällä politiikalla ei voi olla valtakunnallisessa politiikassa merkittävää roolia.”
  • Kjetil Storesletten[17] tutki 2000-luvun alussa USA:n maahanmuuttoa yleisen tasapainon mallin avulla. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki kansantaloudelle koituvat kustannukset. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä tyyppistä maahanmuuttoa (koulutustaso, ikä ja määrät) olisi tarvittu, nojautuen vuoden 1990 väestölaskennan tietoihin, että maan suurten ikäluokkien ikääntymisen valtiontaloudelle aiheuttama rasite olisi voitu korvata tällä maahanmuutolla verojenkorotusten ja/tai julkisen talouden menoleikkausten sijaan. Yksikään ammattitaidoton maahanmuuttajavirta ikärakenteesta riippumatta ei tutkimuksen perusteella johtanut kohti budjettitasapainoa. Ainoastaan keskitason koulutuksen saaneet tai korkeasti koulutetut maahanmuuttajat pystyivät jonkin verran lieventämään budjettipolitiikassa tarvittavia muutoksia. Jos maahanmuutolla pyrittäisiin korvaamaan tarvittavat budjettipolitiikan uudistukset ja samalla tavoitteena olisi pitää tulijoiden määrä minimissä, niin maahan olisi tarvittu vuosittain 1,6 miljoonaa korkeakoulutettua 40-44 -vuotiasta maahanmuuttajaa. Jos maahanmuuttajat toisivat lapsensa mukanaan, niin maahanmuuttajavanhempien ideaalinen ikä olisi ollut 45-49 –vuotta ja heidän vuosittainen määränsä pitäisi olla 2,8 miljoonaa. Jos maahanmuuttajat ovat aktiivisessa iässä (25-49 –vuotta) ja ilman perheenjäseniä, niin vuosittain tarvittavien korkeakoulutettujen määrä olisi ollut 1,8 miljoonaa. Vertauskohde: Vuonna 1990 USA:han maahanmuuttaneiden määrä oli 160.000.
  • Samankaltaisen tutkimuksen tekivät Ranskassa Bonin, Raffelhüschen ja Walliser[18]. Tutkimuksen kohdemaa oli Saksa, jossa indikoitu ikääntyminen on merkittävää. Tutkimuksen mukaan tässä intensiivisen ikääntymisen kontekstissa maahanmuutto keventää tarvittavia fiskaalisia mukauttamistoimenpiteitä. Kuitenkin tutkimuksessa oletetaan vuonna 1996 ja sen jälkeen saapuneiden maahanmuuttajien fiskaalinen profiili samanlaiseksi, kuin Saksassa jo oleskelevien maahanmuuttajien profiili. Nämä ovat olleet maassa jo mahdollisesti vuosikymmeniä ja he saapuivat työmarkkinoille, jotka olivat silloin poikkeuksellisen suotuisat. Samoin projektiossa oletetaan perusvuoden jälkeen uusille muuttajille syntyneiden lasten profiili samaksi, kuin Saksassa saksalaisille vanhemmille syntyneillä lapsilla (mikä esimerkiksi Saksan turkkilaisten kohdalla ei pidä ollenkaan paikkaansa). Myös tämä tutkimus toteaa Saksalle olevan eduksi valita hyvin kvalifioituneita työntekijöitä.
  • Espanjalainen tutkimus Collado, Iturbe-Ormaetxe, Valera[19] tehtiin 2000-luvun alussa. Tutkimuksen puutteena oli kuitenkin se, että tiedot maahanmuuttajien ja kantaväestön saamien ansiotulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen eroista puuttuivat. Tämän johdosta kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä keskimääräistä tuloeroa kuvaavaa suhdelukua 0,75 sovellettiin tutkimuksessa veroihin ja saatuihin sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Maahanmuuttajat saivat siis tutkimuksessa suhteessa siihen, mitä ansaitsivat. Oletus ei ole kovin uskottava, kun huomioidaan että sosiaalisilla tulonsiirroilla jaetaan uudelleen veroina kerättyä varallisuutta, etenkin korkeista tuloista kerättyä matalatuloisimmille. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien fiskaalinen kontribuutio on tutkimuksen oletuksilla positiivinen ja sen merkitys kasvaa maahanmuuttoa lisättäessä. Tutkijat selittävät eron vastaaviin amerikkalaisiin tutkimuksiin johtuvan siitä, että Espanjassa väestön ikääntyminen on erittäin voimakasta. Kantaväestön ikääntymisen suhdeluku on suurempi kuin maahanmuuttajilla. Lisäksi Espanjassa maahanmuuttajien ja kantaväestön väliset koulutuserot ovat pienempiä kuin muualla.
  • Hollannissa Roodenburg, Euwals, Rele[20] käyttivät sukupolvia kattavaa tilinpitoa arvioidakseen maahanmuuton vaikutuksia Hollannin budjetin tasapainoon. Maahanmuuttajan iällä ja sosioekonomisella asemalla hänen saapuessaan oli merkittävä rooli. Kuitenkin iästä riippumatta maahanmuuttajat, joiden sosioekonominen profiili vastasi ”ei-länsimaista” jo maahan muuttaneen profiilia, olivat taakka julkiselle taloudelle. Maahanmuuttajat, joiden sosioekonominen profiili vastasi Hollannissa asuvan hollantilaista alkuperää olevan hollantilaisten profiilia, vaikuttivat positiivisesti julkiseen talouteen. Mitä parempi maahanmuuttajan sosioekonominen profiili oli, niin sitä parempi oli kontribuutio. Maahanmuuttajan sosioekonomisen profiili oli erityisen merkittävä julkisen talouden tulojen kannalta. Tämä heijastaa eroja työttömyysluvuissa ja tuloissa. Hollannissa 15-65 –vuotiaiden työllisyysaste on marokkolaisilla 49%, ”ei-länsimaisilla” 54% ja hollantilaisilla 68%. ”Ei-länsimaisten” maahanmuuttajien negatiivisen nettopanoksen kääntöpuoli on nettohyöty, jonka ryhmä saa, etupäässä Hollannin sosiaaliturvajärjestelmältä. Tämä voi olla vetovoimatekijä. Kuten Borjas[21] esittää, mailla joiden sosiaaliturva on antelias on taipumus houkutella maahanmuuttajia, joilla on suurempia alttius päätyä riippuvaisiksi sosiaaliturvasta. Tämä taas tekee sosiaaliturvajärjestelmän entistä kalliimman. Maahanmuuttoa ei Hollannissa kuitenkaan nähdä mahdollisuutena keventää julkisen talouden rasitusta. Maassa ei juurikaan kannateta EU-komission kehotuksia maahanmuuton helpottamiseksi: ”Kun kyse on ikääntymisen aiheuttamista budjettivaikutuksista, niin prioriteetin tulee olla työllisyysasteen nostamisessa, työkyvyttömyyden (käytetään nykyään yleisesti työnteon välttelyyn) vähentämistä ja tuottavuuden parantamisessa.”
  • Norjassa Tyra Ekhaugen[22] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta assimiloitua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta. Tämä kysymys kosketti erityisesti maahan runsain määrin vastaanotettuja pakolaisia, jotka saivat valtion tukea asuinkunnissaan viiden vuoden ajan saapumisestaan. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki mahdolliset tukimuodot, joita maahanmuuttajat saattoivat saada elinkaarensa aikana. Norjalaisten hallinnollisten rekisterien avulla voitiin seurata maahanmuuttajien taivalta näiden Norjaan saapumisesta lähtien alkuperämaan mukaan jaotellen. Ekhaugen tutki vuosina 1992-1996 saapuneita maahanmuuttajia ja havaitsi, että heillä oli voimakkaampi taipumus assimiloitua tukien varaan, kuin niistä riippumattomiksi. Siten ”63% keskivertopakolaisista oli todennäköisyys vielä 3 vuoden kuluttua saapumisestaan elää tukien varassa. 8 vuoden kuluessa tämä todennäköisyys laski 55%:iin. Norjasta pois muuttavat maahanmuuttajat ovat Norjaan jääviä maahanmuuttajia useammin päässeet irti tukiriippuvuudesta. Maahanmuuttajat, joiden todennäköisyys päästä riippumattomaksi tuista on heikompi, hyötyvät Norjan anteliaista sosiaalieduista. Sosiaalituista riippumattomat voivat muuttaa muualle paremman palkan perässä. Heikommassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat lisäksi hyvin haavoittuvia taloudellisille suhdanteille, mikä edelleen vähentää heidän merkitystään talouselämässä. Maahanmuuttajista ei synny vakaata tulonlähdettä julkiselle taloudelle. Useat maahanmuuttajat tulevat sotaakäyvistä maista ja heidän koulutustasonsa on riittämätön, joten heidän panoksensa on hyvin rajallinen: ”Tällaisen maahanmuuton vaikutuksia tulee ehkä enemmänkin arvioida humanitaariselta, kuin taloudelliselta kannalta”. (Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Norjan työllisyysaste oli 71,6%. Euroopan muista maista tulleiden, erityisesti Itä-Euroopasta saapuneiden työllisyysaste oli tätä korkeampi - 75,9%. Aasiasta tulleiden työllisyysaste oli heikompi - 56,6% ja afrikkalaisten oli heikoin - 49%.)
  • Xavier Chojnicki ja Lionel Ragot [23] ovat tehneet yleisen tasapainon mallin mukaan uuden tutkimuksen (v. 2009). Malli sisältää demografisten profiilien, fiskaalisen nettopanoksen ja saatujen sosiaalitukien lisäksi myös säästämisasteen, kulutuksen, koulutuksen ja tuotetun varallisuuden ja sen uudelleenjaon. Tutkimus arvioi valikoivan ja valikoimattoman maahanmuuton vaikutuksia. Tutkimus ei kuitenkaan ota erikseen huomioon uusien maahanmuuttajien mahdollisesti mukanaan tuomia lapsia. Heitä kohdellaan tutkimuksessa kuin keskivertoranskalaisia. Tämän johdosta tutkimus ei sisällä erityiskustannuksia, joita on tarvittu maahanmuuttajien lapsien integroimiseksi paremmin työelämään, etenkin koulutussektorilla. Tämä on vaatinut huomattavia sosiaalisia tulonsiirtoja nuoremmille ikäluokille. Tutkimuksen johtopäätös oli seuraava: ”Maahanmuuttopolitiikalla, jolla pyritään rajoittamaan demografisen ikääntymisen negatiivisia vaikutuksia, voidaan saadaan aikaan vain suhteellisen vaatimattomia tuloksia. Politiikka, joka suosii ammattitaitoisia maahanmuuttajia voi lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä vahvistaa näitä hyötyjä, mutta kuitenkin vain marginaalisesti. Lisäksi tämä tilanteen paraneminen on vain tilapäistä.”

Tribalat itse tekee seuraavat johtopäätökset tutkimuksista:

"Kaikissa maissa tehdyissä tutkimuksista tulee esiin tietty samankaltaisuus. Kun tutkimuksen kohteena ovat puhtaasti kvantitatiiviset tekijät, jotka vaikuttavat demografisiin epätasapainotiloihin, tai kun mukaan liitetään myös työllisyysaste, tai kun tutkitaan vielä mutkikkaampien mallien avulla maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen, niin maahanmuutolla ei näytetä voitavan vastata ikääntymiseen ja sen taloudellisiin seurauksiin.
Tarkalleen ottaen yleistä maahanmuuttoa ei ole olemassa, vaan on olemassa erilaisia ominaispiirteitä omaavien erilaisten ihmisten maahanmuuttoa eri kanavia pitkin, jolla seikalla on erittäin suuri merkitys. Vain korkeasti koulutetut henkilöt voivat keventää julkisen talouden kuormaa, mutta ei kuitenkaan siinä määrin riittävästi, että syntyvät budjettirasitteet katoaisivat nopeasti tai edes hyvin pitkällä tähtäimellä, sillä mitä koulutetumpia he ovat, niin sitä korkeampia ovat heidän eläkkeensä.
Lisäksi edellytyksenä on, että maahanmuuttajat työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä, eikä heidän takiaan tulla vähentämään investointeja koulutukseen tai kanta-asukkaiden mielenkiinto korkeakoulututkinnon hankkimiseen lopu. On todettava, että suurimmassa osassa tutkimuksista on kuitenkin mukana myös maahanmuuttovirtojen nettotase, joka huomioi siten korkeasti koulutetun kantaväestön maastamuuton vetovoimaisempiin maihin.
Näiden maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen koskevien empiiristen tutkimusten valtava meriitti on siinä, että ne ovat olemassa ja tuovat esiin unohdetut asiat. Yksinkertaiset ja mekaaniset ”demografisia tarpeita” koskevat pohdinnat tarvitsevat niitä. Virsi maahanmuuton välttämättömyydestä eläkkeidemme maksamiseksi menettää merkitystään. Tulee vaikeammaksi huutaa avuksi maahanmuuttoa huomisen eläkkeiden maksajaksi ja samalla loukkaantua kaikista sellaisista poliittisista pyrkimyksistä, joiden tavoitteena on valita maahanmuuttajat niiden kriteerien mukaan, jotka ovat hyödyllisiä tämän tavoitteen kannalta. Samoin myös militantit, jotka ajavat maahanmuuttajien kvalifikaatioista piittaamatonta maahanmuuttopolitiikkaa, joutuvat loogisten syiden takia hylkäämään argumenttinsa maahanmuutosta väestörakenteen ja julkisen talouden pelastajana."

Britanniassa maan parlamentin ylähuone julkaisi vuonna 2008 raportin[24], jonka keskeiset johtopäätökset Daily Telegraph-lehti tiivistää seuraavasti:

  • maan nykyisestä korkeasta maahanmuutosta ei ole taloudellista hyötyä. Maahanmuuttajia ei tarvita paikkaamaan työvoimapulaa tai auttamaan eläköityvien brittien eläkkeiden rahoitusta.
  • korkea maahanmuutto uhkaa tehdä asumisen liian kalliiksi miljoonille briteille seuraavien 20 vuoden aikana.
  • hallituksen maahanmuuttotilastot ovat "vakavan puutteellisia"
  • jotkut väestöryhmät, kuten matalapalkkaiset, jotkut etniset vähemmistöt ja nuoret työelämään pyrkivät ihmiset voivat kärsiä maahanmuuttajien kilpailusta.
  • maahanmuuttajilla on "tärkeä taloudellinen vaikutus" julkisiin palveluihin, ja jotkut koulut kamppailevat selvitäkseen nopeasti kasvavasta määrästä lapsia jotka eivät puhu englantia äidinkielenään.

Norjan tilastokeskuksen (Statistisk sentralbyrå, SSB) laskelmien[25] mukaan maahanmuutto tuo ensimmäisinä vuosina julkistaloudelle tuloja, mutta sitten tase muuttuu negatiiviseksi. SSB:n tutkimus osoittaa, että matalan palkkatason maista tulevat maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän kuluja kuin tuottavat tuloja, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Pääasiallisena syynä tähän on matalampi työllisyysaste, matalammat verotettavat tulot ja tulonsiirrot, joita he saavat enemmän kuin muut, kirjoittaa Dagens Næringsliv -lehti. Edes työperäinen maahanmuutto ei ole kannattavaa julkiselle taloudelle pitemmällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajat Länsi- ja Itä-Euroopasta vaikuttavat positiivisesti: he ovat valmiiksi koulutettuja ja menevät suoraan töihin, kun he saapuvat Norjaan. Pitemmällä tähtäimellä heidän panoksensa on kuitenkin negatiivinen, sillä ajanmittaan heistä tulee keskivertonorjalaisten kaltaisia. "Ongelmaa lykätään eteenpäin, jos koko ajan hankitaan lisää väkeä. Lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajat eivät rasita julkisen talouden budjettimenoja, jotka liittyvät lapsiin ja vanhuksiin. Siksi voi syntyä vaikutelma, että nämä ryhmät voisivat antaa meille liikkumavaraa. Mutta myös he saavat lapsia ja vanhenevat. Tämä tarkoittaa, että asetelma muuttuu ajanmittaan", kertoo tutkimusjohtaja Erling Holmøy SSB:stä. Holmøyn mukaan keskivertonorjalainen tuottaa valtiolle vähemmän tuloja, kuin mitä hän saa hyvinvointipalveluina ja tulonsiirtoina. Tämän mahdollistavat maan öljytulot. Koska maan asukkaiden määrä kuitenkin kasvaa maahanmuuton johdosta, niin öljyrikkauksien jakajia on yhä enemmän. Tämän johdosta maahanmuutto aiheuttaa alijäämää pitemmällä tähtäimellä. "Kun jokainen henkilö aiheuttaa enemmän kuluja kuin tuottaa tuloja, niin se ei ole kestävä ratkaisu", sanoo Holmøy.

Suomessa Joona Räsänen on tutkinut humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyttä, työvoiman ulkopuolisuutta ja taloudellista huoltosuhdetta pro-gradu-työssään[26]. Hänen johtopäätöksensä ovat seuraavat: "tulosten mukaan humanitaarinen maahanmuutto on vastaanottavalle yhteiskunnalle kansantaloudellisesti haitallista. Tämä johtuu humanitaaristen maahanmuuttajien alhaisesta työllisyydestä ja työvoiman ulkopuolisten korkeasta määrästä. Työvoiman ulkopuolisista huomattava osa on lapsia ja opiskelijoita. Humanitaaristen maahanmuuttajien yrittäjyysaste puolestaan vaihtelee kansalaisuuksittain ja kieliryhmittäin. Erityisesti somalialaisten yrittäjyysaste on hyvin matala."

Myös muita maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia Suomeen tarkastelevia tutkimuksia on tehty[27][28][29][30][31][32]. Lisää tutkimuksia löytyy mm. VATT:n Matti Sarvimäen ja Åbo Akademin Jan Saarelan nettisivuilta.

Hommaforumilla kysymystä tarkastellaan ainakin tässä ketjussa.

Mitkä ovat humanitaarisen maahanmuuton kokonaiskustannukset Suomen julkiselle taloudelle?

Tätä on vaikea arvioida, koska humanitaarisen maahanmuuton kustannuksia on upotettuna monille eri momenteille valtion tulo- ja menoarviossa, ja kustannuksia koituu myös kunnille. Edes suhteellisen tarkkaa arviota ei ole olemassa, ja Astrid Thors kieltäytyi ministeriaikanaan teettämästä selvitystä asiasta. On otettava huomioon ainakin seuraavat:

Saapuminen

  • turvapaikkajärjestelmän kulut
  • toimeentulotuki ennen oleskelulupaa

Perheenyhdistämiset

  • matkakustannusten korvaus

Kulut oleskeluluvan saamisen jälkeen

  • asunto kunnalta
  • asunnon perusvarusteet
  • toimeentulotuki
  • asumistuki
  • työttömyyskorvaukset
  • harkinnanvaraiset tuet
  • tulkkauspalvelut
  • suomen kielen opetus, muu kotouttaminen
  • yhteiskunnan palveluiden käyttö: terveydenhoito, hammashoito, päiväkodit, koulut (mukaan lukien erityisopetus mamuille)

Lisäksi humanitaarisista maahanmuuttajista aiheutuu kustannuksia, joiden kokonaismäärää on vaikeampi arvioida. Näitä ovat mm.

  • maahanmuuttajien kantaväestöä suuremman rikollisuuden aiheuttamat kustannukset rikosvahinkoina ja lisääntyneenä poliisien tarpeena
  • poliisille, rajavartiolaitokselle ja maahanmuuttovirastolle koituvat lisäkulut (turvapaikkahakemusten käsittely, vastaanottokeskukset jne.)

Kun halutaan selvittää humanitaarisesta maahanmuutosta koituvat nettokulut, on otettava huomioon myös siitä koituvat tuotot

  • verotulot jos henkilö työllistyy

Onko maahanmuutto Suomelle taloudellisesti tuottavaa?

Maahanmuuton kustannuksista on olemassa kaksi suomalaista tutkimusta. Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen perusta julkaisi huhtikuussa 2015 raportin [33], jonka mukaan maahanmuutto maksaa Suomen julkiselle sektorille nettona 700 miljoonaa euroa vuodessa. Taloudellisten vaikutusten todetaan raportissa vaihtelevan suuresti tulijoiden lähtömaan mukaan. Raporttia on kiitetty käytetystä yksityiskohtaisesta yksilötason aineistosta, joka koskee maahanmuuttajien maksamia veroja sekä heidän saamiaan tulonsiirtoja ja käyttämiään julkisia palveluja. Jotkut pitävät raportin kustannusarvioita monitulkintaisina[34], koska arvio maahanmuuton kustannuksista vaihtelee sen mukaan, miten paljon julkishyödykkeiden aiheuttamista kustannuksista kohdennetaan maahanmuuttajille. Suomen perusta aikoo täydentää raportissa esitettyjä laskelmia dynaamisella laskelmalla.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on tehnyt kesällä 2014 alustavia dynaamisia laskelmia[35], joissa mallinnetaan maahanmuuttajan ja hänen jälkikasvunsa koko elinkaari. Tällaisen analyysin heikko kohta on, että läheskään kaikkea maahanmuuttajien elinkaareen liittyvää dataa ei ole saatavilla. VATT:n työryhmä tulee seuraavaan johtopäätökseen: ”Viestimme on, että maahanmuutto voi parantaa sekä muuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Itsestään selvästi tämä ei kuitenkaan tapahdu, vaan riippuu siitä miten maahanmuuttajat pärjäävät suomalaisilla työmarkkinoilla.”

OECD on tehnyt maahanmuuton tuotoista ja kustannuksista raportin[36]. Raportin sivulla 159 ilmenee, että maahanmuuttajakotitaloudet tuottavat nettona noin 2000 euroa vuodessa vähemmän Suomelle kuin suomalaiset kotitaloudet; kun eläkkeiden vaikutukset otetaan huomioon (maahanmuuttajat ovat Suomessa keskimäärin nuoria, joten heille ei makseta vielä eläkkeitä joskin maksettaneen tulevaisuudessa), maahanmuuttajakotitalous tuottaa Suomelle noin 5000 euroa vuodessa vähemmän nettona kuin suomalaiset kotitaloudet.

Ilman eläkevaikutuksia maahanmuuttajat kuitenkin OECD:n mukaan tuottavat nettona hivenen enemmän kuin kuluttavat. Tutkimusta on kritisoinut mm. Hommaforumin nimimerkki Professori, jonka mukaan tutkimuksessa ei oteta huomioon esimerkiksi rikollisuudesta johtuvia suoria ja epäsuoria kuluja. Suoria kustannuksia ovat esimerkiksi vankilakulut, omaisuuden tuhoutuminen, varastetun omaisuuden arvo ym. Epäsuoria kuluja ovat esimerkiksi rikosten uhrien kärsimyksistä johtuvat työajan menetykset. Laskelmissa ei oteta huomioon esimerkiksi maahanmuuttajamellakoista johtuvia taloudellisia menetyksiä. Toisaalta niissä ei oteta huomioon esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiksi tulevien ulkomaalaisten mahdollisesti tekemien innovaatioiden positiivisia vaikutuksia.

Tutkimusta on kritisoitu myös sen vuoksi, että siinä ei eritellä maahanmuuton lajeja. Kuitenkin nämä lajit poikkeavat suuresti siinä, mitkä ovat niiden taloudelliset vaikutukset. Humanitaarisilla syillä oleskeluluvan saavat maahanmuuttajat ovat keskimäärin suuri taloudellinen taakka, kun taas työperäisistä maahanmuuttajista koituu nettohyötyä. Erittely voisi perustua myös tulijoihin heidän alkuperämaansa mukaan; esimerkiksi Tanskassa tehdään erottelu ei-länsimaalaisten ja länsimaalaisten maahanmuuttajien välillä.

Miten maahanmuuttajat vaikuttavat kuntien talouteen?

Mikäli maahanmuuttajat työllistyvät hyvin, he voivat olla nettoveronmaksajia. Suuri osa humanitaarisista maahanmuuttajista jää kuitenkin yhteiskunnan tukien varaan, ja niistä koituu kuluja kunnille.

Monet humanitaariset maahanmuuttajat pääsevät vähäisistä tai olemattomista tuloistaan johtuen kuntien vuokra-asuntoihin. Niissä heistä koituvat kustannukset näyttävät olevan suuremmat kuin kantaväestöstä koituvat. Turun kaupungin vuokra-asuntoyhtiö TVT-Asunnot Oy on tehnyt selvityksen "Maahanmuuttajien kotouttamisen kustannusten selvitys asumisessa 2008-2009". Selvityksen tekohetkellä TVT:n asuntoja oli 8820 kpl, ja niistä 1858:ssa asui muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö tai perhe. Selvityksestä ilmenee mm. seuraavia seikkoja:

  • taloissa joissa maahanmuuttajien osuus on 25 % tai alle, kodinkoneiden korjaukseen kuluu alle 20 €/asunto/vuosi. Taloissa joissa maahanmuuttajien osuus on yli 30 %, niiden korjaamiseen kuluu 66-96 €/asunto/vuosi.
  • vuonna 2006 jouduttiin Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:ssä lisäämään asiakaspalveluhenkilöiden määrää 3:sta 4:ään, koska lisääntyneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden palveleminen lisää merkittävästi asiakaspalvelutyötä (vaikka asuntojen määrä ei ole kasvanut vastaavasti). Toimistossa maahanmuuttajat saattavat käydä päivittäin hakemassa isompaa asuntoa ymmärtämättä, että niitä ei riitä kaikille.
  • tuholaistorjuntaa joudutaan tekemään vuodessa 10 000 euron edestä. Vuosittain 1-2 asuntoa on tuholaisten takia jouduttu purkamaan täydellisesti ja myrkyttämään useita kertoja.
  • huollolle aiheutuu lisäkustannuksia, kun sitä pyydetään osaamattomuuden takia tekemään sellaisia normaalisti asiakkaalle kuuluvia asioita kuin lamppujen ja sulakkeiden vaihtoa. Näistä lähetetään laskut asiakkaille, mutta nämä toisinaan jättävät ne maksamatta josta koituu vuodessa n. 9 000 euron luottotappiot.
  • vedenkulutus on TVT:n maahanmuuttajavaltaisissa Varissuon ja Lausteen kohteissa 200-270 litraa/asukas/vuorokausi. Normaali vedenkulutus (ja myös TVT:n asuntojen keskiarvokulutus) on 150 litraa/henkilö/vuorokausi. Vuositasolla maahanmuuttajien keskiarvon ylittävästä vedenkulutuksesta koituva lasku TVT:lle on 61 €/henkilö.
  • maahanmuuttajavaltaisissa taloissa on jouduttu aloittamaan porrashuoneiden lauantaisiivoukset niiden valtavan likaisuuden ja sotkuisuuden vuoksi. Pelkästään Varissuolla näistä siivouksista koitui vuodessa 18981 euron lasku.
  • kun maahanmuuttajat muuttavat pois asunnosta, sen siivoamiseen kuluu keskimäärin tavanomaista 5-10 tuntia enemmän työtä. Niissä on usein roskikseen menevää tavaraa, rasvaiset lattiat sekä likaiset kylpyhuoneet, kodinkoneet ja väliovet. Maahanmuuttajaperheen poismuuton jälkeen asunnon korjauksiin kuluu arviolta 10 % enemmän rahaa kuin kantaväestöön kuuluvan perheen.
  • maahanmuuttajaperheillä on enemmän osaamattomuutta ja tietämättömyyttä asunnon hyvästä hoidosta. Kylpyhuoneet ja vessatilat ovat usein likaisia, saunan lauteet likaantuvat mustiksi, keittiön silikonisaumat pitää uusia usein, ja asunto saattaa olla kauttaaltaan rasvainen. Kodinkoneet kuluvat nopeammin, helloja joudutaan uusimaan muutaman vuoden välein ja hellojen tiivisteitä uusitaan puolen vuoden välein. Uunia ja jääkaappia yritetään usein putsata terävällä veitsellä jolloin ne rikkoontuvat. Jääkaapeista rikkoontuvat usein kahvat, ja kondenssivesien poistumisreitit tukkeutuvat liasta. Usein kaapistojen saranat roikkuvat, kaapistot ovat rikkoutuneet, tapetit ovat tahraisia ja niissä on lasten piirroksia runsaasti.
  • Varissuolla oli aiheutunut mittava vesivahinko siitä, että perheen lasten iso uima-allas oli täytetty vedellä olohuoneessa ja se oli rikkoutunut. Myös alakerran asunto vahingoittui. Korjauskulut olivat 9805,15 €.
  • Maahanmuuttajavaltaisissa taloissa on jouduttu nostamaan keskilämpöä. Paksut verhot estävät termostaattien normaalin toiminnan. Lämmön säätö huoneistoissa hoidetaan ikkunoita avaamalla. Lämpökustannus on 10 % suurempi kuin ei-maahanmuuttajavaltaisissa taloissa.
  • jätteet lajitellaan enemmän pieleen maahanmuuttajavaltaisissa taloissa. Jätteitä, mm. vanhat televisiot ja ja muut pienkodinkoneet, jätetään varastokäytäville ja myös jäteastioiden viereen.
  • lautasantenneja on kiinnitetty ulkoseiniin, ikkunan karmeihin, parvekkeiden kaiteisiin jne. Omia sähkökytkentöjä on ollut lautasantennien lisäksi myös huoneistoissa ja niistä on aiheutunut ongelmia.
  • maahanmuuttajista kertyy muitakin kustannuksia, kuten satelliittilähetysten katsomiseen sopivien lautasantennien telineiden asennus, asuntojen yhdistämisestä koituvat kustannukset ym.

Opetuskotitoiminta on Halisissa hyviä tuloksia, mikä näkyy selkeästi pienempinä kustannuksina verrattuna Varissuohon ja Lausteeseen. Nauriin linkkejä: http://hommaforum.org/index.php/topic,57513.msg797844.html#msg797844

Eroavatko eri kansallisuuksien aiheuttamat kustannukset toisistaan?

Eroja on varmasti. Suomessa asiaa ei ole tutkittu, mutta voidaan olettaa että hyvin työllistyvien kansojen (esim. kenialaiset, saksalaiset, nepalilaiset) aiheuttamat kustannukset ovat pienempiä kuin huonosti työllistyvien (esim. somalit, irakilaiset). Hyvin työllistyvät kansallisuudet voivat ryhmätasolla tuottaa Suomelle jopa taloudellista nettohyötyä.

Norjassa kansallisuuksien välisiä eroja taloudellisen taakan suhteen on selvittänyt Finansavisen (jota siteeraa ABC nyheter); luvut on laskettu Norjan tilastokeskuksen SSB:n antamien lukujen perusteella. Esimerkiksi ruotsalaiset tuottavat Norjan yhteiskunnalle keskimäärin nettotuottoa. Seuraavassa muutamien kansallisuuksien maahantulonsa jälkeen aiheuttamat nettokustannukset Norjan yhteiskunnalle (euromääräiset kustannukset on laskettu 8.9.2013 voimassa olleen valuuttakurssin 1 € = 8,0020 NoK mukaan):

alkuperämaa kustannukset miljoonaa NoK kustannukset miljoonaa €
Intia 1,6 0,2
Pakistan 5,1 0,64
Somalia 9 1,1
Sri Lanka 1 0,12

Srilankalaiset ovat ei-länsimaalaisista parhaiten pärjäävä ryhmä. Luvut ovat arvioita elinaikaisista kustannuksista.

Vaikka Suomi jäisi taloudellisesti tappiolle humanitaaristen maahanmuuttajien ottamisesta, onhan meillä varaa ottaa heitä?

Suomen valtio otti vuonna 2009 noin 2,6 miljardia euroa lainaa. Suomen valtionvelka oli vuoden lopussa 64,3 miljardia euroa, ja yksin velkojen korkoihin on vuoden 2012 budjetissa varattu 2,1 miljardia[37]. Suomi velkaantuu nyt lähes ennätysvauhtia, ja harjoittaa samaan aikaan hyväntekeväisyyttä velkarahalla. Yksityistaloudessa ajatellaan, että nopeasti velkaantuvalla ei ole varaa mihinkään tarpeettomaan; monien maahanmuuttokriitikoiden mielestä tätä pitäisi soveltaa myös julkiseen talouteen.

Eivätkö humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat kulut ole kuitenkin niin pieni osa valtion menoista, että niistä syntyvä taakka on aivan mitätön?

On esitetty arvioita, että humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset olisivat noin 300 miljoonaa euroa. Tämä luku sisältää kuitenkin vain suoranaiset maahanmuuttologistiikkaan kuuluvat kustannukset, eikä se ota huomioon sitä taloudellista taakkaa joka koituu tulijoiden asettuessa Suomeen asumaan, työllistyessään huonosti (kuten nykyään tapahtuu) ja saadessaan erilaisia lisäpalveluita kuten tulkkipalvelut ym. Tämä taloudellinen taakka on luultavasti pieni esimerkiksi valtion menoihin verrattuna, mutta se näyttää vähenevän maassa jo pitkäänkin oleskelleiden humanitaaristen maahanmuuttajien osalta niin hitaasti että se voidaan katsoa pysyväksi.

Maahanmuuton tuotot

Onko maahanmuutosta taloudellista hyötyä kantaväestölle?

Näyttää siltä, että keskimäärin maahanmuutto ei taloudellisesti sen paremmin hyödytä kuin suuremmin rasitakaan kantaväestöä. Maahanmuutosta koituva taloudellinen hyöty kuitenkin vaihtelee väestöryhmittäin.

Tavallisille, palkkatyöstä elantonsa saaville kansalaisille maahanmuutosta ei keskimäärin liene taloudellista hyötyä: maahanmuutto ei näytä kasvattavan bruttokansantuotetta kansalaista kohden. Tähän tulokseen päätyi Yhdistyneiden Kuningaskuntien parlamentaarinen komitea selvityksessään; tosin komitea huomauttaa että lisätutkimusta asiasta tarvittaisiin. Syynä lienee, että vaikka maahanmuutto kasvattaa bruttokansantuotetta, se myös vähentää tarvetta korottaa palkkoja etenkin matalan tuottavuuden aloilla (joille maahanmuuttajat usein työllistyvät).

Maahanmuutto kuitenkin tuottaa taloudellista etua monien yritysten omistajille (osakkeenomistajat, yksityisyrittäjät). Tämä johtuu siitä, että yritysten arvo (mitattuna osakkeiden kokonaisarvolla) kasvaa pitkällä aikavälillä suunnilleen saman verran kuin bruttokansantuote. Maahanmuutto puolestaan kasvattaa bruttokansantuotetta, vaikka tulijat työllistyisivät matalan tuottavuuden työtehtäviin ja vaikka heidän työllistymisensä olisi heikkoa. Yritysten arvonnousu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan eniten maahanmuutosta hyötyvät kotimarkkinayritykset, joiden tuotteita tai palveluja maahanmuuttajat käyttävät tai tuottavat; tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi kauppaketjut. Maahanmuuton ollessa voimakasta sen liepeille syntyy usein myös erilaista yritystoimintaa; esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuttajien kotouttamisen ja heille suunnattujen palvelujen ympärille on syntynyt huomattava elinkeinotoiminnan ala.

Myös ne yritykset hyötyvät maahanmuutosta, joiden palvelukseen maahanmuuttajat voivat työllistyä. Työperäisen maahanmuuton perusvaikutus on palkkojen nousun hidastuminen niillä aloilla joille tulijat työllistyvät. Hieman yleistäen voi sanoa, että kaikkiin töihin löytyy tekijä, kunhan työstä maksettava korvaus on riittävän iso. Erityisesti tämä pätee aloilla ja työtehtävissä joihin ei tarvita pitkää koulutusta tai harvinaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Kapitalismissa työn kysynnän ja tarjonnan välisen mekanismin pitäisi teorian mukaan toimia niin, että työvoimapulan vallitessa jollain alalla kyseisen alan palkat kohoavat, ja alan tehtäviin hakeutuu sen jälkeen entistä enemmän väkeä. Osa alan työstä saattaa myös muuttua tämän jälkeen kannattamattomaksi kustannusten kohottua. Jotkut työtehtävät automatisoidaan, kun työvoimakustannukset ylittävät automaatiokustannukset. Näin alalla saavutetaan jälleen tasapaino kun toisaalta työn tarjonta lisääntyy ja toisaalta työn kysyntä vähenee.

Työperäinen maahanmuutto lisää työvoiman tarjontaa niille aloille ja sellaisiin työtehtäviin, joille tulijat voivat ja haluavat työllistyä, ja siis vähentää paineita kohottaa palkkoja niillä aloilla. Tarkastelunäkökulmasta riippuu, onko tämä hyvä vai huono asia. Maahanmuuttajia työllistävien alojen työnantajille, yrittäjille sekä näiden tuotteita ja palveluja ostaville yhteisöille ja kuluttajille se on hyvä, koska tuotteen tai palvelun hinta saadaan pysymään matalampana. Niillä aloilla työskenteleville se on huono, koska se on omiaan pitämään heidän palkkansa alempina kuin mitä ne muuten olisivat. Esimerkiksi Norjassa tehdyssä selvityksessä[38] todettiin, että vuosina 2003-13 palkat ovat maassa kohonneet inflaatiokorjattuina keskimäärin 31,1 %, mutta runsaasti maahanmuuttajia työllistävillä hotelli- ja ravintola-alalla (maahanmuuttajien osuus työvoimasta n. 40 %) palkkojen nousu on ollut vain 10,9 %, ja rakennusalalla (maahanmuuttajien osuus työvoimasta n. 20 %) 19,7 %.

Nuorisolle ja vaikeasti työllistyville kouluttamattoman työvoiman maahanmuutto on huono asia, koska tulijat aiheuttavat nettovähennyksen sellaisiin vapaana oleviin työtehtäviin ja sellaisille aloille, joihin nuoret voisivat työllistyä. Tällaisia työtehtäviä ovat vain vähäistä koulutusta tai ammattitaitoa vaativat tehtävät, kuten lehtien jakelu, jotkut myynnin tehtävät, varastotyöt ym. Toisinaan kantaväestön aseman heikkenemisestä puhuttaessa viitataan siihen, että maahanmuutto lisää talouteen dynamiikkaa joka sitten korvaisi kantaväestöltä maahanmuuttajille siirtyneet työpaikat joillain muilla työpaikoilla. Pitää paikkansa, että työperäisten maahanmuuttajien tekemä työ, kuten kaikki taloudelliset aktiviteetit, lisää kansantalouden volyymiä ja siten tuottaa uusia työpaikkoja. Yrittäjien talouteen tuoma dynamiikka saattaa monesti todella lisätä työpaikkoja kansantalouteen enemmän kuin yrittäjän oman työpanoksen verran. Maahanmuuttajat kuitenkin yleensä työllistyvät vähän koulutusta edellyttäviin matalan tuottavuuden työtehtäviin, jotka tuskin tuottavat kansantalouteen yhtä uutta työpaikkaa per työllistynyt maahanmuuttaja. Vielä vähemmän ne tuottavat sellaisia vain vähäistä ammattitaitoa ja tavanomaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia edellyttäviä töitä, jotka ovat perinteisesti olleet nuorille tärkeä reitti työelämään.

Onko maahanmuutosta taloudellista hyötyä maahanmuuttajille?

Maahanmuutto tuottaa huomattavaa taloudellista etua maahanmuuttajille itselleen ja heidän perheilleen; tämä on yleensä tärkein syy työperäiseen maahanmuuttoon, mutta on usein merkittävä tekijä humanitaarisessa ja sosiaalisessakin maahanmuutossa. Joissain tapauksissa maahanmuutto tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä myös maahanmuuttajien lähtömaille: esimerkiksi Somaliassa toiseksi suurin elinkeinoala on puhelinoperaattoritoiminta (ulkomailla asuvat somalit soittavat puheluita kotimaahansa), ja kolmanneksi suurin elinkeinoala on rahanvaihto (ulkomailta kotimaahansa käymään tulevat somalit vaihtavat asuinmaidensa valuuttaa Somalian paikalliseen rahaan).

Koska valtio maksaa vastaanottokeskuksen kulut, sellaisen perustaminen on kunnalle kannattavaa, eikö totta?

Valtiokaan ei saa rahaa tyhjästä vaan sen täytyy hankkia tulonsa verottamalla mm. kaikkien kuntien asukkaita; lisäksi valtion johonkin tarkoitukseen käyttämät rahat ovat pois jostain muusta, joka samalla tulojen määrällä olisi saatu kustannettua.

Jotkut kunnat (esim. Lieto ja Kaarina[39]) ovat ottaneet aiemmin pakolaisia mutta irtisanoneet sittemmin sopimuksensa, koska ovat katsoneet korvaukset liian pieniksi. Valtio maksaa korvauksia kunkin humanitaarisen maahanmuuttajan kohdalla vain ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Ainakin yksi kunnanjohtaja on perustellut vastaanottokeskuksen tuottoisuutta sillä, että saatuaan pysyvän oleskeluluvan humanitaariset maahanmuuttajat muuttavat pääkaupunkiseudulle tai muihin isoihin kaupunkeihin, eivätkä jää rasittamaan sosiaalimenoillaan kunnan taloutta tuon kolmen vuoden jälkeen.

Yksityistalous

Mitkä ovat humanitaarisen maahanmuuton kustannukset yksityisille kansalaisille ja yrityksille?

Maahanmuutosta ei yleensä aiheudu suoria kustannuksia tavallisille kansalaisille; heidän veroasteensa kuitenkin kasvaa, kun maahanmuuton logistiikka ja myöhemmät sosiaalimenot aiheuttavat taloudellista taakkaa valtiolle ja kunnille.

Joillekin kantaväestön edustajille voi koitua suoria kustannuksia maahanmuutosta, tai heidän omaisuutensa arvo voi alentua. Esimerkiksi maahanmuuttajien rikollisuuden uhriksi joutuneelle voi koitua menetettyjä ansiotuloja tai omaisuuden menetystä, joita ei tavallisesti korvata täysimääräisesti. Henkilöiden, jotka omistavat asuntoja alueilla joilla on kantaväestön poismuutto (valkopako, white flight) menossa, omaisuuden arvo alenee.

Yrityksille maahanmuutosta ei yleensä koidu suoria kustannuksia lukuun ottamatta yritysten värväyskuluja, jos uusi työntekijä hankitaan ulkomailta Suomeen. Maahanmuuttajien aiheuttama taloudellinen taakka nostaa veroastetta, mutta välittömistä veroista palkkaverot eivät kohdistu yritykseen, ja välilliset verot peritään yrityksen asiakkailta ostettujen tuotteiden ja palvelujen hinnoissa.

Yhteiskunta

Yhteiskunnalliset ilmiöt

Positiivinen syrjintä

Esiintyykö Suomessa positiivista syrjintää?

Mitä todennäköisimmin esiintyy, mutta sen laajuutta ja ilmenemismuotoja ei tiettävästi ole selvitetty tai tutkittu. Eräs esimerkki, johon usein viitataan, löytyy Helsingin kaupungin ohjeistosta "Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa"[40] vuodelta 2004. Siinä todetaan

"Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva."

Miksi positiivista syrjintää on vastustettu?

Positiivisen syrjinnän vastustamisessa vedotaan usein siihen, että se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Puolustajat vetoavat usein siihen, että positiivisesti syrjittäviä ryhmiä kohdellaan eriarvoisesti, ja että positiivinen syrjintä vain korjaa tämän vääristymän; vastustajat puolestaan viittaavat siihen että tämä eriarvoinen kohtelu on usein näkyvissä vain lopputuloksessa (esimerkiksi työllistymisessä), ja että lopputuloksen syynä voi olla jokin muu kuin eriarvoinen kohtelu (esimerkiksi väitetysti syrjityn ryhmän heikompi kielitaito tms.).

Vastustajat viittaavat usein myös siihen, että ihmisiä tulisi kohdella ennen kaikkea yksilöinä eikä ryhmiensä edustajina.

Positiivinen syrjintä voi myös kasvattaa eri ryhmien välisiä vastakkainasetteluja. Se voi esimerkiksi johtaa siihen, että kun maahanmuuttaja saa tietyn työpaikan, tätä pidetään hänen etnisen taustansa ansiona ja hänen todellisten ansioidensa arvellaan olevan heikommat kuin samanlaista työtä tekevillä kantaväestön edustajilla.

Muita syitä löytyy esimerkiksi eräästä Jussi Halla-ahon blogikirjoituksesta.

Saavatko humanitaariset maahanmuuttajat enemmän sosiaalietuuksia kuin kantaväestön edustajat?

Periaatteessa Suomen lainsäädännön mukaan kaikki ovat tasavertaisia. Sosiaaliviranomaisten tiedetään kuitenkin ainakin Lieksassa myöntäneen toimeentulotuen varassa oleville maahanmuuttajille bensakuponkeja jotta nämä voivat käydä työssä tai opiskelemassa naapurikunnassa omalla autollaan tai liikkua ison perheen kanssa[41]; suomalaiselle toimeentulotuen varassa olevalle tällaisia kuponkeja ei tiettävästi ole myönnetty, eikä kantaväestön edustaja saa edes omistaa autoa jos haluaa toimeentulotukea. Maahanmuuttajalle voidaan myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea myös esim. harrastuksiin. Sosiaalityöntekijät sanovat näiden maahanmuuttajille myönnettävien etuuksien perustuvan toimeentulotukilakiin ja sen soveltamisohjeisiin; he myös viittaavat lähtökohtien tasavertaisuuteen joskaan eivät perustele mitä eroa kantaväestöön kuuluvan ja maahanmuuttajan lähtökohdilla on esim. bensakuponkien myöntämisen suhteen.

On myös esitetty väitteitä, että humanitaarisilla maahanmuuttajilla on sosiaalitukihakemuksia laadittaessa avustamassa erilaisia maahanmuuttosektorin työntekijöitä, joilla on esim. koulutuksensa takia tietoa tukimahdollisuuksista ja hakuprosesseista; kantaväestön edustajilla tällaisia avustajia ei ole, vaan he joutuvat hoitamaan tukien hakemisen itse.

Koulutus

Mitä haittaa liian suuresta maahanmuuttajien määrästä koulussa voi olla?

Hommaforumilla on eri keskusteluketjuissa mainittu mm. seuraavia haittoja, joita keskustelijat väittävät havaitun kouluissa joissa on paljon maahanmuuttajia:

  • opiskelu etenee yleensä hitaasti, jos luokalla on paljon maahanmuuttajia. Tämä johtuu väitteiden mukaan siitä, että maahanmuuttajat eivät mm. puutteellisen kielitaitonsa tai heikon lähtötasonsa takia pysy mukana jos opiskelu on nopeatahtista; suomalaisessa koulussa edetään yleensä heikoimpien ehdoilla, joten opetustahtia täytyy hidastaa näiden hitaimpien tarpeiden mukaiseksi. Monet maahanmuuttajalapset ovat koulunkäyntiä aloittaessaan täysin suomenkielentaidottomia.
  • luokassa vallitsee usein paljon kovempi meteli kuin luokassa jossa ei ole maahanmuuttajalapsia. Syyksi on esitetty kulttuurisia eroja.
  • joskus maahanmuuttajalapset kiusaavat joukolla suomalaislapsia. Tämä voi johtua esimerkiksi heikosta opiskelumotivaatiosta tai siitä, että jotkut maahanmuuttajalapset eivät pysy opetuksessa kärryillä hitaasta tahdista huolimatta, ja turhautuneina alkavat etsiä muuta ajankulua kuin opetuksen seuraaminen.
  • opettajien työmäärä lisääntyy. Syyksi on arveltu sitä, että luokalla olevat oppilaat saattavat olla kovin eri tasolla oppimisessa edistymisen ja oppimisedellytysten suhteen.
  • erilaisia konfliktitilanteita on enemmän kuin pelkästään suomalaislapsista koostuvissa luokissa.[42]
  • opettajien yhteistyö maahanmuuttajavanhempien kanssa on toisinaan vaikeampaa kuin suomalaisvanhempien kanssa. Tämä voi johtua kieliongelmista, vanhempien heikosta motivaatiosta tukea lastaan opiskelussa tai asenneongelmista.
  • maahanmuuttajalapset tarvitsevat monesti paljon enemmän resursseja päälukua kohden kuin suomalaislapset. Tämä johtuu siitä, että he tarvitsevat monesti suomen kielen opetusta, keskimäärin enemmän tukiopetusta kuin suomalaislapset hitaamman edistymisensä takia ym.
  • lisääntyneestä resurssitarpeesta johtuen maahanmuuttajavaltaisten koulujen kustannukset oppilasta kohden ovat suuremmat kuin kouluissa joissa maahanmuuttajalapsia on vähän.

Mitä maahanmuuttajalasten määrän kasvaminen koulussa aiheuttaa?

  • lukutaidottomuuden lisääntymistä. On esitetty väitteitä että länsimaissa viime vuosina lisääntynyttä funktionaalisen lukutaidon puutetta esiintyy ennen kaikkea maahanmuuttajilla. Ongelmaan voidaan vaikuttaa, mutta se puolestaan aiheuttaa kustannusten lisääntymistä.
  • alueellista eriytymistä[43]. Koulut, joissa on vähän maahanmuuttajalapsia, saavat etua siitä että niissä voidaan edetä opiskelussa nopeammin, opiskelu on keskimäärin häiriöttömämpää ym.[43] Näistä ja muista syistä johtuen monet kantasuomalaiset kouluikäisten lasten perheet muuttavat pois alueilta joilla on paljon maahanmuuttajia. Kun monet maahanmuuttajat puolestaan haluavat asumaan maanmiestensä lähelle, maahanmuuttajalasten osuus koulussa lisääntyy entisestään mikä jälleen lisää kantaväestön muuttohalukkuutta.

Mitä erityisongelmia maahanmuuttajalapsilla ja -nuorilla on?

He jäävät kantaväestöä useammin peruskoulun päättymisen jälkeen ilman opiskelupaikkaa. "Opetushallituksen mukaan maahanmuuttajanuorista jopa joka neljäs jää peruskoulusta päästyään ilman aloituspaikkaa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa." [44] "Alle puolet toisen polven maahanmuuttajista saa suoritettua lukion tai ammattikoulun loppuun." [45][46]

Ongelma ei rajoitu pelkästään Suomeen. Kolmannes Malmön yhdeksäsluokkalaisista ei saa toisen asteen koulutukseen riittävää todistusta ja Rosengårdin lähiössä 58%. Göteborgissa luku on 16% ja Oslossa 11%. Malmössä taannoin suoritettu 148 miljoonan kruunun (14,6 miljoonaa euroa) panostus koulutukseen ei tuottanut tulosta. Tavoite oli saada Malmön koulutus muun maan tasolle. [47] Ruotsissa kaikki toisen asteen oppilaitokset ovat lukioita, joissa on ammatillisia ja yleissivistäviä linjoja.[48]

Onko islaminuskoisilla erivapauksia?

Lainsäädännössä, sopimuksissa ja muissa virallisissa yhteyksissä kaikki ihmiset Suomessa ovat tasavertaisia, ja vain harvoja erivapauksia myönnetään tällä tasolla. Arkielämässä jotkut muslimit vaativat lastensa koulunkäyntiin muista poikkeavia käytäntöjä, ja niihin myös toisinaan suostutaan. Esimerkiksi

  • Osa muslimiperheistä suhtautuu kriittisesti soittimiin, eikä oppilas ei voi soittaa eikä koskea soittimiin. Muslimit saavat erivapauksia musiikin ja kuvataiteen opetuksessa. "Osa perheistä ilmoittaa, ettei hyväksy musiikkia lainkaan. He perustavat tämän perimätietoon, jonka mukaan silkkiin pukeutuminen, vapaisiin sukupuolisuhteisiin houkutteleminen ja musiikki-instrumenttien soittaminen on profeetan mukaan tuomittavaa.", "Jotkut muslimit katsovat, että ihmisen tai muun elävän olennon kuvaaminen tai muovaileminen ei ole sallittua. Osalle kielletty on vain ihmishahmo, osalle myös eläimet."[49]
  • Jotkut muslimit kieltävät lastensa osallistumisen esimerkiksi koulun joulujuhlaan, jos siellä on kristinusko tai kristillinen perinne millään lailla esillä.
  • Joitakin muslimioppilaita ovat heidän isänsä kieltäneet osallistumasta terveystiedon tunneille. TODO: viitteet

Korkeakoulut

Kannattaako Suomen päästää ulkomaisia opiskelemaan ilmaiseksi suomalaisiin korkeakouluihin?

Aihe on herättänyt maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa paljon väittelyä. Ulkomaalaisten ilmaisen koulutuksen puolestapuhujat ovat sanoneet, että se on hyvä keino kansainvälistää Suomea ja saada maahan tulevaisuudessa mahdollisesti koittavassa työvoimapulassa tarvittavia osaajia.

Ulkomaalaisten ilmaisen koulutuksen vastustajat puolestaan ovat sanoneet, että ylkomaalaiset koulutetaan Suomessa ilmaiseksi, mutta vain harva jää tänne työvoimaksi. Koulutus on englanniksi, mutta Suomessa täytyy osata sekä Suomea että ruotsia, joten vain melko harvalla on koulutuksen jälkeenkään kaikkia keskeisiä suomalaisessa työelämässä tarvittavia taitoja. Heidän mukaansa ulkomaalaisten koulutukseen panostetut rahat olisi parempi käyttää vaikkapa suomalaisten koulutuksen laadun parantamiseen.

Jotkut ulkomaalaiset pitävät suomalaisten tarjoamaa opiskelupaikkaa väylänä Eurooppaan. "Uusimpana väylänä maahanmuuttosäännösten kiertämisessä pidetään opiskelupaikkaa.", "- Ammattikorkeakouluopintoihin hakeutuminen on kohtalaisen helppo reitti päästä maahan. Ensin opiskellaan hetken aikaa ja sitten keskeytetään, koska intressit ovat alun alkaen olleet muualla. Sen jälkeen avioidutaan ja haetaan pysyvää oleskelulupaa, komisario Kaj Wahlman Helsingin ulkomaalaispoliisista kertoo."[50] "Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on kysellyt, onko Suomessa liikaa ulkomaalaisia korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita. Rajamäki yhtyy Hyssälän huoleen.", "Hän pani syksyllä 2006 merkille, että muun muassa Nigeriasta hakeutui Suomeen suuri määrä opiskelijoita, joista osa liukeni jo syyslukukauden aikana omille teilleen ympäri passivapaata Schengen-aluetta.", "- Huomautin tästä ulkoministeriötä, että se ei ole selvästikään opetusministeriön kanssa ottanut huomioon laittoman maahanmuuton väylän syntymistä.", "Oppilaitosten rahoituksen määräytyminen aloittavien oppilaiden määrän perusteella edesauttaa Rajamäen mukaan tällaisen ilmiön laajentumista.", "- Ei ole mitään järkeä, että käytämme jopa 600-800 miljoonaa euroa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kouluttamiseen, kun samaan aikaan itse joudumme erittäin tiukoille näissä nuoriso- ym. panostuksissa."[51]

Kunnat

Voiko humanitääristen maahanmuuttajien ottaminen kuntaan pelastaa sen väestökadolta?

Tuskin. On nimittäin havaittu, että he muuttavat pienistä kunnista suuriin kaupunkeihin maanmiestensä ja parempien palvelujen äärelle yleensä pian sen jälkeen kun he saavat valita asuinpaikkansa vapaasti (eli oleskeluluvan myöntämisen jälkeen). Suurimpien kaupunkien ulkopuolelle on tiettävästi toistaiseksi jäänyt tai muuttanut vain harva humanitaarinen maahanmuuttaja.

Vastaanottokeskuksen ottaminen kuntaan voi toki virkistää kunnan taloutta siten, että valtion ylläpitämän vastaanottokeskuksen kautta tulee kuntaan verotuloja ja muutakin rahaa (esimerkiksi keskuksen asukkaiden ja työntekijöiden tekemät ostokset paikallisissa kaupoissa).

Vastaanottokeskukset

Millaisia ongelmia maahanmuuttokeskuksiin liittyy?

  • Ne eivät ole kunnan alaisia, vaan SPR:n. SPR voi nostaa vastaanottokeskuksen kokoa kunnasta välittämättä.
  • "Esiin on tullut tietoja, joiden mukaan pakolaislapset ovat viskoneet henkilökuntaa erinäisillä esineillä. Eräs lapsi oli uhannut työntekijöitä perunankuorimaveitsellä. Myös sanallisia uhkauksia on esiintynyt." , "Monet lapsista ovat häirinneet naispuolista henkilökuntaa. Lapsien mm. kerrotaan koskettelevan naisia ei-toivotulla tavalla." [52]
  • "Kokoomuksen kansanedustaja ja Kristiinankaupungin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Petri Pihlajaniemi vaatii kotikaupunkinsa vastaanottokeskuksen paikkamäärän supistamista tai vaihtoehtoisesti koko keskuksen lakkauttamista.", "'Aiemmin hyvin turvallinen kaupunki onkin nyt turvaton ja epämiellyttävä ympäristö liikkua. Tämä ei ole kokoomuksen politiikan mukaista. Ei kuntalaisten tarvitse kokea sekä henkistä että fyysistä turvattomuutta', kokoomuslaiset perustelevat."[53][54]

Alueellinen eriytyminen

Mikä saa aikaan valkopakoa?

Ruotsalaistutkimuksen mukaan kantaväestöön kuuluvat alkavat muuttaa alueelta, kun maahanmuuttajien osuus nousee yli viidesosaan.[55] Syiksi on esitetty muun muassa koulujen muuttumista kantaväestön lapsille kielteisemmiksi paikoiksi (opiskelu vaikeutuu metelissä, opetus etenee hitaammin, mahdollinen koulukiusaus), lisääntynyttä turvattomuudentunnetta ja häiriöitä lähiympäristössä (esim. kova meteli kerrostalossa).

Miten alueellista eriytymistä estetään?

Suomessa eriytymistä pyritään estämään siten, että maahanmuuttajat - erityisesti humanitaariset maahanmuuttajat - asutetaan kantaväestön sekaan. Tämä saadaan aikaan siten, että uusia asuma-alueita kaavoitettaessa osa tonteista varataan sosiaaliselle asuntorakentamiselle, ja humanitaariset maahanmuuttajat pyritään asuttamaan eri puolille kaupunkia mm. näihin uusiin asuntoihin.

Onnistuuko alueellisen eriytymisen estäminen käytetyillä keinoilla?

Kriitikoiden mukaan eriytymisen estäminen onnistuu jossain määrin niin kauan, kun tulijamäärät ovat verraten pieniä. Jos tulijamäärät kasvavat, heidät pitää taloudellisista syistä asuttaa sinne mistä asuntoja löytyy, jolloin maahanmuuttajien kasautumista on vaikea välttää. Eriytymisen estämistä vaikeuttaa sekin, että useat maahanmuuttajat mielellään hakeutuvat asumaan lähelle muita oman etnisen ryhmänsä edustajia (esim. sukulaisiaan), eikä heidän muuttamistaan voi rajoittaa kun heille on myönnetty pysyvä oleskelulupa.

Lait ja oikeusjärjestelmä

Kansainväliset sopimukset

Mitkä kansainväliset sopimukset säätelevät Suomen maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikkaa?

Kv järjestö Vuosi Sopimus Kuvaus
Yhdistyneet Kansakunnat (YK) 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Universaaleiksi perusihmisoikeuksiksi tarkoitetut oikeudet. Islamilaiset maat eivät ole olleet tähän tyytyväisiä vaan ne ovat laatineet oman julistuksensa.
Euroopan Neuvosto (EN) 1950 yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi Mm. kidutuskielto, oikeus yksityiselämän kunnioittamiseen, sananvapaus, uskonnonvapaus, syrjintäkielto. Sopimuksen noudattamista valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.
YK 1951, 1967 Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus
International Labor Organization (ILO) 1957 sopimus joka koskee pakkotyön poistamista
EN 1961 Euroopan sosiaalinen peruskirja
YK 1965 kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination, CERD. Edellyttää sopijapuolilta toimia syrjinnän poistamiseksi kaikilla keskeisillä elämänalueilla.
YK 1966 Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (KP-sopimus) Tällä turvataan mm. oikeus elämään, kidutuskielto, orjuuden kielto, oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen, oikeus liikkua vapaasti valtion alueella, oikeus syyttömyysolettamaan, oikeus yksityiselämän suojaan, uskonnonvapaus, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus, oikeus äänestää ja tulla valituksi vaaleissa sekä mahdollisuus päästä julkisiin virkoihin. Lähtökohtaisesti nämä kuuluvat kaikille, mutta joidenkin sovellusalaa on rajoitettu: oikeus liikkua vapaasti valtion alueella koskee vain laillisesti alueella oleskelevia, oikeus äänestää ja tulla valituksi vaaleissa sekä mahdollisuus päästä julkisiin virkoihin koskevat vain kansalaisia.[56] Artikla 26 sisältää laajan syrjintäkiellon, joka velvoittaa sopimusvaltioita ryhtymään toimiin etnisen syrjinnän kieltäiseksi mm. työelämässä, koulutuksessa sekä tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa. Artikla 27 kieltää valtioita epäämästä kansallisiin, uskonnollisiin tai kielellisiin vähemmistöihin kuuluvilta oikeutta nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.
YK 1976 Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (TSS-sopimus) Mm. oikeus nauttia oikeudenmukaisista ja suotuisista työoloista, parhaasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä, saada opetusta ja ottaa osaa kulttuurielämään. Nämä tulee turvata kaikille alkuperästä, kielestä, uskonnosta tai muista seikoista riippumatta.
EN 1977 Eurooppalainen sopimus siirtotyöläisten oikeudellisesta asemasta
YK 1990 Siirtotyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia koskeva yleissopimus EU:n jäsenvaltiot eivät ole allekirjoittaneet
EN 1995 kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva yleissopimus velvoittaa jäsenvaltioita mm. turvaamaan oikeuden yhdenvertaisuuteen lain edessä, edistämään kansallisten vähemmistöjen mahdollisuutta säilyttää identiteettinsä sekä edistämään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien vuoropuhelua.
EN 1996 Euroopan uudistettu sosiaalinen peruskirja Vuoden 1961 sopimuksen pohjalta laadittu päivitys

Yllämainituista merkittävimpinä pidetään ihmisoikeuksien julistusta, KP-sopimusta ja TSS-sopimusta.

Velvoittavatko kansainväliset sopimukset nykyiseen tai tätä löyhempään maahanmuuttopolitiikkaan?

Toisinaan esitetään väitteitä, että ulkomaalaisten (esimerkiksi turvapaikanhakijoiden) pitää antaa muuttaa ja asettua Suomeen, koska heidän Suomeen muuttonsa estäminen rikkoisi Suomen solmimia kansainvälisiä sopimuksia.

Jos joku kertoo, mihin sopimuksiin hän viittaa ja miten kulloinkin puheena ollut asia niitä rikkoisi, nämä sopimukset kannattaa merkitä muistiin ja kertoa Hommaforumilla. Toistaiseksi sopimuksia ei ole yksilöity, joten niistä ei voi keskustellakaan; täsmällinen tieto auttaisi forumilla käytävää maahanmuuttokeskustelua eteenpäin.

Mahdollisesti tässä viitataan siihen, että 1970- ja 80-luvuilla eräs oikeustieteen apulaisprofessori kirjoitti useita tuolloista sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston päällikköä Eila Kännöä mielestään liian tiukasta linjasta kritisoineita mielipidekirjoituksia. Hän perusti kritiikkinsä väitteeseen, että Kännön toiminta olisi rikkonut Suomen solmimia voimassaolleita kansainvälisiä sopimuksia. Apulaisprofessori viittasi ihmisoikeussopimuksissa mainittuun asuinpaikan valitsemisoikeuteen sekä oikeuteen muuttaa maasta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen[57] (European Convention on Human Rights, ECHR) protokollan 4 artiklassa 1 annetaan kaikille oikeus vapaaseen liikkumiseen maassa jos on siellä laillisesti, ja artiklassa 2 annetaan kaikille oikeus muuttaa mistä tahansa maasta; YK:n ihmisoikeuksien julistuksen[58] artiklassa 13 annetaan oikeus muuttaa ja asua kunkin valtion rajojen sisällä. Nämä eivät kuitenkaan velvoita päästämään Suomeen yhtäkään ulkomaalaista: Matti Pellonpää käsittelee väitöskirjassaan[59] sitä, että teollisuusmaat pyrkivät hillitsemään määrätietoisesti maahanmuuttoa. Hän toteaa: "kansainvälinen oikeus ei aseta esteitä tälle politiikalle, sillä valtion omassa harkintavallassa on päättää ulkomaalaisten asettumisesta Suomeen". Eila Kännö toteaa elämäkerrassaan[60]: "Asiaa on aina tarkasteltava myös maahanmuutto-oikeuden näkökulmasta. Kumpikin näkökulma on Suomen ja minkä muun valtion tahansa kannalta tasavertainen." Nyttemmin Suomi on solminut sopimuksen joka takaa tietyillä edellytyksillä muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden kansalaisille oikeuden muuttaa Suomeen; tämäkään sopimus ei koske Euroopan Unionin ulkopuolelta tulevia.

Turvapaikanhakijoista ja humanitaarisin perustein oleskeluluvan saaneista puhuttaessa voidaan myös viitata Geneven pakolaissopimukseen[61] vuodelta 1951 ja sitä täydentämään vuonna 1967 laadittuun protokollaan. Tällöin kannattaa muistaa, että vain harva turvapaikanhakija Suomessa, tai ylipäätään missään länsimaassa, havaitaan viranomaisten tutkimuksissa pakolaissopimuksen ehdot täyttäväksi (jolloin hakija saa turvapaikan). Paljon useammin turvapaikanhakijalle myönnetään tilapäinen tai pysyvä oleskelulupa jollain muulla perusteella kuten toissijainen suojelu tai (Suomen kansallisen lainsäädännön erikoisuus) humanitaarinen suojelu.

Esimerkiksi perheenyhdistämisissä noudatetaan Suomessa löyhempää politiikkaa kuin esimerkiksi EU edellyttää. EU-lainsäädännön mukaan "jäsenvaltio voi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, sairausvakuutus ja vakaat tulot, jotka riittävät sekä perheenkokoajan omien että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Häneltä voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää."[62] Suomessa mitään näistä ei tiettävästi edellytetä humanitaarisilla perusteilla (pakolainen, toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu) oleskeluluvan saaneilta.

Maahanmuuttajien karkoitus

Millä perusteilla voidaan ulkomaalainen karkottaa Suomesta?

Maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen:[63]

1) joka oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa;
2) jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin;
3) joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle; taikka
4) joka on ryhtynyt taikka jonka voidaan aikaisemman toimintansa perusteella tai muutoin perustellusta syystä epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.

Kuinka paljon karkotuksia tehdään?

Vuonna 2008 Maahanmuuttovirastolle tehtiin 169 karkotusesitystä, joista Maahanmuuttovirasto hyväksyi 73. Maasta poistettavaksi päätyi kuitenkin vain 18 karkotuspäätöksen saanutta. Täytäntöön pantujen karkotusten pientä määrää selittää valitusprosessin keskeneräisyyden lisäksi osittain myös se, ettei kaikkia henkilöitä ole tavoitettu.[64]

Millä perusteilla karkotuksia käytännössä tehdään?

Vuonna 2008 karkoitettiin kaksi taparikollista somalimiestä. Karkoittamatta jättämällä oli tuomioita yli viiden vuoden vankeuden verran. Tällainen rikosrekisteri ei inhimillisten syiden takia riittänyt karkoitukseen:

3 törkeää pahoinpitelyä, 12 pahoinpitelyä, 1 törkeä ryöstö, 6 ryöstöä, 5 varkautta, varkauden yritys, 3 kertaa teräaseen hallussapito julkisella paikalla, vahingonteko, laiton uhkaus, lievä petos.[65]

Vuonna 2006 tehtiin karkoitusesitys 19:sta somalialaisesta[66]. Sitä ennen somaleita oli karkoitettu vain yksi vuonna 2004. Tämä johtui siitä, että Somalian epävakaiden olojen vuoksi edes vakaviin rikollisiin syyllistyneitä ei voitu karkoittaa.[67]

Ibrahim Skupollilla oli runsas rikostausta, eikä kansalaisuutta, eikä häntä karkoitettu. Shkupolli oli hakenut Suomen kansalaisuutta, mutta sitä ei hänelle myönnetty. Sisäministeriön mukaan asian esti Shkupollin rikollinen tausta.[68] "Espoon ampujalla ei ollut lupaa surmissa käyttämäänsä käsiaseeseen. Poliisi oli aiemmin takavarikoinut häneltä ainakin kaksi muuta luvatonta ampuma-asetta.", "Hänellä oli taustallaan lieviä tuomioita luvattomien patruunoiden ja aseiden hallussapidosta sekä uhkailuista.", "Hänet oli tuomittu Suomessa aiemmin kuitenkin ampuma-aserikkomuksesta sekä määrätty uhkaavan käytöksen vuoksi aikanaan lähestymiskieltoon läheistään kohtaan, minkä vuoksi hän ei saanut enää lupaa luvallisen aseen hankkimiseen."[69] "Lisäksi mies on ollut KRP:n tutkittavana muun muassa laittomaan maahanmuuttoon liittyen."[70] "Hänet on tuomittu aiemmin pahoinpitelystä"[71]"Suhteen päättymisen jälkeen alkoi kiusaus, häirintä, uhkailu ja jatkuva silmälläpito.", "Mies oli sanonut naiselle, että jotain pahaa tulee tapahtumaan.", "Miehen entinen naisystävä, yksi uhreista, haki miehelle lähestymiskieltoa, koska mies oli jatkuvasti uhannut häntä tappamisella.", "Epäillyn miehen tuoreita rötöksiä on myös syyteharkinnassa Espoossa. Häntä on epäilty ainakin kahdesta petoksesta ja laittomasta uhkauksesta."[72] "Shkupollin epäiltiin olleen mukana koplassa, joka järjesti Suomeen laittomia maahanmuuttajia Balkanilta."[73]

  • "Sekä pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) että sisäministeri Anne Holmlund (kok.) ovat ihmetelleet, millä ehdoilla kielteisen kansalaisuuspäätöksen saanut ihminen kuten Shkupolli saa jäädä Suomeen. Jos tavoitteena on karkotusriman laskeminen tasolle, joka olisi estänyt Sellon ampumiset, edessä on valtavia muutoksia.", "- Oikeuskäytäntö ja hallinto-oikeuksien käytäntö muuttuisivat ratkaisevasti. Varmasti puhuttaisiin ainakin sadoista karkotettavista, sanoo poliisiylijohtaja Mikko Paatero.", "Samaa sanoo maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Heikki Taskinen. Hänen mukaansa määrät moninkertaistuisivat.", "- Puhutaan sadoista, ehkä tuhansista tapauksista vuosittain, hän arvioi.", "Nykyisin tehdään alle sata karkotuspäätöstä vuodessa. Niistäkin suuri osa kaatuu jopa vuosia kestävällä valituskierroksella hallinto-oikeuksissa, ja jäljelle jääviä arvostellaan julkisuudessa epäoikeudenmukaisina. Taskisen mukaan näissä tapauksissa on yleensä kyse jo todella törkeistä rikoksista."[74]

Millaista karkotuspolitiikkaa muissa maissa harjoitetaan?

Vuosina 2001-09 jälkeen Ranska karkoitti 129 ääri-islamistia joista 29 on ollut imaameja. Syinä karkoituksiin on ollut länsimaita vastustava saarnaus.[75]

  • "In an interview with radio network Europe 1, French Immigration Minister Eric Besson said that 29,000 illegal immigrants were expelled from the country in 2009. The figure is similar to that of 2008, but well above the 27,000 goal set by President Nicolas Sarkozy. This is not the first time that the number of expulsions has exceeded the agreed-on objectives. In 2008, France expelled 29,799 undocumented" foreigners. At that time, the objective was 25,000. In 2009, 108,000 foreigners were naturalized while 175,000 "entered France with a long-term visa", the minister explained."[76]

Norja on vuonna 2009 karkoittanut 2600 henkilöä, joista 800 vakavien rikosten takia. Rikollisista suurin osa oli Romaniasta, Somaliasta ja Nigeriasta. Vuoden 2008 karkoitusten määrä oli 1900.

Kansalaisuuslaki

Miten kansalaisuuslaki muuttui vuonna 2009?

Uusi kansalaisuuslaki nopeuttaa kansalaisuuden saamista: ennen tarvittiin vähintään viiden vuoden Suomessa olo, nykyään riittää neljä vuotta. Uuden lain mukaan myös luku- ja kielitaidottomalle voidaan myöntää kansalaisuus.

Miten kansalaisen oikeudet poikkeavat pysyvän oleskeluluvan omaavan oikeuksista?

Kansalaisuuden saaneet saavat äänestää ja kansalaisuus estää karkoittamisen.

Millaista kritiikkiä on esitetty kansalaisuuslakia kohtaan?

Lain arvostelijat ovat esittäneet, että kansalaisuuden saamisen helppouden avulla yritetään nyt kannustaa oleskeluluvan omaavia sopeutumaan. Heidän mielestään asian tulisi olla päin vastoin, eli kansalaisuuden myöntämisen pitäisi perustua onnistuneeseen kotoutumiseen ja sopeutumiseen Suomeen; tällainen tausta-ajatus on monien maiden, esimerkiksi Sveitsin kansalaisuuslaissa. Ei ole mitenkään sanottu (tai tutkimuksin todennettu), että kansalaisuuden saaminen kannustaisi kotoutumaan; päin vastoin voi olla että se vähentää kotoutumishaluja entisestään, kun kotoutumisesta ei ole enää hyötyä siinä mielessä että se auttaisi saamaan kansalaisuuden. Myöskään vakaviin rikoksiin syyllistyneen karkottaminen ei onnistu, jos tällä on Suomen kansalaisuus.

Jo ennen uuden kansalaisuuslain voimaantuloa kansalaisuus myönnettiin usein sellaisillekin henkilöille, joiden kotoutuminen ei ollut sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. "Tammikuussa 2008 kansalaisuusyksikössä tehtiin hakemuksiin 293 myönteistä päätöstä, joista 102 perustui poikkeussäännöksiin. Yli 35 prosentissa tapauksista oli siten poikettu asumisaika-, kielitaito- tai nuhteettomuusedellytyksestä. Eniten, yhteensä 86 tapauksessa, oli poikettu nuhteettomuusedellytyksestä [rikostaustattomuus]."[77] Kansalaisuuslaki mahdollistaa kansalaisuuden myöntämisen vakaviinkin rikoksiin syyllistyneelle, toisin kuin monessa muussa EU-maassa. Tämän takia voi tulla tilanteita, joissa henkilö saa helpommin kansalaisuuden kuin pysyvän oleskeluluvan. Arvostelijoiden mielestä vakavaan rikokseen syyllistyneelle ei pitäisi myöntää kansalaisuutta, jotta hänet voidaan tarvittaessa karkottaa.

Maahanmuuttojärjestelmä

Millä tavoin humanitaariset maahanmuuttajat väärinkäyttävät turvapaikka- ja sosiaaliturvajärjestelmiä?

Mahdollisia tapoja on monia, ja väärinkäytön muodot riippuvat kunkin maan järjestelmistä. Seuraavassa esimerkkejä:

  • Tanska aikoo puuttua tukien väärinkäyttöön, jossa Irakista maahanmuuttaneita on oleskeluluvan saatuaan palannut kotimaahansa, mutta jatkanut tukien nostoa. Tukihuijauksesta halutaan karkoitusperuste.[78]
  • Ruotsi: Somalinainen, joka turvapaikan saatuaan muutti takaisin Somaliaan sai nostettua 8 vuotta sosiaaliturvaa Ruotsista. Maahanmuuttovirasto peruutti oleskeluluvan (ja tuen), mutta valituksen jälkeen tuki ja oleskelulupa jatkui.[79]
  • Alankomaat: "Somali asylum seekers will no longer be automatically accepted in the Netherlands. There has been too much fraud, says deputy justice minister Albayrak."[80]
  • "Suomessa asuvista somalitaustaisista äideistä jopa 46 prosenttia on Tilastokeskuksen tietojen mukaan yksinhuoltajia. Määrä on suuri, sillä suomalaistaustaisista naisista noin 18 prosenttia elää yksinhuoltajana. Irakista ja Iranista tulevien kohdalla yksinhuoltajanaisia oli viime vuonna parikymmentä prosenttia.", "Somaliyksinhuoltajista 40 prosenttia on edelleen naimisissa. Tarkkaa syytä tällekään ilmiölle ei tiedetä, mutta yhtenä selittävänä tekijänä pidetään moniavioisuutta."[81] "Suomessa on paljon musliminaisia, jotka asuvat yksin lapsineen. Tilastokeskuksen mukaan 46 prosenttia somalialaista alkuperää olevista äideistä on yksinhuoltajia, kun suomalaisäideistä yksinhuoltajia on 18 prosenttia.", "Yhdeksi syyksi ilmiöön on arveltu, että Suomessa on muslimien moniavioisia liittoja, joissa miehellä on enemmän kuin yksi vaimo.", "Moniavioisten liittojen määrästä Suomessa ei ole edes arviota, koska niistä ei pidetä missään kirjaa."[82] Syiksi on esitetty myös sitä, että yksinhuoltajan sosiaalituet ovat suuremmat kuin parisuhteessa elävän. Lisäksi jos pari eroaa, sekä sosiaalivirasto usein järjestää sekä miehelle että "ex-"vaimolle asunnon, joista maksetaan kummallekin asumistukea; todellisuudessa mies voi jatkaa elämistä vaimonsa (tai sukulaisten) kanssa, ja vuokrata saamansa vuokra-asunnon eteenpäin pimeästi pitäen asumistuen sekä maksamansa ja saamansa vuokran erotuksen itsellään. Muslimit eivät pidä avioliittoa purkautuneena, jos sitä ei ole purettu Islamin sääntöjen mukaan.Vuo
  • "Nuoria turvapaikanhakijoita haastatelleen poliisin mukaan moni tunnustaa tulleensa rahan perässä. Motiivista kerrotaan avoimesti varsinkin, jos turvapaikanhakija on saamassa lähtöpassit Suomesta. ", "Monet myös syövät mahdollisimman vähän, jolloin toimeentulotuesta riittää lähetettäväksi kotimaahan." [83]
  • "Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä laski viime vuonna selvästi edellisvuodesta. Yhtenä syynä hakijamäärän putoamiseen on tiukentunut ikätestaus.", "Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikkaa haki reilut 500 yksin maahan tullutta alaikäistä, kun vuonna 2008 hakijoita oli yli 700. Alkuvuonna näytti, että tahti jatkuu samana kuin viime vuonna, mutta pikku hiljaa se sitten rauhoittui. Nyt tosiaan näyttäisi että yksin tulevien alaikäisten määrä jää 526:een, ynnää turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.", "Ennen vuotta 2008 alaikäisiä turvapaikanhakijoita tuli maahan vuosittain vain noin 100.", "Hakijoiden lähtömaat ovat pysyneet samoina. Niin aikuisista kuin myös alaikäisistä turvapaikanhakijoista valtaosa tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Koska hakijamaiden tilanne ei ole olennaisesti muuttunut, niin voidaan päätellä, että hakijamäärää laskee tiukentunut ikätestaus.", "Helsingin ulkomaalaispoliisin tutkinnanjohtajan Arvo Mäntykentän mukaan 63 testatusta 42 eli 65 prosenttia on osoittautunut yli 18-vuotiaiksi. Yleensä alaikäisinä esiintyvät ovat 19-20 -vuotiaita.", "Keskimääräinen hakemusten käsittelyaika on yksin tulleiden alaikäisten kohdalla vajaat kahdeksan kuukautta. Marraskuun loppuun mennessä tehdyistä 523 päätöksestä myönteisiä oli 287 eli yli puolet.", "Niin sanottuja Dublin-päätöksiä eli tapauksia, joissa hakija palautetaan toiseen EU:n jäsenvaltioon oli 180. Esko Repo ihmettelee tapausten suurta osuutta. Yllättävän iso osa on niitä, joiden hakemuksen oikea käsittelypaikka olisi joku muu EU-maa. Hakijat ovat siis jo tulleet jonkun toisen jäsenmaan kautta ja hakeneet turvapaikkaa siellä. Näitähän on myös täysi-ikäisissä hakijoissa hämmästyttävän suuri määrä."[84] "Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Viime vuonna [2008] heitä saapui Suomeen 647, kun vuonna 2007 alaikäisiä tulijoita oli 98 ja 2006 vain 108. Valtaosa tulijoista on Somaliasta ja Irakista.", "Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tulva on lisännyt epäilyksiä "ankkurilapsista", sillä alaikäiset saavat turvapaikan helpommin kuin aikuiset. Lisäksi heillä on oikeus saada vanhempansa ja sisaruksensa Suomeen niin sanotun perheen yhdistämisen kautta.", "Samalla ovat kasvaneet epäilyt siitä, että osa pakolaisista valehtelee ikänsä jouhevoittaakseen oleskeluluvan saamista.", "Viraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan "kymmenissä" testeissä paljastui, että alaikäiseksi ilmoittautunut turvapaikanhakija olikin täysi-ikäinen.", "yhden [ikä]testin hinta on nelisensataa euroa.", "Suurempi merkitys on sillä, että turvapaikanhakijoissa on entistä enemmän henkilöitä, joiden ikä on ilmeisen ristiriidassa ilmoitetun iän kanssa. Tilanne on kärjistynyt, ja samalla iän määrittäminen on tullut viranomaisille tutuksi menetelmäksi.", "Ikänsä valehdellut pakolainenkin saa usein pysyä Suomessa, sillä esimerkiksi Irakiin ja Somaliaan ei tällä haavaa palauteta turvapaikanhakijoita."[85]
  • Ruotsi epäilee pakolaisten väärinkäyttävän paluutukisysteemiä: "Maahanmuuttovirasto epäilee etenkin irakilaisten käyttävän hyväkseen järjestelmää, joka tukee rahallisesti sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka suostuvat vapaaehtoisesti palaamaan kotimaahansa." [86]
  • "Yhdysvallat on lopettanut afrikkalaisten pakolaisten perheidenyhdistämisohjelman. Ohjelma lopetettiin, sillä Yhdysvaltojen ulkoministeriön mukaan useimmat pakolaiset valehtelivat sukulaisuussuhteistaan.", "Kokeiden [(DNA-testi)] mukaan vain viidennes pyrkijöistä oli väittämäänsä sukua toisilleen.", "Suuri osa 3000 testatusta pakolaisesta oli kotoisin Somaliasta, Etiopiasta tai Liberiasta." [87]
  • 2009: Huomenta Suomi -ohjelmassa haastatellun poliisitarkastaja [(sisäministeriö)] [Per] Ehrsténin mukaan 80-90 prosenttia turvapaikanhakijoista ilmoittautuu ilman minkäänlaisia henkilöpapereita. "Se on myös Eurooppalainen trendi". Ehrstén arvelee, että henkilöpapereja hävitetään tahallaan, koska lentokoneisiin tai maahan pääseminen ilman minkäänlaisia henkilöpapereja on vaikeaa. Esimerkiksi lentokoneen vessoista on löytynyt henkilöllisyystodistuksia. Poliisi pystyy selvittämään omilla keinoillaan vain osan henkilöllisyyden.[88]
  • On myös ollut tapauksia, joissa muussa EU-maassa on hakenut turvapaikkaa täysi-ikäisenä, mutta Suomessa alaikäisenä.[88]
  • "Olemme saaneet tänä vuonna lausunnon 42 henkilöstä, joista 24 on todettu täysi-ikäiseksi, kertoo rikosylikonstaapeli Mika Haatainen Oulun poliisin ulkomaalaisryhmästä.", "Helsingissä jopa 70 prosenttia kaikista tehdyistä ikätesteistä on paljastanut, että hakija on aikuinen.", "Kyllä alaikäisenä esiintymisestä voi puhua ilmiönä, Haatainen toteaa."[89]
  • "Suomen viranomaiset ovat huomanneet, että somalialaisilla turvapaikanhakijoilla on nykyään yllättävän paljon kasvattilapsia, joillakin jopa 8-10. Turvapaikanhakijoiden sukulaisuutta saa tutkia DNA-testien avulla, mutta miten todentaa kasvattilapsen ja muun perheen suhde. Meillähän on mahdollista DNA-testillä todistaa sukulaisuus perheidenyhdistämisessä, kun joku perheenjäsen on jo esimerkiksi saanut oleskeluluvan. Tämä lienee syy siihen, että näitä kasvattilapsia on alkanut enemmän tulla Suomeen, turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta toteaa.", "Taskisen mukaan ainoa tapa selvittää lapsen ja muun perheen todellinen suhde on haastattelu.", "Jos pystytään osoittamaan, että huollossa on kasvattilapsia, niin normaalisti se lupa myönnetään. Mutta jokainen tapaus tutkitaan yksilöllisesti. Koska käytössä ei ole DNA-testiä, käytännössä ainoa tapa selvittää kasvattilapsi-asia on haastatteluilla, Taskinen sanoo."[90]
  • "Viime vuonna valtaosa turvapaikoista myönnettiin hakijoille joiden henkilöllisyyttä ei pystytty varmistamaan. Suomessa on jopa 3000 ihmistä joiden oikea henkilöllisyys ja tausta on tuntematon."[91]

Millä tavoin yleensä ottaen maahanmuuttojärjestelmää väärinkäytetään?

Seuraavassa esimerkkejä:

  • "Lumeliittoja solmitaan yhä useammin rahasta ja summat ovat jopa useita kymmeniätuhansia euroja.", "Kumppani tuodaan usein Venäjältä ja Thaimaasta tai muualta Itä-Aasiasta. Myös afrikkalaisten kanssa solmitut [lume]liitot ovat yleistyneet. Toiminta on myös järjestäytynyttä.", "Maahanmuuttajan solmiessa kulissiliiton hän voi yrittää saada oleskeluluvan tai päästä vieraaseen maahan.", "Vuonna 2007 Suomessa jätettiin vireille 1930 oleskelulupahakemusta, joita perusteltiin avioliitolla. Kielteisiä päätöksi annettiin vähän yli 300."[50]
  • "Harmaat markkinat, joilla myydään oleskelulupia ja luvan saantiin vaadittavia papereita, ovat saapuneet Suomeen. YLE FST5:n Spotlight-ohjelman mukaan näillä markkinoilla liikkuvat suuret rahat, ja niillä toimii erinäisiä konsultteja ja järjestelijöitä, jotka rahastavat Suomeen töihin haluavia toiveikkaita maahanmuuttajia.", "Konsultti olisi järjestänyt kaikki paperit 2 500 eurolla.", "Keskusrikospoliisin rikoskomisariolle Jouko Ikoselle asia [ilmiö] on tuttu."[92] (yritys ottaa työntekijän ulkomailta ilman, että työntekoa vaaditaan ja näin on järjestetty työperäinen maahantulo. Maahanmuuttaja maksaa paperit junailleelle)
  • "THOUSANDS of foreign students are arriving in Britain every year without even basic checks on their identity.", "Pressure on immigration staff to process applications swiftly means forged documents can be missed and application forms are barely read.", "The number of student visas for non-Europeans studying in Britain has trebled under Labour, and Nigeria witnessed one of the biggest increases, from 1,516 in 2000 to 8,045 in 2005.", "The average time spent on each application was just seven minutes and only one in 10 applicants was interviewed.", "Members of the Home Affairs Committee visiting the Lagos centre were convinced that scrutiny was taking second place to speed.", "In Pakistan, the crucible of terrorism, 100,000 visas are granted every year.", "Parliamentary Questions revealed that in the seven months from October 2008 to May 2009 basic checks on supporting documents were not carried out on 13,000 Pakistan applications."[93]

Terrorismi

Syyllistyvätkö humanitaariset maahanmuuttajat terrorismiin?

Harvat syyllistyvät. Seuraavassa kuitenkin joitain tapauksia, jotka osoittavat että ongelma ei ole täysin olematon.

  • "Somalian pääkaupungissa Mogadishussa tuhoisan iskun viime viikolla tehnyt itsemurhapommittaja on paljastunut Tanskan kansalaiseksi." [94]
  • "Suojelupoliisin (Supo) mukaan Suomessa oleskelee, tai on oleskellut, useita kymmeniä ihmisiä, joilla on, tai on ollut, yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin.", "Muutamat yksittäiset ihmiset ovat olleet Supon mukaan halukkaita lähtemään Suomesta aseellisiin taisteluihin kriisialueille."[95]
  • "Tukholman Rinkebyssä toimivassa vapaa-ajankeskuksessa on värvätty useita nuoria sotimaan Somaliaan, SVT kertoi." [96]
  • "Jopa kymmenen ruotsalaista on kuollut islamistitaisteluissa Somaliassa.", "Nämä Ruotsin passin omistajat eivät ole pelkästään somalitaustaisia henkilöitä, vaan joukossa on muitakin etnisiä ryhmiä edustavia ihmisiä, Säpon terrorismin vastaisen yksikön analyytikko Malena Rembe sanoo Svenska Dagbladetille."[97]
  • "Ten Swedes of Iranian descent are named on Interpol’s list of criminals wanted for terrorism and international organized crime."[98]
  • "Muhammed-pilapiirtäjä Kurt Westergaard on yritetty murhata, sanoo Tanskan turvallisuuspalvelu PET. Poliisi ampui perjantai-iltana somalialaismiestä, joka yritti tunkeutua Westergaardin kotiin kirves aseenaan. Kiinniottotilanteessa somalialaismies uhkasi kirveellä myös poliisia. Hyökkääjä yritti heittää paikalle saapunutta poliisia kirveellä, jolloin poliisi ampui häntä käteen ja jalkaan.", "Kirveellä ja puukolla varustautuneella tunkeutujalla on hänen [PET:n johtajan Jakob Scharfin] mukaansa läheisiä kytköksiä Somalian suurimpaan islamistiryhmään al-Shababiin sekä terroristiverkosto al-Qaidan itäafrikkalaisiin johtajiin.", "28-vuotiasta miestä epäillään terrorismiin liittyvistä toimista itäisessä Afrikassa, ja Tanskassa hän on osa terroriverkostoa, jota on tarkkailtu jo pidempään, PET kertoo.", "Westergaardin piirtämässä pilakuvassa profeetta Muhammedin turbaanissa on pommi. Pilakuva on yksi niistä tanskalaislehden vuonna 2005 julkaisemista 12 kuvasta, jotka synnyttivät laajan vastalausemielenosoitusten ja mellakoiden sarjan muslimienemmistöisissä maissa.", "Westergaardin henkeä on uhattu usein sitä seuranneina vuosina ja hän on tarvinnut poliisin suojelua. Vuonna 2006 kaksi miestä pidätettiin Tanskassa Westergaardin murhan suunnittelusta. Viime vuonna Yhdysvalloissa puolestaan pidätettiin kaksi miestä, joiden epäiltiin suunnitelleen iskuja Westergaardia ja kuvat julkaissutta Jyllands-Posten-lehteä vastaan."[99][100][101]
  • "Tanskassa perjantaina kiinniotettua somalialaismiestä epäiltiin viime vuonna terrori-iskun suunnitteluun osallistumisesta. Tanskalaislehti Politikenin mukaan mies oli pidätettynä Keniassa liittyen epäiltyihin suunnitelmiin terrori-iskusta muun muassa Yhdysvaltojen ulkoministeriä Hillary Clintonin kohtaan.", "Tanskan poliisi otti miehen kiinni uudenvuodenpäivänä, kun hän tunkeutui kirveellä ja veitsellä aseistettuna pilapiirtäjä Kurt Westergaardin kotiin lähellä Århusia. Westergaard oli mukana piirtämässä Jyllands-Posten-lehden vuonna 2005 julkaisemia pilakuvia profeetta Muhammedista.", "Tanskan turvallisuuspoliisi PET kertoi lauantaina, että kaksitoista vuotta Tanskassa asuneella somalialaismiehellä on yhteyksiä afrikkalaisiin terroristijärjestöihin. PET:in mukaan mies on ollut yhteyksissä Itä-Afrikan al-Qaidaan sekä somalialaiseen al-Shabaab-järjestöön."[102]

Tuleeko maahan turvapaikanhakijoina ihmisiä, jotka ovat kotimaassaan syyllistyneet vakaviin rikoksiin?

  • "Suomessa asuvaa ruandalaismiestä syytetään osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan vuonna 1994.", "Syyttäjän mukaan hutumies on surmannut ja käskenyt surmata tutseja. Surmattujen joukossa on pieniä lapsia.", "Ruanda-oikeudenkäynnin lasku saattaa nousta yli miljoonaan euroon."[103]

Syrjäytyminen ja rikollisuus

  • "Etlan laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa jopa miljoona euroa." [104]
  • UK: "White flight - the retreat of the white middle classes from city centres - is getting worse, the Government's race relations chief said yesterday."[105]
  • UK: "196,000 out, 574,000 in: Record numbers leaving Britain for new life abroad - as immigration to UK soars ", "The new figures also suggested that middle-class Britons are beginning to move out of towns in southern England that are home to large numbers of immigrants."[106]
  • "Kansainvälisten tutkimusten mukaan vuokrataloissa alkaa hälyttävä kehitys, jos maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrä nousee yli 20 prosentin.", "Taloissa asuva kantaväestö alkaa muuttaa muualle, eivätkä muutkaan kantaväestöön kuuluvat välttämättä mielellään muuta taloon.", "Poismuuton kierre alkaa toimia. Näin ei Helsingissä saisi päästä tapahtumaan", Vaattovaara varoittaa. "[107]
  • Myös Norjassa busseissa ei voi enää maksaa käteisellä ryöstelyn takia[108]
  • "[EU-]Jäsenmaat yrittävät nyt estää maahanmuuttaja-alueiden ja -koulujen ghettoutumisen."[109]
  • "Tanska aikoo maksaa aiempaa enemmän maahanmuuttajille, jotka palaavat pysyvästi alkuperäiseen kotimaahansa. Tarkoitus on nostaa paluumuuttoon kannustava summa 11 000 kruunusta 100 000 kruunuun (noin 13 500 euroa).", "Kansanpuolueen varajohtajan Peter Skaarupin mukaan rahat on tarkoitettu maahanmuuttajille, jotka saapuvat Tanskaan Euroopan unionin ja Pohjoismaiden ulkopuolelta ja joilla on vaikeuksia sopeutua tanskalaiseen yhteiskuntaan."[110]. Myös Ruotsi maksaa poistuville maahanmuuttajille[86]
  • "Ireland is offering money to immigrants to leave the recession-crippled Republic. The Irish Department of Justice has confirmed that it is opening an EU-funded project to persuade foreign workers and asylum seekers to return to their country of origin."[111]
  • "Tuhannet maahanmuuttajat ovat osoittaneet perjantaina mieltään rasismia vastaan Rosarnossa Calabriassa, Italian eteläosassa. Mielenosoitus on jatkoa perjantain vastaisen yön mellakoinnille. Se puhkesi, kun joukko paikallisia nuoria oli ampunut ilmakiväärillä kohti afrikkalaisia maahanmuuttajia.", "Välikohtauksesta raivostuneet maahanmuuttajat rikkoivat autojen ikkunoita ja sytyttivät tuleen autoja ja roskalaatikoita. Lisäksi maahanmuuttajat sulkivat teitä ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Levottomuuksia kuvataan Italian pahimmiksi vuosikausiin. Seitsemän maahanmuuttajaa pidätettiin.", "Kolmisenkymmentä ihmistä loukkaantui mellakoinnissa. Loukkaantuneista 18 oli poliiseja."[112][113]

Maahanmuuttajien rikollisuus

Syyllistyvätkö maahanmuuttajat oikeasti useammin rikoksiin väkimääräänsä nähden kuin kantaväestö?

Ulkomailla syntyneiden osuus Helsingissä tehdyistä väkivaltarikoksista 2000–2007

Keskimäärin kyllä, mutta asia vaihtelee suuresti maahanmuuttajan lähtömaan mukaan. Esimerkiksi saksalaiset tekevät väkimäärään suhteutettuna vähemmän rikoksia kuin kantasuomalaiset. TODO: tähän dataa vaikka kalvosarjasta.

Suomi
  • "Turun asukkaista on ulkomaalaistaustaisia noin kuusi prosenttia, mutta heidän osuutensa poliisille vuonna 2007 ilmoitetuista rikoslakirikoksista lähes 13 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisiksi on laskettu Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Lukuja hilaa hieman ylöspäin se, että mukana ovat myös turistien tekemät rikokset. Kaikista Turun alueen seksuaalirikoksista ulkomaalaistaustaisten tekemiksi ilmoitettiin viime vuonna [2007] hieman yli 34 prosenttia. Pahoinpitelyrikoksista vastaava luku oli 21 prosenttia. Ryöstöihin ja kiristyksiin syylliseksi epäillyistä 37 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia." [114]
  • "Ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset huolettavat Helsingin poliisia erityisesti. Niiden osuus 2000-luvun aikana tehdyistä raiskauksista on ollut yli 40 prosenttia, eikä osuus ole laskussa.", "Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajan, rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat monesti raaempia kuin suomalaisten tekemät.", "Törkeistä pahoinpitelyistä yli 17 prosentissa epäiltynä on ulkomaalaistaustainen." [115]
  • "Noin puolet helsinkiläisistä on sitä mieltä, että kaupungin turvallisuustilanne on huonontunut viimeisimpien kolmen vuoden aikana.", "Turvallisuustilanteen huonontuneeksi kokeneista vastaajista 70 prosenttia nimesi maahanmuuttajat syyksi heikentyneeseen tilanteeseen, vaikka sellaista vastausvaihtoehtoa ei annettu kyselylomakkeessa.", "Vastaajat olivat huolissaan maahanmuuttajien kasvaneesta määrästä. Maahanmuuttajiin yhdistettiin usein myös rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen."[116]
  • "Kun Suomessa asuva maahanmuuttaja syyllistyy väkivaltarikokseen, parisuhdeväkivalta on tavallisin rikostyyppi.", "Lisäksi rikoksentekijä on tyypillisesti selvinpäin, kertoo tutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.", "Maahanmuuttajien rikollisuustaso on kaiken kaikkiaan olennaisesti korkeampi kuin kantaväestön, vaikka heidän tekemiensä rikosten lukumäärä onkin pieni, [tutkija Martti] Lehti [Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta] sanoo.", "Maahanmuuttajanaisten riski kuolla henkirikoksen uhrina on lähes kaksi kertaa niin suuri kuin syntyperäisten suomalaisten. Miesten kohdalla eroa ei ole.", "Vuosina 2002-2007 Suomessa surmatuista naisista neljä prosenttia oli muualta tulleita. Maahanmuuttajanaisten surmaajista kuitenkin yli kolmasosa oli suomalaisia."[117]
  • Poliisi-TV: "Totuus on kuitenkin se, että seksuaalirikoksista epäiltyjen joukossa on suhteettoman paljon niitä, joiden alkuperä on jossain muualla kuin Suomessa. Usein epäilty tulee EU:n ulkopuolelta, Pohjois-Afrikan tai Lähi-Idän suunnalta.", "Ulkomaalaisten osuus seksirikoksiin epäillyistä koko maassa on ollut 2000-luvulla noin viidennes. Helsingissä seksirikoksen tekijäksi on 2000-luvulla epäilty ulkomaalaistaustaista keskimäärin joka kolmannella kerralla. Viime vuonna epäillyistä 36 prosenttia tulee muualta kuin Suomesta. Ja nyt puhumme poliisin tietoon tulleista, aikuisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, emme pelkästään raiskauksista. Eli mukana ovat myös sukupuolitekoon ja -yhteyteen pakottamiset sekä seksuaaliset hyväksikäytöt.", "Stakesin laajassa maahanmuuttajien rikollisuutta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että tuomioiden määrä, työttömyysaste ja pienituloisuus kasaantuivat samoihin ryhmiin. Poliisi ei mielellään julkista listoja maista, joista seksirikosten tekijät useimmin tulevat, mutta Pohjois-Afrikka ja Lähi-idän maat muodostavat varsinaisen riskiryhmän niin seksi- kuin muidenkin rikosten osalta."[118][119]
Norja
  • Norjalaiset muuttavat pois maahanmuuttaja-alueilta niiden ongelmien takia. Kalliimmat alueet ovat suosiossa, koska maahanmuuttajamäärä siellä on marginaalinen.[120]
  • "Huhtikuussa poliisi ja ulkomaalaisvirasto aloittivat yhteisen operaation Oslossa, jonka tarkoituksena oli saada pikakäännytetyksi huimausaineita kauppaavat turvapaikanhakijat maasta.", "Tulokset ovat olleet masentavia. Kiinni on saatu 164 turvapaikanhakijaa ja laitonta maahanmuuttajaa, joista ainoastaan 13 oli saatu maan rajojen ulkopuolelle kesäkuun loppuun mennessä. Heidän anomuksensa käsitellään viiden vuorokauden kuluessa ulkomaalaisvirastossa ja tähän mennessä jokainen on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta tästä alkaa valitusrumba.", "Nyt kun tänne saavutaan, he tuskin ehtivät heittämään vähäistä maallista omaisuuttaan vastaanottokeskukseen, kun he ovat jo kadulla huumeita myymässä", kertoo Bjørnar Gilberg Oslon poliisista."[121]
  • "The study is the first where the crime statistics have been analyzed according to ethnic origin. Of the 111 charged with rape in Oslo last year, 72 were of non-western ethnic origin, 25 are classified as Norwegian or western and 14 are listed as unknown. Rape charges in the capital are spiraling upwards, 40 percent higher from 1999 to 2000 and up 13 percent so far this year. Nine out of ten cases do not make it to prosecution, most of them because police do not believe the evidence is sufficient to reach a conviction.", "Police Inspector Gunnar Larsen of Oslo's Vice, Robbery and Violent crime division says the statistics are surprising - the rising number of rape cases and the link to ethnic background are both clear trends. But Larsen does not want to speculate on the reasons behind the worrying developments.", "While 65 percent of those charged with rape are classed as coming from a non-western background, this segment makes up only 14.3 percent of Oslo's population. Norwegian women were the victims in 80 percent of the cases, with 20 percent being women of foreign background."[122]
  • Norjassa Oslon puskaraiskauksista vuosina 2007, 2008 ja 2009 yksikään raiskaaja ei ollut länsimaalainen. Vuonna 2009 puskaraiskauksia tapahtui 21 tapausta, joka on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2008 (11 tapausta). Kuitenkin raiskausten uhrit olivat lähes poikkeuksetta etnisesti norjalaisia (2009: 17/21, 2008: 9/11).[123][124]
  • Norja käyttää 100 miljoonaa kruunua (12,2 miljoonaa euroa) taisteluun rikollisia turvapaikanhakijoita vastaan[125]


Ranska
  • 2005: 20 päivän aikana Ranskan mellakoissa siirtolaiset tuhosivat 8973 autoa ja ihmisiä pidätettiin 2888. Väkivaltaisuudet alkoivat 27. lokakuuta Pariisin lähiöissä Île-de-Francen alueella, kun Clichy-sous-Bois'ssa siirtolaistaustaisten nuorten joukossa liikkui huhu, jonka mukaan kaksi nuorta poikaa oli kuollut sähköiskuihin paettuaan poliisia. [126]
  • 2007: Vastaavat mellakat kuin 2005, "More than 80 police officers already have been wounded the clashes, several of them seriously, Ribeiro said later by telephone. Thirty of them were hit with pellets from shotguns, and one of the wounded was hit with a type of bullet used to kill large game, he added.", "It was there that on Sunday afternoon the deaths of two teenagers identified as Moushin, 15, and Larimi, 16, occurred, the event that sparked the latest unrest. The teenagers were riding without helmets in a mini-motorbike that crashed into a police car on Sunday."[127]
    • "Kahden nuoren kuolemaan johtanut poliisiauton ja moottoripyörän törmäys sunnuntaina Pariisin pohjoispuolella sytytti maanantain ja tiistain vastaisina öinä rajuja mellakoita Pariisin esikaupungeissa.", "Poliisit kertoivat, että mellakoitsijat ovat ampuneet heitä haulikoilla ja muilla ampuma-aseilla ja heittäneet molotovincocktaileilla ja hapolla täytetyillä pulloilla.", "Maanantain ja tiistain vastaisina öinä loukkaantui noin sata poliisia, joista kuusi on vakavassa tilassa. Jotkut poliisit saivat kasvoihinsa hauleja, ja erästä ammuttiin suojaliivit lävistävällä luodilla.", "Pahiten tuhoista kärsi Villiers-le-Belin lähiö, jossa väkivallan ketjureaktion aiheuttanut kolari tapahtui. Moottoripyörän ja poliisiauton törmäyksessä sunnuntaina kuolleiden Moushinin, 15, ja Laramin, 16, tuttavat ovat sanoneet, että poliisi poistui turmapaikalta auttamatta nuoria.", "Poliisin edustajat ovat sanoneet, että nuoret kaahasivat varastetulla moottoripyörällä päin poliisiautoa."[128]
  • "A series of riots took place in July 2009 in France. On Bastille Day in the commune of Montreuil, a eastern suburb area of Paris, French youths set fire to 317 cars. Thirteen police officers were injured."[129]
  • "PARIS (Reuters) - Youths burned 1,137 cars across France overnight as New Year's Eve celebrations once again turned violent, the French Interior Ministry said on Friday.", "The number of vehicles torched was only 10 short of the record 1,147 burned this time last year, even though the Interior Ministry mobilized 45,000 police during the night -- 10,000 more than 12 months ago."[130]

Kai teidänkin mielestänne mistä tahansa väestöryhmästä löytyy jotain vikaa kun luupin kanssa etsii?

Löytyy tietenkin. Silti väestöryhmiä voidaan verrata toisiinsa niiden aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten taakkojen suhteen. Faktapohjaa vertailuille tarjoavat mm. rikos- ja huoltosuhdetilastot. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. maahanmuuttopolitiikan suunnittelussa, jotta se suosisi ryhmiä jotka ovat osoittaneet hyödyllisyytensä suomalaiselle yhteiskunnalle eikä erityisesti houkuttelisi väestöryhmiä jotka tuottavat suhteellisesti paljon sosiaalista ja taloudellista taakkaa.

Onhan suomalainen natsi ihan yhtä vaarallinen kuin muslimimaasta tuleva kiihkoilija, eikö olekin?

Suomessa on mitättömän vähän uusnatseja, määrä lienee korkeintaan muutaman sadan luokkaa. Näiden toiminta on myös enimmäkseen ollut tarrojenliimailua, kokoustelua ja muuta lain ja sananvapauden piiriin mahtuvaa toimintaa. Viime vuosilta on tiedossa kolme tapausta joissa rikoksentekijät ovat olleet jonkin kansallissosialistiseksi luokitellun järjestön jäseniä:

  • Gay pride-tapahtumassa 2011 kolme nuorta miestä suihkutti kyynelkaasua paraatia kohti. Joitakin kymmeniä paraatiin osallistuneita kävi varmuuden vuoksi lääkärintarkastuksessa, mutta kenenkään ei tiedetä vammautuneen, vahingoittuneen tai edes saaneen merkittäviä oireita. Kaksi iskun kolmesta tekijästä osoittautui kuuluneen kansallissosialistiseksi luokiteltuun järjestöön.
  • Eduskuntavaalien 2011 edellä uusnatsijärjestöön kuulunut henkilö ajautui sanaharkkaan Kokoomuksen piirisihteerin kanssa Kokoomuksen vaaliteltalla Oulussa. TODO
  • Vasemmistonuorten tilaisuudessa järjestön puheenjohtaja Dan Koivulaakso havaitsi yleisön joukossa äärioikeistolaiseksi epäilemänsä miehen, ja lähti jututtamaan tätä. Mies poistui salista ja Koivulaakso lähti hänen peräänsä. Tuulikaapissa Koivulaakso tavoitti miehen, ja tämä ilmeisesti suihkutti jotain päin Koivulaaksoa. Koivulaakso kävi terveyskeskuksessa tarkastuksessa, mutta hänellä ei havaittu vammoja tai vakavia oireitakaan.

Suomen vähäinen uusnatsijoukko on Suomessa syntyneitä ja maan kansalaisia, eikä heistä päästä eroon edes siinä tapauksessa että oikeasti tekisivät paljon rikoksia; sen sijaan muslimikiihkoilijoiden (ja tulevaisuudessa suhteellisen ennustettavasti radikalisoituvien) maahanpääsy voidaan melko tehokkaasti estää oikeanlaisella maahanmuuttopolitiikalla.

Europolin tilastojen mukaan äärioikeisto syyllistyy Euroopassa vuosittain 0-10 terroritekoon.

Eroa on myös aatteiden laadussa. Kansallissosialismi on kantaväestön keskuudessa marginaalinen aatesuuntaus, ja lähes kaikki kantaväestön edustajat tietävät mm. rasistisen motiivin olevan koventamisperuste rikoksista annettavissa tuomioissa. Sen sijaan islamistit saavat omalle aatteelleen ja sen pohjana olevalle arvomaailmalle tukea oman uskontonsa keskeisistä lähteistä, ja he tietävät monien kannattavan heidän ajatuksiaan omassa viiteryhmässään, kotimaidensa väestössä.

Rasistiset rikokset

Rasistiset rikoksethan ovat koko ajan kasvussa, eikö totta?

Väite ei pidä paikkaansa. Poliisin rasismi-merkinnällä varustamat rikosepäilyt saavuttivat huippunsa vuonna 2009. TODO: tilastodataa ja viitteitä tähän.

Eri vuosia verrattaessa ongelma on, että tilastointiperusteita on toisinaan muutettu. Aikanaan rikosepäily kirjattiin rasistiseksi, jos tapausta tutkinut poliisi katsoi ilmoitetun rikoksen omaavan rasistisia piirteitä. Sittemmin ohjeistusta on muutettu, ja joissain poliisipiireissä merkitään automaattisesti kaikki sellaiset rikokset rasistisiksi, joissa asianomistaja on ulkomaalaistaustainen. Ohjeistusta ollaan kuitenkin muuttamassa vielä väljemmin rikosepäilyt rasistiseksi luokitteleviksi:

Julkaisusta Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2011: "Uuden viharikoskoodin käyttöä koskevan ohjeen mukaan luokitteluun riittää, että rasismi tai vastaava vihamotiivi on osittain teon taustalla. Merkittävä muutos luokitteluohjeessa on myös, että nykyisel- lään uhrin tai muun asianosaisen subjektiivinen käsitys teon vihamotii- vista riittää luokittelun perustaksi."

Poliisin merkitsemien tapausten määrä on ollut laskusuunnassa, mutta niiden lisäksi Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat poimivat viharikostilastoihin jälkikäteen rikosilmoituksista koko ajan laajenevan ns. vihasanalistan perusteella jo kaksinkertaisen määrän tapauksia, joihin heidän mielestään "liittyy rasistisia piirteitä". Näitä ovat muun muassa sellaiset tapaukset, joissa esimerkiksi pahoinpitelystä epäiltyä epäillään ensin "provosoidun rasistisesti".

Lainaus julkaisusta Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2011: "Sanallisesta provokaatiosta tehdyt rikokset ovat tapauksia, joissa rikosilmoituksen sisältämään vakavimpaan rikokseen, yleensä pahoinpi- telyyn, on syyllistytty rasistisesta nimittelystä provosoituneena. Rikok- sesta epäilty on näissä tapauksissa henkilö, jota on kohdeltu rasistisesti. Sanallisesta provokaatiosta tehtyjen rikosten sisällyttäminen vuosittaisiin viharikosselvityksiin ei ole yksiselitteistä. Kyseiset ilmoitukset saatta- vat sisältää myös esimerkiksi kunnianloukkausrikoksen, josta epäiltynä on rasistisesti käyttäytynyt henkilö, mutta aina näin ei ole. Sanallisesta provokaatiosta tehtyjen rikosten mukaan ottaminen on kuitenkin nähty tarpeelliseksi, sillä niiden taustavaikuttimet voidaan tulkita rasistisiksi."

Lisäksi kannattaa huomata, että ulkomailla syntyneiden tilastoitu viharikollisuus on ollut viime vuosina jyrkässä kasvussa. TODO: viittaus PolAMK:n tutkimukseen

Maat ja kansat

Suomi

Suomen kantaväestö

Kannattaako meidän ottaa tänne ulkomaalaisia parantamaan kantaväestön geeniperimää?

Ensinnäkin pitää huomata että ulkomaalaistenkin välillä on eroja. Joillakin voi olla paljonkin toivottavina pidettyjä geneettisiä ominaisuuksia, kun taas joillakin toisilla niitä voi olla huomattavasti vähemmän. Pelkkä ulkomaalaisten tänne ottaminen ei siis sinänsä paljoa paranna geeniperimää, vaan tärkeää on se, keitä tänne päästetään tai otetaan.

Kantaväestöön kuuluvan pariutuminen ulkomaalaisen kanssa vähentää riskiä, että heidän lapsillaan olisi jokin kantaväestön keskuudessa esiintyvä perinnöllinen sairaus, mikäli kyseisellä kantaväestöön kuuluvalla on jonkin perinnöllisen sairauden aiheuttavia geenimuunnoksia. Geenimuunnokset kuitenkin silti periytyvät kyseisen parin lapsille, ja voivat tulla esiin myöhemmissä sukupolvissa. Geenilääketieteen edetessä on todennäköistä, että moneen kantaväestön keskuudessa esiintyvään geneettiseen sairauteen löytyy terapia, jolloin geeniperimän parantaminen on enää puhdas kustannuskysymys.

Jotkut maahanmuuttokriitikot ovat huomauttaneet, että ihmisten tänne ottaminen geeniperimää parantamaan on eugeniikkaa (jota eräät kutsuvat rodunjalostukseksi), kuten mitkä tahansa toimet geenipoolin parantamiseksi. Tässä ei tietenkään ole mitään ristiriitaa, mikäli mainitulla perusteella maahanmuuttoa haluavat kannattavat eugeniikkaa.

Ulkomaalaiset eivät tietenkään ole itsekään vapaita geneettisistä sairauksista. Päin vastoin monissa kulttuureissa yleiset parisuhteet sukulaisten kesken aiheuttavat heille Suomen kantaväestöä suuremman geneettisten sairauksien esiintyvyyden. Siten näistä kulttuureista tulevat maahanmuuttajat aiheuttavat tältä osin suuremman taakan per capita Suomen terveydenhoitojärjestelmälle. "Researchers believe inbreeding and poor access to health professionals plays a major part in high infant mortality rates. A medical study has discovered excessive mortality among infants born to Somali parents in Denmark.", "Norway has long recorded familial bonds between all parents in connection with childbirth and found that many couples among the Turks, Pakistanis and Somalis are cousins or closely related. According to Ugeskrift for Læger, the practice is making a comeback after years of decline."[131]

Kansainväliset asiat

Taloudelliset vertailut

Onko nykymuotoinen maahanmuutto vastaanottavalle länsimaalle taloudellisesti kannattavaa?

Kanada: Recent immigrants not faring as well as those who arrived before 1987, costing taxpayers more than $16 billion annually http://www.fraserinstitute.org/research-news/news/display.aspx?id=18104

Tutkimus: Fiscal Transfers to Immigrants in Canada: Responding to Critics and a Revised Estimate http://www.fraserinstitute.org/research-news/display.aspx?id=18103

Hollanti: Ei-länsimainen maahanmuutto aiheuttaa 6-10 miljardin euron kustannukset vuosittain. http://hommaforum.org/index.php/topic,26623.msg355365.html#msg355365

Saksa: Maahanmuuton kustannus n. 16 miljardia euroa vuodessa. http://hommaforum.org/index.php/topic,26066.msg351198.html#msg351198

Iso-Britannia: Maahanmuuton kustannus n. 8,8 miljardia puntaa vuodessa. http://hommaforum.org/index.php/topic,26066.msg368912.html#msg368912

Tanska: Ei-länsimainen maahanmuutto aiheuttaa n. 1 miljardin euron kustannukset vuodessa. http://hommaforum.org/index.php/topic,26623.msg433870.html#msg433870

Norja: SSB:n tutkimus osoittaa, että matalan palkkatason maista tulevat maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän kuluja kuin tuottavat tuloja, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Pääasiallisena syynä tähän on matalampi työllisyysaste, matalammat verotettavat tulot ja tulonsiirrot, joita he saavat enemmän kuin muut http://hommaforum.org/index.php/topic,71098.msg1023854.html#msg1023854 http://www.ssb.no/emner/09/90/rapp_201215/index.html http://www.dagbladet.no/2012/05/24/nyheter/politikk/innvandring/ssb/21745394/

Kuinka paljon turvapaikka- ja pakolaisasiat maksavat eri maissa?

Sveitsin olemassaoleva turvapaikkajärjestelmä maksaa veronmaksajille enemmän kuin 2 miljardia Sveitsin frangia vuodessa, vaikka luvuista poistettaisiin rikollisten turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kulut oikeuslaitokselle ja muut kulut[132]. Sveitsistä hakee vuosittain turvapaikkaa noin 20 000 ihmistä.

Politiikan vertailut

Noudatetaanko Suomessa poikkeuksellisen tiukkaa turvapaikkapolitiikkaa?

Ei. European Council on Refugees and Exiles (ECRE) tekemässä tuoreehkossa vertailussa Suomesta sai oleskeluluvan paljon suurempi osa turvapaikanhakijoista kuin mistään muusta länsi-Euroopan maasta. Vuonna 2009 aineellisesti käsitellyistä (lukuihin ei ole sisällytetty Dublin-tapauksia, ilmeisen perusteettomia tai vastaavia) turvapaikkahakemuksista myönteinen päätös tehtiin eri maissa seuraavilla prosenttiosuuksilla:

1. Suomi 77,8 %
2. Malta 65,5 %
3. Sveitsi 53,7 %
Muut Skandinavian maat: Ruotsi 37 %, Norja 42,1 %, Tanska 44,1 %

Koska turvapaikkapolitiikka on Euroopassa löyhempää kuin muualla, on syytä otaksua että turvapaikanhakija saa Suomesta oleskeluluvan helpommin kuin mistään muusta maailman maasta.

Vertailun tekemisen jälkeen Suomen turvapaikkapolitiikka on höllentynyt entisestään, mikä näkyy mm. siinä että turvapaikan saaneiden osuus kaikista päätöksistä on kasvanut suuresti. Euroopan Unionin European Asylum Support Office (EASO) -viraston vuotta 2013 koskevan vertailun[133] mukaan Suomi myönsi turvapaikkapäätöksestä valittaneille oleskeluluvan suhteessa useammalle kuin mikään muu EU-maa, kun lähtömaat olivat seuraavat:

Lähtömaa Myönteisten päätösten osuus Suomessa Seuraavaksi eniten myönteisiä päätöksiä kaikista EU-keskiarvo
Afganistan 86 % 69 % (Ranska) 51 %
Venäjä 67 % 67 % (Yhdistyneet Kuningaskunnat) 22 %
Somalia 100 % 71 % (Kreikka) 35 %
Irak 75 % 64 % (Hollanti) 24 %

Tarkastelluista maista ainoa, josta lähtöisin oleville turvapaikanhakijoille jokin muu EU-maa on myöntänyt vuonna 2013 suhteessa useammalle oleskeluluvan valituksen jälkeen on Iran: Kreikka on myöntänyt 100 %:lle (siis kaikille), kun Suomi on myöntänyt 86 %:lle. Tässäkin Suomi on EU-keskiarvoa (52 %) huomattavasti korkeammalla.

Suomen turvapaikkapolitiikan löysyys ilmenee muillakin tavoilla kuin myönteisten päätösten osuutena. Suomella ei ole palautussopimuksia esimerkiksi Irakin kanssa, toisin kuin muilla Pohjoismailla. Niinpä niiden turvapaikanhakijoiden, joiden hakemus on hylätty, palauttaminen lähtömaihinsa on vaikeaa. Myöskään useita törkeitä rikoksia tehneiden ulkomaiden kansalaisten palauttaminen lähtömaihinsa on niin vaikeaa (esim. koska näiden tekemistä valituksista hyväksytään suuri osa joidenkin kevyiksi katsomin perustein) että poliisi tekee palautusesityksiä huomattavasti vähemmän kuin ennen.

Maahanmuuttajien perheenyhdistämisissä Suomen politiikka osoittautui löysemmäksi kuin muiden pohjoimaiden politiikka vuonna 2012 tehdyssä vertailussa[134]. Suomella mm. ainoana pohjoismaana ei ole perheenyhdistämisessä minkäänlaista toimeentulovaatimusta. Tämän jälkeen perheenyhdistämispolitiikkaan ei ole tullut Suomessa tiukennuksia, vaikka asia oli kirjattu Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan 2011.

Kansalaisuuden saaminenkin on Suomessa helpompaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Laissa mainitaan nuhteettomuusedellytys, mutta käytännössä kansalaisuuden voi saada törkeisiinkin rikoksiin syyllistynyt. Lisäksi kansalaisuus voidaan myöntää 4 vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, mikä on lyhyempi aika kuin useissa muissa maissa.

Turvapaikanhaussa (tai myöhemmin sosiaalietuuksia haettaessa) valehtelemisesta ei ole käytännössä mitään rangaistusseurauksia, vaikka valehtelu myöhemmin paljastuisikin. Tätäkin ovat monet pitäneet ongelmallisena oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ja siksi, että se rohkaisee tulijoita valehtelemaan.

Maailman väkiluvun liikakasvu

Voidaanko maahanmuuttajia ottamalla auttaa kehitysmaita merkittävästi?

Kehitysmaiden väestö kasvaa nopeammin kuin sitä voidaan ottaa Eurooppaan (TODO: immigration gum balls). Kehittyneiden maiden resurssien puitteissa tapahtuva maahanmuutto ei edes merkittävästi hidasta kolmannen maailman väestönkasvua. Kehitysmaiden ongelmien ratkaisun täytyy löytyä niistä itsestään.

  • "YK:n arvio on, että viime vuoden puolivälissä [2008] Afrikassa oli 987 miljoonaa asukasta, tämän vuoden puolivälissä 1,01 miljardia.", "Suunnasta ollaan melko lailla yhtä mieltä: väestön ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä nopeammin Afrikassa kuin missään muualla maailmassa. Vuonna 2050 afrikkalaisia on arviolta kaksi miljardia, ja joka viides ihminen asuu Afrikan mantereella.", "YK:n väestörahaston UNFPA:n mukaan väestönkasvu ei ole todellakaan merkinnyt vaurauden lisääntymistä Afrikassa. Lähes kolmen prosentin vuosittainen väestönkasvu 20 viime vuoden aikana on syönyt taloudellisen kasvun ja afrikkalaiset ovat 22 prosenttia köyhempiä kuin 1970-luvun puolivälissä, väestörahasto sanoo."[135]

Kehitysapu

Onko kehitysapu tehokas tapa auttaa maailman hätääkärsiviä?

  • Vääriin taskuihin kadonnut apu
  • Nälänhätä vain kasvanut kehitysavusta huolimatta?
  • "YK on keskeyttänyt ruoan jakamisen suuressa osassa Etelä-Somaliaa. YK:n elintarvikeohjelma WFP ilmoitti, että työtä ei voida jatkaa aseistettujen ryhmien uhkausten, hyökkäysten ja kohtuuttomien vaatimusten takia. Kapinalliset kehottivat WFP:tä muun muassa maksamaan turvallisuudesta noin 15 000 euroa puolen vuoden välein."[136]
  • Juhani Koponen, kehitysmaatutkimuksen professori: "Kehitysavun kritiikki kasvaa Afrikassa. Suuri määrä apua näyttää tuottaneen vain vähän tuloksia. Itse asiassa Afrikka ei ehkä edes tarvitsisi ulkopuolista apua. Se on tuloiltaan köyhä mutta perusvaroiltaan rikas manner, jolta virtaa resursseja ulos. Kriitikoiden mukaan kehitysapu vain luo riippuvuutta" [137]

Eurooppa

Euroopan ja Venäjän islamisoituminen

Onko Eurooppa islamisoitumassa?

Joidenkin kriitikoiden mielestä on, toisten mielestä ei. Islamisoitumisen kiistäjien mielestä muslimien määrä kasvaa Euroopassa maltillisesti ja he odottavat uskonnollisuuden vähenevän muslimimaahanmuuttajien keskuudessa tulevaisuudessa.

Islamisoitumisesta huolta kantavat puolestaan perustelevat näkemyksiään ainakin seuraavilla argumenteilla. Ensinnäkin heidän mielestään islamin merkittävä eteneminen Euroopassa on havaittavissa oleva tosiasia. Sharia-tuomioistuimia on perustettu[138], ja joissakin maissa ne ovat saaneet oikeuden antaa tuomioita muslimien sisäisissä riita-asioissa. Toiseksi joissain Euroopan maissa noudatetaan myöntyväisyyspolitiikkaa, joka antaa poliittisesti orientoituneille muslimeille näiden määrää suuremman painoarvon. Kolmanneksi nämä kriitikot viittaavat väestöennusteisiin, jonka mukaan esimerkiksi Venäjällä muslimit saattavat suuremman syntyvyytensä takia saavuttaa enemmistöaseman muutamassa kymmenessä vuodessa[139][140]. Neljänneksi monessa Euroopan maassa radikaalit muslimiryhmät toimivat esimerkiksi sharia-lain käyttöönottamiseksi[141], uhkailevat poliitikkoja[142], ja lähettävät jäseniään koulutettaviksi terroristileireillä.

Ruotsi

Miksi jotkut maahanmuuttokriitikot puhuvat Ruotsista menetettynä tapauksena?

Ruotsin monikulttuuristuminen on paljon pidemmällä kuin Suomen, ja siksi myös mainittujen kriitikoiden mielestä vääränlaiseen maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ovat siellä jo nyt paljon kärjistyneempiä.

  • Ruotsissa tehdään väkivaltarikoksia enemmän kuin missään muussa länsi-Euroopan maassa; ainoa väkivaltarikosten laji jossa Suomi asukaslukuun suhteutettuna ohittaa Ruotsin ovat miehiin kohdistuvat henkirikokset (Suomen henkirikosluku, joka on miehiin kohdistuneissa rikoksissa länsi-Euroopan korkein, johtuu lähinnä syrjäytyneiden miesten toisiinsa kohdistamista henkirikoksista[143]). (lähde)
    • Ruotsissa tehdään raiskauksia toiseksi eniten maailmassa (eniten tehdään etelä-Afrikassa). Ruotsissa raiskauksia ilmoitetaan poliisille noin 53,2 vuodessa sataatuhatta asukasta kohden, kun Suomessa vastaava luku on 17,2. Ruotsin lukuja tosin saattaa nostaa maan poikkeuksellisen laaja määritelmä raiskaukselle. Raiskausten määrä Ruotsissa on kuusinkertaistunut vuodesta 1980 vuoteen 2010, vaikka Ruotsin asukasluku on samaan aikaan kasvanut vain noin 10 prosenttia (viite). Ruotsidemokraattien tekemän selvityksen mukaan Euroopan ulkopuolelta tulleilla on noin 6-kertainen yliedustus (kaikkien ryhmien keskiarvo). Esim. irakilaisia on 1,26 % väestöstä, ja he tekivät 10,53 % raiskauksista.
  • juutalaisiin kohdistuneet viharikokset ovat lisääntyneet hälyttävästi ennen kaikkea Malmössä. Siellä juutalaisia vainoavat pääasiassa muslimimaista tulleet maahanmuuttajat.[144]
  • Ruotsiin on muodostunut alueita joissa liikkuviin kantaväestön edustajiin kohdistuu uhkausten ja väkivallan uhka. Asiasta ei tiettävästi ole olemassa luotettavaa tutkimustietoa, joten pääasialliset lähteet ovat viranomaislähteitä tai julkisuuteen syystä tai toisesta tulleita yksittäistapauksia.
    • näille alueille meneviä Ruotsin kantaväestöön kuuluvia häiritään ja uhataan. Esimerkiksi ruotsalainen tv-kanava Kanal 5 teki 2010-11 ohjelmaa "Den hemliga miljonären" ("salainen miljonääri"), jonka kussakin jaksossa joku rikas henkilö asettui köyhäksi naamioituna ja vähillä rahoilla vähäksi aikaa asumaan sosioekonomisesti vaikealle asuinalueelle. Erään jakson tarkoitus oli että hotellinomistaja Salka Börjeson Eynon, 48, olisi asunut Rosengårdin kaupunginosan vieressä sijaitsevassa Sofielundissa, Malmössä. Ohjelman teko joutui vaikeuksiin heti kun Eynon ja kuvausryhmä tulivat alueelle[145]. Paikalle tulleet, ruotsia kuvatallenteella ulkomaalaisittain murtaen puhuneet nuoret miehet (joita ei näytetä tallenteella) käyttäytyivät uhkaavasti ja sanoivat Eynonille mm. "vi har våra egna lagar" ja "det är inte Sverige här" ("meillä on omat lakimme" ja "tämä täällä ei ole Ruotsia"). Häirintä jatkui seuraavina päivinä. Ohjelman tuottajat päättivät siirtää Eynonin asumaan hotelliin hänen turvallisuutensa takia, kun miehet olivat yrittäneet repiä erään kuvausryhmän jäsenen auton ovea auki tämän ollessa autossa, ja yrityksen epäonnistuttua paukuttaneet auton peltejä. http://hommaforum.org/index.php/topic,43712.msg589275.html#msg589275)
    • näille alueille eivät mene edes ambulanssit tai palokunta kuin poliisin turvaamana. "Malmön pelastuslaitos teki noin viikko sitten ainutlaatuisen päätöksen, että se ei enää lähde sammuttamaan pieniä tulipaloja Herrgårdeniin, elleivät ne aiheuta välitöntä hengenvaaraa." , "Roskalaatikoiden, autonrenkaiden ja autojen polttaminen on siinä määrin arkipäivää Herrgårdenissa, että ennen palokunnan lähtöä on palopäällikön ja poliisin käytävä paikan päällä toteamassa palon vakavuus.", "Pieniä paloja sammuttamaan saapuneet palomiehet ovat viime joulukuusta asti joutuneet nuorisojoukkojen kivityksen kohteeksi.", "Päätös antaa pikkupalojen palaa on eteläisen pelastusaseman päällikön Per Widlundhin mukaan ainutlaatuinen Ruotsissa.", ""Mutta tilanne Herrgårdenissa on myös epätavallinen. Uhka on niin suuri, että yhteiskunnan suoja ja turvallisuus eivät enää toimi", Widlundh sanoi hiljattain.", "Viimeksi viime maanantain vastaisena yönä alueella sytytettiin viisi autoa tuleen." [146], "Palokunta kieltäytyy nykyisin tulemasta Herrgårdeniin, ellei palosta ole välitöntä hengenvaaraa, koska palomiehiä aina kivitetään." [147]
    • "Muutaman päivän mellakat saivat alkunsa vuosi sitten, kun nuoret oli häädetty jo suljetusta kellarimoskeijasta. Rakennuksen omistaja halusi käyttää tiloja muuhun tarkoitukseen. Kun poliisi tyhjensi tilat, nuoret ryhtyivät vastalauseena heittelemään kiviä ja sytyttämään autoja palamaan. Mellakat olivat pahimmat vuosiin." , "Tilanne [vuoden jälkeen] on nyt normalisoitumassa. Tulipaloja sekä hyökkäyksiä poliisia ja pelastustyöntekijöitä vastaan on selvästi vähemmän.", "Rosengårdin asukkaista vain 37 prosentilla on töitä, kun koko Malmön työllisyysaste on 63 prosenttia.", "Herrgårdenissa tilanne on vielä huonompi. Siellä vain 15 prosentilla asukkaista on töitä.", "Maahanmuuttajia Rosengårdissa on 111 maasta, ja siellä puhutaan 50:tä kieltä." [148]
    • "Pitkäaikaiset suunnitelmat toimipisteen sijoittamisesta Herrgårdenin alueelle tulivat haudatuiksi, koska alueen katsottiin olevan liian levoton poliisiasemalle. Nykyinen asema Medborgarkontoretilla on jo vuosikausien ajan ollut vandalisoinnin kohteena. Myös virka-autot ja poliisien omat kulkuvälineet ovat toistuvasti joutuneet hyökkäysten kohteeksi."[149]
    • "Maahanmuuttajien asuttama Rosengårdin lähiö Ruotsin Malmössä on radikalisoitunut huomattavasti viiden viime vuoden aikana, sanovat ruotsalaiset terrorismin tutkijat.", "Hänen mukaansa suuri ongelma on myös se, ettei kukaan tiedä Rosengårdin tarkkaa asukaslukua."[150]
    • samoilla alueilla asukkaista valtaosa on maahanmuuttajia ja työttömyysprosentti on yleensä yli 40. (TODO: lähde)
  • myös omaisuutta tuhotaan paljon.
    • Ruotsi on esimerkiksi koulupalojen ykkönen maailmassa. Ruotsissa sytytetään satoja kouluja tuleen vuosittain. Vuonna 2009 koulupalojen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle olivat yli 500 miljoonaa kruunua. Se on enemmän kuin koulupalojen kustannukset Yhdysvalloissa, vaikka USA:ssa on noin 30 kertaa enemmän asukkaita kuin Ruotsissa[151]. Ruotsissa ei tiettävästi ole tehty tilastoa koulupalojen sytyttäjien etnisestä taustasta, mutta ilmitulleiden tapausten perusteella ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajat ovat sytyttäjissä yliedustettuina.
    • Vuonna 2011 oli yhteensä 1247 tahallista autopaloa[152].
  • Ruotsin väestörakenne on muuttumassa radikaalisti.
    • Huomattava osa Ruotsiin muuttavista on humanitaarisia maahanmuuttajia. Vuonna 2012 Ruotsi myönsi 111 090 oleskelulupaa[153], joista 16 943 oli sai oleskeluluvan erilaisista humanitaarisista syistä. Tietyillä syyllä humanitaarisen oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistämisissä myönnettiin 7 897 oleskelulupaa, ja lisäksi merkittävä osa luokittelemattomista perheenyhdistämisistä (22 965 kpl) on humanitaarisille maahanmuuttajille (työperäisten ja opiskelijoiden perheenyhdistämiset on tilastoitu erikseen). Näiden lisäksi niistäkin turvapaikanhakijoista, joiden hakemus hylätään, merkittävä osa jää Ruotsiin laittomasti.
    • humanitaarinen maahanmuutto muokkaa merkittävästi Ruotsin väestörakennetta. Vuonna 2012 turvapaikkahakemuksia Ruotsiin tehtiin hieman alle 45 000 kappaletta. Se tarkoittaa noin kolmannesta ulkomaalaisille jaetuista oleskeluluvista ja vastaa melkein puolta syntyvyydestä. Hommaforumin nimimerkki Roopen sanoin: "Humanitaarisen maahanmuuton voi siis viimeistään nyt nähdä olevan suurin ruotsalaista yhteiskuntaa muokkaava yksittäinen ilmiö, suurempi kuin esimerkiksi nykyinen talouskriisi."
    • Ruotsissa on jo kaupunki - Botkyrka - jonka asukkaista enemmistöllä on maahanmuuttotausta. On odotettavissa, että näin käy lähitulevaisuudessa useille kaupungeille, esimerkiksi Södertäljelle. Malmössä on viisi koulua, joiden oppilaista kenenkään äidinkieli ei ole ruotsi[154].
    • Ruotsiin on jo muodostunut merkittävän kokoisia ulkomaalaisdiasporia esimerkiksi syyrialaisista, irakilaisista ja somaleista. Nämä diasporat eivät ole juuri mitenkään sulautuneet kantaväestöön vaan elävät oman kulttuurinsa mukaista elämää. Diasporat toimivat voimakkaina houkuttimina lähtömaan asukkaille muuttaa Ruotsiin, koska tieto Ruotsista ja sen oloista välittyy tehokkaasti lähtömaahan, koska lähtömaan asukkaat maahan muutettuaan voivat paremmin elää oman kulttuurinsa mukaista elämää ja koska diasporan verkostot helpottavat monin tavoin tulijan asettumista ja elämistä. Niinpä tulijavirrat Ruotsiin eivät kovinkaan helposti pienene vaan pikemminkin päin vastoin.
  • humanitaarinen maahanmuutto on Ruotsille luultavasti merkittävä taloudellinen taakka.
    • Maahanmuuttajien työttömyys ja tukiriippuvuus ovat paljon kantaruotsalaisia korkeammat, ja työllistyessäänkin nämä useimmiten toimivat matalan tuottavuuden tehtävissä.
    • Maan julkisista menoista kuluu erään arvion mukaan noin viidennes maahanmuuttajiin [155]. Voidaan arvioida, että laajamittaisen humanitaarinen maahanmuutto on ollut osasyynä ruotsalaisten elintason suhteelliseen laskuun suomalaisiin verrattuna, joka on tapahtunut humanitaarisen maahanmuuton alusta (n. 1980) lukien: vuonna 1980 ruotsalaisten kotitalouksien kulutusmenot ostovoimapariteetilla korjattuina olivat n. XX (25?) prosenttia suomalaisten vastaavia isommat, mutta vuonna 2010 n. 4 prosenttia pienemmät. TODO: mukaan mittareita jotka kuvaavat paremmin elintasoa (esim. korjattu BKT per capita).
    • Viimeisimmän, vuonna 2012 tehdyn laskelman[156] mukaan mukaan maahanmuuton suorat kustannukset ovat 3 % bruttokansantuotteesta eli jokaista työssä käyvää kohti 200 euroa kuukaudessa.
    • Ruotsalaiset saavat maailman kireimpiin kuuluvan verotuksen vastineeksi melko keskinkertaiset julkiset palvelut. Esimerkiksi terveydenhuollon laatuvertailussa Ruotsi oli 35 tutkitusta Euroopan maasta sijalla 11, ja edellä olivat kaikki muut neljä pohjoismaata[157]. Yksi syy tähän on edellä kuvattu taloudellinen taakka, jonka takia resursseja kulutetaan paljon maahanmuuttajiin ilman että julkinen talous saisi vastaavasti maahanmuuton seurauksena riittävästi lisää verotuloja.
  • monilla maahanmuuttajilla on suuria sopeutumisvaikeuksia
    • useat maahanmuuttajat tuntevat antipatiaa tai suoranaista vihaa kantaruotsalaisia kohtaan. Sosiologista tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että ruotsalaisia ryöstävät maahanmuuttajanuoret kertovat olevansa sodassa ruotsalaisia vastaan[158]. Jotkut puhuvat "ruotsalaisvihamielisyydestä", jota ruotsalaiset kokevat maahanmuuttajien taholta[159]; se ilmenee esimerkiksi ahdisteluna ja väkivaltana. Ruotsalainen koulutyttö kertoo, miksi hän ei enää uskalla mennä kouluun: "He lyövät minua, sylkevät kasvoilleni ja kutsuvat minua ruotsihuoraksi (svennehora)".
    • Somalit Göteborgissa: Noin puolet somalinaisista yksinhuoltajia, "Tre av tio somaliska ungdomar har fullständigt betyg från 9:an.", joka viidettä nuorta somalimiestä epäillään väkivaltaisesta rikoksesta, vuonna 2005 noin puolet somaleista ei ollut tienannut kruunuakaan.[160]
  • Ruotsin valtamedia noudattaa linjaa, jossa maahanmuuton tuomista ongelmista vaietaan tai niitä vähätellään. (TODO: tähän linkki niihin ruotsalaisille journalisteille järjestettyihin kursseihin jossa opetetaan "oikeaa" uutisointia esim. mamujen tekemistä rikoksista)
  • yritykset vaikuttaa Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaan demokraattisen prosessin keinoin ovat kohdanneet raivoisaa vastarintaa.
    • Ruotsidemokraatit (sverigedemokraterna) -nimisen puolueen valtiopäivävaalikampanja syksyllä 2010 kohtasi ennen vaaleja valtamedian boikotin ja väkivaltaisia hyökkäyksiä puolueen ehdokkaiden kimppuun. Vaaleissa jotkut vaalitoimitsijat estivät puolueen äänestämisen omilla äänestyspaikoillaan piilottamalla puolueen äänestyslaput (Ruotsin valtiopäivävaaleissa äänestäjä valitsee haluamansa puolueen äänestyslapun, jonka hän sitten pudottaa ääniuurnaan). TODO: viitteet, muita riksdagsval2010-kummallisuuksia. Jotkut ruotsidemokraattien jäsenet ovat saaneet potkut työpaikastaan poliittisen aktiviteettinsa ja näkemystensä tähden. TODO: viite

Ruotsin vaalit 2010-ketju: http://hommaforum.org/index.php/topic,33855.0.html Linkkejä yllämainittuihin näistä: http://turjalainen.blogspot.com/2009/07/aarivasemmiston-aktivistit.html http://turjalainen.blogspot.com/2010/09/ruotsi-demokratian-banaanivaltio.html http://turjalainen.blogspot.com/2010/09/ruotsin-media-vallan-vahtikoirasta.html

    • Syksyllä 2013 ruotsalainen iltapäivälehti Expressen julkaisi äärivasemmistolaiseksi luonnehditulta Researchgruppenilta saamansa nimilistan maahanmuuttokriittisillä verkkosaiteilla mielipiteitään ilmaisseista henkilöistä; vasemmistolaiset olivat saaneet tiedot murtautumalla saittien tietokantoihin. Ainakin yksi nimimerkkikirjoittaja sai potkut töistään[161] kirjoitettuaan Avpixlatissa mm. "pyydän saada siivilöidä itseni enemmistöyhteiskunnan rakenteelliseen ennakkoluuloisuuteen ja totean että mustalaiset ovat kekseliäitä, nopeasti ajattelevia yrittäjiä jotka voivat rikastuttaa kulttuuriamme - niin ja sitten he tietenkin varastelevat kuin korpit" (tosin työnantaja alkoi myöhemmin harkitsemaan potkujen peruuttamista[162]).
  • YK on julkaissut raportin[163], jonka ennusteen mukaan Ruotsin Human Development Index (HDI) tulee vuonna 2030 olemaan samalla tasolla kuin esimerkiksi Libyan, Malesian ja Venezuelan, ja matalammalla kuin esimerkiksi Bulgarian, Kuuban, Meksikon ja Agentiinan. HDI on indeksiluku, jonka tarkoitus on kuvata maan väestön kykyjä, ja sen tavoitteena on heijastaa väestön terveyttä, koulutusta ja tuloja.

Miksi Malmö ja Göteborg esiintyvät niin usein maahanmuuttokriitikoiden keskusteluissa?

Etenkin Malmöön mutta myös Göteborgiin on muodostunut lähes pelkästään maahanmuuttajien asuttamia kaupunginosia, jotka ovat tuottaneet monenlaisia ongelmia kaupungeille. Esimerkkejä tiedotusvälineistä:

  • Malmössä on räjähtänyt kolme voimakasta pommia aiheuttaen tuntuvia aineellisia vahinkoja[164][165][166].
  • "Vakavin välikohtaus sattui, kun sytytettyä paloa sammuttamaan menossa ollutta paloautoa kivitettiin suurella kivenmurikalla ylikulkusillalta."[167]
  • "Nuoriso on alkanut käyttää vihreää laseria poliisin sokaisemiseen. Tänä vuonna 83:a poliisia on häikäisty laserilla ja 23 on vahingoittunut. Vihreä laser on niin vahvaa, että se saattaa polttaa verkkokalvon ja aiheuttaa pysyviä vaurioita. Poliiseja laseroidaan useimmin autoissa istuessaan, mikä on erityisen vaarallista tilapäisen sokeutumisen takia."[168]
  • Nuoret heittivät paloautoa kohti polttopullon [169]
  • "Noin sata nuorta mellakoi ja heitteli kivillä poliisia Göteborgissa sunnuntai-iltana, kun laaja sähkökatko pimensi alueen. "[170]
  • Bussien ryöstelyn takia Malmössä on päätetty, ettei bussissa kuljeteta enää rahaa, eikä siis käteisellä voi maksaa[171]
  • Ruotsissa tyttö raiskattiin koulupäivän aikana (tarvitsen paremman lähteen / tiedon koulun monikulttuurisuudesta)[172]
  • "Malmössä on evakuoitu lukio kaasuhyökkäyksen takia. Alustavien tietojen mukaan neljä henkilöä ehti hengittää kaasua, joka oli tiettävästi kyynelkaasua.", "Koulussa on ollut viime aikoina rauhatonta. Perjantaina yksi oppilas hyökkäsi opettajan kimppuun, ja päivää aiemmin yhdessä luokassa sytytettiin roskakori palamaan."[173]

Miten ruotsalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon?

Perinteisesti Ruotsissa on suhtauduttu maahanmuuttoon paljon myönteisemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa, mutta viime aikoina maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien määrä on ollut nousussa[174].

Kantaruotsalaiset eivät kuitenkaan viihdy asuinalueella, jos siellä on liikaa maahanmuuttajia; näiltä alueilta muuttavat pois myös paremmin pärjäävät maahanmuuttajat. Seuraavassa muutamia syitä siihen miksi ruotsalaiset ovat halunneet muuttaa pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta Malmössä[175]:

  • "en tunne enää oloani kotoisaksi. Liian paljon rikollisuutta. Liian paljon vastakkainasetteluja erilaisten ruotsalaisten ja ulkomaalaisten ryhmien välillä. Koen että Malmö on epävarma paikka asua."
  • "Väkivalta tuli liian vallitsevaksi Lindängenin koulussa että perhe olisi tuntenut olonsa turvalliseksi. Tästä sekä suuresta maahanmuuttajatiheydestä sekä liian vähistä resursseista johtuen itse opetuskin tuli uhanalaiseksi. Myös koulun ulkopuolella oli turvatonta. Perheen äiti uhattiin erään kerran murhata postin luona".
  • "en halua ottaa riskiä että joudun palveluasuntoon jossa enemmistö asukkaista puhuu puutteellista ruotsia."
  • "Malmöstä on tullut piiritetty ghettoalue... Kaikki ajattelevat sitä mutta kukaan ei saa sanoa sitä, mutta tosiasia on: maahanmuuttajat käyttäytyvät kuin jotkut s...nan ruotsalaiset lomailijat."
  • "Malmö on järkkynyt. Joissain osissa on aivan liian paljon ei-ruotsalaista alkuperää olevia ihmisiä. Tuntuu kuin olisi ulkomailla eikä Ruotsissa kun on/asuu Malmössä. Se aiheuttaa ongelmia, turvattomuutta, ärtymystä, pelkoa, epävarmuutta ja epäoikeudenmukaisuutta."
  • "Valitettavasti liian monia maahanmuuttajia jotka tekevät ruotsalaisista turvattomia. Emme ole rasisteja mutta valitettavasti totuus on että kun prosenttiosuus on niin suuri kuin Malmössä, näkee liian monia maahanmuuttajia ja tulee turvattomaksi. Silloin sanotaan että se johtuu vain siitä ettet opi tuntemaan maahanmuuttajia. Kenellä lapsiperheessä on aikaa sellaiseen?"
  • "Minulla ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan mutta heidän osuutensa on kasvanut liian isoksi Malmössä, mistä tulee joukko ongelmia johtuen esimerkiksi kulttuurien törmäyksistä ja muusta."

Ranska

Millaista maahanmuutto- ja integraatiopolitiikkaa Ranska on harjoittanut?

Ranskan maahanmuuttopolitiikka on perustunut suhteellisen vapaaseen maahanmuuttoon Ranskan entisistä alusmaista.

Integraatiopolitiikka puolestaan on perustunut tulijoiden sulauttamiseen valtaväestöön.

  • Ranska on kieltänyt uskonnollisten symbolien kuten huivin tai juutalaisen kipan käytön valtion kouluissa.

Miten ranskalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon?

Front national (kansallinen rintama) on mielipidemittausten mukaan maan kolmanneksi suurin puolue 15-20 prosentin kannatuksellaan[176] ja yksi Euroopan suurimmista äärioikeistolaisiksi luokitelluista puolueista. Se on vahvasti maahanmuuttokriittinen.

Monien tavallisten ranskalaisten mielestä maahanmuutto on muuttanut heidän maataan kielteisempään suuntaan. Lokakuussa 2012 tehdyssä mielipidemittauksessa 60 % vastaajista katsoi, että islamin vaikutusvalta heidän maassaan on liian suuri ja 43 % oli sitä mieltä, että islam on uhka kansalliselle identiteetille[177][178] (17 % sanoi että islam rikastuttaa Ranskan kulttuuria ja 40 % että islam ei ole sen paremmin etu kuin uhkakaan). Ylivoimainen enemmistö Ranskan muslimeista on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään.

Helmikuun puolivälissä 2014 suoritetussa mielipidemittauksessa 59 prosenttia ranskalaisista halusi tiukempia rajoituksia EU-kansalaisten muuttoon Ranskaan[179].

Saksa

Miten Saksa on päätynyt nykyiseen maahanmuuttotilanteeseensa?

Saksan monietnistyminen on edennyt kokolailla toisella tavalla kuin Suomen. Ensimmäiset merkittävät siirtolaisvirrat toisen maailmansodan jälkeen koostuivat turkkilaisista nuorista miehistä, jotka tulivat työhön talousihmeen Saksaan. Pääasialliset syyt turkkilaisten tuloon olivat, että maassa vallitsi aito työvoimapula, ja että Yhdysvallat halusi rauhoittaa työttömyyden ja köyhyyden vaivaaman Nato-liittolaisensa Turkin oloja ja taivutteli Länsi-Saksan johdon muutolle myönteiseksi. Turkkilaiset tulijat olivat yleensä kouluttamattomia ja sijoittuivat vähän ammattitaitoa vaativiin aputehtäviin. Pikku hiljaa he hankkivat itselleen morsiamia Turkista ja toivat Saksaan muitakin perheenjäseniään. 1990-luvulla työttömyyden alettua riivaamaan Saksaa monet heistä joutuivat ammattitaidottomina työttömiksi. Ammattitaidottomuus, työttömyys ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat ovat yleisiä myös heidän lapsillaan, jotka ovat syntyneet Saksassa. TODO: tilastoa mamujen työllisyydestä eri vuosikymmeninä. Nuoremman polven työttömyys johtuu siitä että monet heistä menestyvät koulussa huonosti eivätkä hanki itselleen ammattia (30% Saksan turkkilaistaustaisista - 2,8 miljoonaa - ei läpäise peruskoulua[180]).

1990-luvulta lähtien Saksan maahanmuutto on koostunut yhä enemmän humanitaarisista maahanmuuttajista. TODO: tähän tilastoa ja analyysiä.

Onko monikultturismi epäonnistunut Saksassa?

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi 16.10.2010, että yritykset rakentaa monikulttuurinen yhteiskunta Saksaan ovat täysin epäonnistuneet.[181] Onko näin?

Saksassa on monenlaisia maahanmuuttoon ja sen seurannaisuusvaikutuksiin liittyviä ongelmia, joita valottavat esimerkiksi seuraavat poiminnat valtamediasta:

  • Berliini, Saksa: "Nuorista rikoksentekijöistä lähes 600 syyllistyi vuoden aikana vähintään kymmeneen väkivaltaiseen ryöstöön tai pahoinpitelyyn. Syyttäjän intensiivitekijöiksi luokittelemista pojista 70 prosenttia on arabeja tai turkkilaisia. Heidän uhrinsa taas ovat lähes poikkeuksetta saksalaisia." [182]
  • "Musliminuoret ottavat Berliinissä poliisin kanssa yhteen katujen herruudesta. Tuomarit syyttävät päättäjiä ongelman vähättelystä ja vaativat ulkomaalaisia hyväksymään saksalaisen järjestyksen.", "Tagesspiegel-lehdelle myöntämässään harvinaislaatuisessa haastattelussaan he luettelivat Berliinin vaarallisimmiksi kaupunginosiksi Kreuzbergin, Weddingin ja Neu-Köllnin. Niiden asukkaista suuri osa on muslimeja.", "Vihaiset siirtolaiset ovat estäneet aikaisemmin palokuntaa sammuttamasta tulipaloa ja kuljettamasta autokolarissa loukkaantunutta lasta hoitoon. Syitä tähän ei tiedetä.", "Berliinin poliisilaitokselta kerrotaan, että nuorten maahanmuuttajien aggressiivisuus lisää työpaineita. Hälytyksiin lähdetään tuplamiehityksellä, jos tappeluun tiedetään osallistuvan turkkilaisia tai arabeja. Berliinin kolmesta ja puolesta miljoonasta asukkaasta joka neljännellä on ulkomaalaistausta. Valtaosa heistä on kotoisin Turkista ja muista islamilaisista maista.", "Berliinin sisäministeriön pitkään julkisuudelta varjeleman tilaston mukaan katuryöstöihin syyllistyneistä nuorista 80 prosenttia on maahanmuuttajaperheistä. Joka kolmas alle 18-vuotias turkkilaispoika on joutunut poliisin kirjoihin."[183]
  • "Monissa arabi- ja turkkilaisperheissä vanhemmat eivät osaa saksaa vielä kolmannessakaan polvessa. Myöskään lapsia ei kannusteta innokkaasti koulunkäyntiin, toteaa Berliinin entinen rahaministeri ja nykyinen Saksan keskuspankin johtokunnan jäsen Thilo Sarrazin (sd.) eurooppalaiselle kulttuurilehdelle Lettrelle antamassaan haastattelussa. Kolmannes turkkilais- ja arabilapsista ei saa päästötodistusta huonon koulumenestyksen takia. Samalla katkeaa tie ammattikoulutukseen ja työelämään.", "Lähes puolet pääkaupungin turkkilaisista ja arabimaahanmuuttajista elää sosiaaliavulla. Nelilapsinen perhe saa kuukaudessa 1 500 euroa puhtaana käteen sekä rahat vuokraan ja lämmitykseen. Yhteiskunta maksaa myös sairausvakuutuksen.", "Berliinin johdosta keväällä valtionpankkiin siirtynyt Sarrazin rikkoo tabuja ehdotuksellaan, jonka mukaan turkkilaisten ja arabien sijasta Saksaan olisi houkuteltava enemmän itäaasialaisia ja itäeurooppalaisia siirtolaisia. He ovat hänen mukaansa sopeutumishaluisempia ja -kykyisempiä kuin islamilaisesta kulttuuripiiristä kotoisin olevat maahanmuuttajat.", "Pahaa verta on synnyttänyt myös Sarrazinin huomio, että islamilaisesta kulttuuripiiristä tuleviin perheisiin syntyy huomattavasti enemmän lapsia kuin saksalaisiin tai muihin perheisiin.", "Sarrazin rikkoo perinteistä maahanmuuttoon kytkeytyvää vaikenemiskäytäntöä - ja saa tukea muun muassa Saksassa elävältä turkkilaiselta sosiaalitieteilijältä Necla Kellekiltä sekä tunnetulta juutalaiselta kirjailijalta Ralph Giordanolta. Mielipidekyselyjen mukaan kaksi kolmasosaa saksalaisista on samaa mieltä Sarrazinin kanssa.", "Myös monet lehdet ja tv-kanavien tutkivat toimittajat ovat paneutuneet Sarrazinin väitteisiin, mutta eivät ole löytäneet hänen lausumistaan asia- tai muita virheitä."[184]

Miten saksalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon?

Saksassa monet maahanmuuttoon liittyvät ongelmat kiertyvät kantaväestön silmissä islamilaisista maista tulevien ympärille. Mielipidekyselyssä 2009 lähes kolme neljäsosaa saksalaisista ilmaisi pelkäävänsä islamin leviämistä[185].

Myös useat poliitikot ovat ilmaisseet huolensa maan maahanmuutto- ja monikulttuuripolitiikasta.

  • Angela Merkel: "Monikulttuuri on epäonnistunut" TODO
  • Entinen Saksan keskuspankin (Deutsche Bundesbank) johtoryhmän jäsen Thilo Sarrazin julkaisi 2010 kirjan Deutschland schafft sich ab (Saksa lakkauttaa itsensä), jossa hän tuomitsee maan toisen maailmansodan jälkeisen maahanmuuttopolitiikan. Kirja oli myydyin saksankielisen kirjoittajan kirjoittama poliittinen kirja vuosikymmeneen.
  • Neuköllnin pormestari Heinz Buschkowsky (puoluekanta SPD, sosiaalidemokraatit) on kirjoittanut kirjan "Katkera totuus monikulttuurista" (Neukölln ist überall). Kirja kohosi Saksassa bestselleriksi.
  • Helmut Schmidt (1918-, SPD), Saksan liittokansleri vuosina 1974-82, lausui sveitsiläiselle Radio Télévision Suisse -tv-kanavalle 26.6.2013 antamassaan haastattelussa: "vieraiden kulttuurien sekoittaminen toisiinsa on vaarallista." Erityisen ongelmallisena Schmidt pitää muslimeja, jotka "eivät halua integroitua". Italialaiset, espanjalaiset ja kreikkalaiset ovat hänen mukaansa tässä suhteessa toisenlaisia: "Heidän kulttuurinsa on sovitettavissa saksalaisiin tapoihin ja arvoihin."

Hollanti

Miten Hollannin monikultturisoituminen on edennyt?

Maahanmuuttajat ovat Hollannin julkiselle taloudelle nettotaakka. Vuonna 2003 arvioitiin[186], että 25 vuoden ikäisenä Hollantiin saapuva maahanmuuttaja maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 43 000 euroa koko elinikänsä aikana.

Kesäkuussa 2011 Hollannin hallitus julkisti maahanmuuttajien kotoutusta koskevan toimintasuunnitelman[187], jossa sanotaan mm. seuraavaa: "Hallitus jakaa monikulttuurista yhteiskuntamallia koskevan sosiaalisen tyytymättömyyden ja suunnittelee siirtävänsä prioriteetin Hollannin kansan arvoihin. Uudessa kotoutusjärjestelmässä Hollannin yhteiskunnan arvoilla on keskeinen osa. Tällä muutoksella hallitus astuu poispäin monikulttuurisen yhteiskunnan mallista." Uusi integraatiopolitiikka asettaa enemmän vaatimuksia maahanmuuttajille, joiden odotetaan oppivan hollanninkielen.

Hallituksen tiukentunut politiikka on ymmärrettävissä maan historiaa vasten. Suosittu poliitikko, maahanmuuttokriittinen Pim Fortuyn[188] salamurhattiin ja islam-kriittisen filmin tehnyt elokuvaohjaaja Theo van Gogh[189] murhattiin keskellä kirkasta päivää. Maan marokkolaisväestöstä on tullut huomattava sosiaalinen taakka: 40 % 12-24-vuotiaista marokkolaistaustaisista on viimeisten 5 vuoden aikana pidätetty, syytetty tai epäilty rikoksenteosta. Useimmat näistä nuorista ovat syntyneet Hollannissa[190]. Van Goghin murhan jälkeen kymmenet tuhannet hollantilaiset ovat muuttaneet maasta; esimerkiksi vuoden 2011 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 58 000 ihmistä muutti maasta. Hollannin tilastokeskuksen mukaan maastamuuttajien määrän suhteellinen lisääntyminen johtuu pääosin natiivihollantilaisten muutosta ulkomaille.

Iso-Britannia

Miten Britannian monikulttuuristuminen on edennyt?

Britannian vallanpitäjät halusivat toisen maailmansodan jälkeen maahan työvoimaa korvaamaan sodassa kuolleita ja vammautuneita. Eliitin katseet kohdistuivat Britannian entisiin ja tuolloisiin alusmaihin. Maahan alkoi muuttaa väkeä huomattavasti mm. länsi-Intiasta, Intiasta ja Pakistanista.

Maahanmuutto alkoi huolestuttaa monia brittejä jo 1960-luvulla. Eräänlaiseksi vedenjakajaksi muodostui konservatiivipoliitikko Enoch Powellin rivers of blood-puhe. Siinä Powell yritti herättää maanmiehiään huomaamaan, minkälainen väestön muutos Britannialla oli meneillään ja mihin se hänen mielestään johtaisi.

2000-luvulla maahanmuutto paitsi itäisestä Euroopasta, ennen kaikkea Euroopan ulkopuolelta, on kasvanut rajusti. Maan väestö on kasvanut vuodesta 1992 lähtien 11 prosenttia[191], vaikka samaan aikaan ennätysmäärä brittejä on muuttanut kotimaastaan muualle (vuonna 2012 muutti 154 000 Britannian kansalaista ulkomaille). Labour-puoluetta parlamentissa edustavan Frank Fieldin mukaan britit lähtevät kotimaastaan ennen kaikkea sen takia, etteivät he pidä siitä mitä Britannialle on tapahtunut[192]. Lähtijät ovat olleet ennen kaikkea korkeasti koulutettuja: OECD:n mukaan 1,3 miljoonaa yliopistotutkinnon suorittanutta brittiä asuu ulkomailla[193], mikä on enemmän kuin missään muussa kehittyneessä maassa[194]. Erään maata 2000-luvun taitteessa hallinneen Labour-puolueen hallituksen neuvonantajan mukaan kyseinen hallitus tarkoituksellisesti edisti massamaahanmuuttoa, koska se halusi radikaalisti muuttaa maata ja "hieroa oikeiston nenää diversiteettiin"[195]

Nykyinen maan maahanmuuttajaväestö koostuu entisten alusmaiden kansalaisista ja heidän jälkeläisistään sekä Euroopasta (mm. Puolasta) muuttaneesta EU-työvoimasta. Maan pari-kolmemiljoonaisesta muslimiväestöstä valtaosan muodostavat Pakistanista muuttaneet.

Miten britit suhtautuvat maahanmuuttoon?

Tammikuussa 2010 julkaistussa mielipidemittauksessa 52 % haastatelluista briteistä kertoi uskovansa, että maa jakautuu syvästi uskonnollisten näkemyserojen johdosta. Haastateltujen joukossa oli jonkin verran ihmisiä, jotka suhtautuivat vastahakoisesti kaikkiin vieraisiin uskontoihin, mutta paljon yleisempää oli suhtautuminen vastahakoisesti pelkästään islamiin[196].

Elokuussa 2013 tehdyssä mielipidemittauksessa 20 000 vastaajasta 60 prosenttia oli sitä mieltä, että maahanmuutto aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää[197]. Vain yksi kuudesta vastaajasta oli sitä mieltä, että maahanmuutto on kaikkiaan Britannialle hyvä asia. 77 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maahanmuuton voimakas vähentäminen hyödyttäisi taloutta.

7.1.2014 julkaistun kyselyn mukaan 77 prosenttia briteistä oli sitä mieltä, että maahanmuuttoa pitäisi vähentää. 56 prosenttia halusi, että sitä rajoitettaisiin voimakkaasti[198].

Asenteet monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa kohtaan ovat tiukentuneet vuosien 2004-2014 välisenä aikana kesäkuussa 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan[199]. Esimerkiksi niiden vastaajien osuus, joitten mielestä ihmisen pitää puhua englanninkieltä ollakseen britti, on kohonnut 86 prosentista 95 prosenttiin. Niiden osuus, joiden mielestä ihmisen on pitänyt asua suurin osa elämästään Isossa-Britanniassa ollakseen britti, on kohonnut 69 %:sta 77 %:iin. Edelleen 77 prosenttia vastaajista haluaa maahanmuuttoa vähennettävän.

Amerikka

Kanada

Kanadassa humanitaarinenkin maahanmuutto on suurempaa kuin Suomessa, ja silti siellä suhtaudutaan asiaan myönteisemmin. Miksi?

On totta, että Kanadaan otetaan enemmän pakolaisia asukasta kohden kuin Suomeen. On myös totta, että kanadalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan on kyselytutkimuksissa havaittu myönteisemmiksi kuin suomalaisten. TODO: tähän viitteet

Ks. http://hommaforum.org/index.php/topic,35734.msg845369.html#msg845369

Kanadan tapauksessa asiaan on saattanut vaikuttaa se, että maan asujaimisto koostuu viimeisten 300 vuoden aikana saapuneista maahanmuuttajista ja heidän jälkeläisistään. Jos maan alkuperäisasukkailta - intiaaneilta ja inuiteilta - kysyttäisiin heidän kantaansa maahanmuuttoon, kyselyn tulokset saattaisivat olla toisenlaisia.

Toisaalta tiedetään, että viime vuosikymmeninä tulleet maahanmuuttajat (jotka koostuvat lähes 80-prosenttisesti Afrikasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta tulleista) ovat olleet Kanadalle nettotaakka: vuosien 1987 ja 2004 välillä saapuneet maahanmuuttajat ovat aiheuttaneet julkishallinnolle vuosittaisia kuluja 6 000 dollaria henkeä kohti enemmän kuin mitä ovat maksaneet veroja. Lisäksi heidän ansionsa ovat vain 72% kanadalaisten keskiansioista. Tämä on puolestaan aiheuttanut Kanadan veronmaksajille 16 - 23 miljardin dollarin ylimääräisen taakan.[200]

Onko meillä maahanmuuttokriitikoiden mielestä mitään opittavaa Kanadasta?

Monet maahanmuuttokriitikot ovat sitä mieltä, että Suomenkin kannattaisi ottaa käyttöön Kanadassa käytössä olevan kaltainen maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä. Siinä maahanmuuttajalle lasketaan pisteitä hänen koulutuksensa ym. perusteella.

Yhdysvallat

Onko Yhdysvallat monikulttuurisuuden menestystarina?

Tätä kannattanee kysyä maan alkuperäisväestöltä eli intiaaneilta.

Yhdysvalloissa on ajettu monikultturismia vasta melko vähän aikaa. Sitä ennen maassa vallitsi sulauttamiseen perustuva politiikka, jossa pyrittiin luomaan yhtenäinen amerikkalainen kansakunta; maata kutsuttiinkin tuolloin kansojen sulatusuuniksi. Jotkut maahanmuuttokriitikot ovat myös huomauttaneet, että koko Yhdysvaltain nousun ja suuruudenajan sen maahanmuutto koostui valtaosaltaan eurooppalaisista (vielä vuonna 1950 yli 90 % yhdysvaltalaisista oli valkoista eurooppalaista sukujuurta), joten sitä ei voi kovin hyvin verrata nykytilanteeseen Euroopassa jossa merkittävä osa maahanmuutosta tulee Euroopan ulkopuolelta.

Politiikka

Poliitikot

Jussi Halla-aho

Kai te tiesitte, että Halla-ahon monet Halla-ahon väitteidensä perusteluiksi esittämät faktat on osoitettu vääriksi jo sataan kertaan?

Tällaisia väitteitä on tosiaankin esitetty. Ei kuitenkaan ole tarkemmin tiedossa, mitkä Halla-ahon faktat on todistettu vääriksi, eikä sitäkään, mitä todisteita ja perusteluita niitä vastaan on esitetty. Jos sinulla on tietoa näistä, pyydämme esittämään ne täällä.

Seuraavassa on luettelo toistaiseksi tiedossa olevista:

  • Vuodelta 2008 peräisin olevassa kirjoituksessa Muutama täky Illmanin Mikalle Halla-aho väittää, että tieto profeetta Muhammadin ja hänen lapsimorsiamensa Aishan avioliiton "täyttymisestä" Muhammedin ollessa yli 50 ja Aishan ollessa 9-vuotias löytyisi Koraanista. Tämä ei pidä paikkaansa. Sen sijaan se löytyy al-Bukharin ja Muslimin haditheista, jotka ovat sunnimuslimien keskeisiä ja luotetuimpia lähteitä Muhammadin elämästä. Ne Halla-ahon kyseisessä kirjoituksessaan esittämät perustelut, jotka tähän väärään tietoon nojautuvat, voidaan toki toisin muotoiltuina esittää hadithien pohjaltakin.
  • samassa yhteydessä Halla-aho kutsui profeetta Muhammadia pedofiiliksi. Nimitys ei ole teknisesti oikein, koska pedofiilillä tarkoitetaan henkilöä jonka seksuaalinen kiinnostus kohdistuu pääasiassa tai yksinomaan esimurrosikäisiin lapsiin. Muhammadilla oli muitakin vaimoja, jotka olivat aikuisia. Mainitun hadithin perusteella Muhammad kuitenkin harrasti seksiä lapsen kanssa. Joskus henkilöstä, jonka seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu sekä aikuisiin että lapsiin, käytetään nimitystä ei-fiksoitunut pedofiili; tämä nimitys sopii Muhammadiin.
  • Vuodelta 2006 peräisin olevassa kirjoituksessa Islamin yleisestä ja erityisestä suvaitsevaisuudesta Halla-aho sanoo seuraavaa: "Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta tämä ei ole Euroopan kannalta oleellista. Euroopan kannalta oleellista on, että kaikki terroristit ovat muslimeja." Kaikki terroristit eivät ole muslimeja, vaan Europolin tilastojen mukaan Euroopassa tehdään eniten terrori-iskuja separatistisin motiivein. Halla-ahon tuossa yhteydessä ilmaisemaa pääväitettä - että muslimien laajamittainen muutto Eurooppaan lisää terrorismiriskiä, ja että maahanmuuttopolitiikalla vaikutetaan muslimien määrään Euroopassa - edellämainitun väitteen virheellisyys ei horjuta; virheellisen kohdan voi kyseisessä kirjoituksessa korvata esimerkiksi sanomalla "Euroopan kannalta oleellista on, että merkittävä osa Euroopan muslimeista sympatisoi terroristeja".

Mitäpä te siihen sanotte, että Halla-aho on korkeimman oikeuden tuomitsema?

Korkein oikeus tuomitsi Jussi Halla-ahon 8.6.2012 50 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio on saanut osakseen kritiikkiä sekä maahanmuuttokriitikoilta että monilta muilta etenkin sananvapausasioista kiinnostuneilta ihmisiltä. Kritiikin pääteemoja ovat olleet sananvapausasiat, mutta tuomiota on arvosteltu myös muun muassa epämääräisyydestä (siitä ei selviä mikä on sallittua ja mikä kiellettyä) sekä huolimattomuudesta juridisissa asioissa. Kritiikkiä esitellään tarkemmin toisaalla.

Astrid Thors

Mitä pahaa Astrid Thors on tehnyt ansaitakseen kaiken häneen kohdistuneen kritiikin?

Maahanmuuttokriitikot ovat kohdistaneet Thorsiin paljon kritiikkiä, pääasiassa hänen ollessaan Suomen Eurooppa- ja maahanmuuttoministerinä 2007-2011. Kritiikin syitä luetellaan täällä.

Onko Astrid Thors sitten tehnyt teidän mielestänne mitään hyvää?

Thorsin kauden loppupuolella saatiin aikaan joitakin selvennyksiä ja tiukennuksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.

  • Elokuussa 2010 tuli voimaan kasvattilapsia koskeva ulkomaalaislain muutos. Maahanmuuttovirasto voi nyt tehdä kielteisen oleskelulupapäätöksen huoltajien osalta, jos kasvattilapsena maahan tullut ihminen hakee myöhemmin oleskelulupaa biologisille vanhemmilleen ja jos hakuvaiheessa on tietoisesti kierretty maahantulosäännöksiä.
  • Todo: tähän lisää asiaa siitä taannoisesta Hesarin artikkelista.

Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikka

Humanitaaristen oleskelulupien myöntämisen perusteet

Millä perusteella humanitaarisia oleskelulupia myönnetään?

Suomi ottaa vuosittain vaihtelevan määrän kiintiöpakolaisia. Lisäksi turvapaikanhakija voi saada turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Termit on selitetty Migrin sanastossa.

Suomen turvapaikkapolitiikan vertailu muihin länsimaihin

Onko Suomen turvapaikkapolitiikkaa verrattu muihin länsimaihin?

On. European Council on Refugees and Exiles (ECRE) teki vuonna 2009 vertailun. Osoittautui, että Suomi myöntää turvapaikan tai humanitaarisen oleskeluluvan suuremmalle osalle hakijoista kuin mikään muu tarkastelussa ollut maa, kun tarkastellaan aineellisesti käsiteltyjä hakemuksia (ei Dublin-tapaus, ilmeisen perusteeton tms.). Seuraavassa kolmen kärki sekä vertailu muihin Skandinavian maihin.

Suomi 77,8 %
Malta 65,5 %
Sveitsi 53,7 %
Ruotsi 37 %
Norja 42,1 %
Tanska 44,1 %

Myös turvapaikanhakijoille maksettavaa rahallista korvausta on verrattu Euroopassa vuonna 2009. Suomen aloitteesta tehdyssä ad hoc-kyselyssä European Migration Networkin eri maiden virkamiehille kävi ilmi, että Suomen maksama rahallinen korvaus turvapaikanhakijoille oli Euroopan suurin. Suomi muutti 1.2.2010 korvauksia siten, että tämän jälkeen Suomen maksama korvaus on Euroopan toiseksi suurin (suurimman korvauksen maksaa nyttemmin Luxemburg).

Poliittinen keskustelu

Valtamedia

Käsitteleekö media maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyviä asioita objektiivisesti ja puolueettomasti?

Median arvostelijat ovat väittäneet, että valtamedia, halutessaan "suojella" maahanmuuttajia, yrittää tarkoituksellisesti vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja näin toimiessaan rikkoo objektiivisuutta ja puolueettomuutta vastaan.

On olemassa jonkin verran todisteita näiden väitteiden puolesta. Nick Robinson, BBC:n politiikan toimituksen päätoimittaja, on kritisoinut BBC:tä tämän tekemästä "kauheasta erehdyksestä" maahanmuuton käsittelyssä ja sanonut että se sensuroi huolenaiheita pelosta että ne voisivat aiheuttaa rasismia[201] Robinsonin mukaan BBC:n päättäjät uskoivat 1990- ja 2000-luvuilla että kaunistelematon keskustelu maahanmuutosta "vapauttaisi jonkin kaamean puolen brittiläisessä yleisössä". "He pelkäsivät keskustelua maahanmuutosta, he pelkäsivät seurausta". Yksipuoliset raportit tarkoittivat sitä, että katsojien huolia maahanmuuton aiheuttamasta palkkojen laskusta ja uhasta työpaikkojen säilymiselle kantaväestöllä ei käsitelty. Robinsonin mukaan yleisö tunsi BBC:n päättäneen, että nämä eivät olleet hyväksyttäviä näkökantoja. Virallinen tarkastus oli muutamaa kuukautta ennen Robinsonin haastattelua todennut, että BBC ei tarkasti heijastellut yleisön kasvavaa huolta maahanmuutosta "syvän vasemmistolaisen harhan" takia. Tarkastajien laatiman raportin mukaan BBC oli ollut "hidas" seuraamaan julkista mielipidettä maahanmuutosta ja Euroopan Unionin jättämisestä. Stuart Prebble, kaupallisen ITV-televisiokanavan johtaja, sanoi että BBC oli luultavasti liian uppoutunut poliitikkojen näkemyksiin, jotka myös olivat vastahakoisia keskustelemaan maahanmuutosta koska pelkäsivät aiheuttavansa loukkaantumista.

Suomessa asiaa ei ole juurikaan selvitetty. Arvostelijoiden mukaan tämä saattaa johtua siitä, että kukaan toimittaja ei halua tai uskalla asettaa kollegoitaan, työnantajaansa ja mahdollisia tulevia työnantajiaan epämiellyttävään valoon; tutkijoilla puolestaan ei välttämättä ole asiaan mielenkiintoa tai pääsyä mediatalojen sisäisiin ohjeistoihin, media-alan seminaarien aineistoihin jne. Tiedetään kuitenkin, että suomalaiselle medialle laadittiin 1990-luvun alkupuolella sisäiset eettiset ohjeet siitä, miten maahanmuuttajista ja muista vähemmistöistä tulisi kirjoittaa[202]. Näiden ohjeiden sisältö ei ole tiedossa. Tiedetään kuitenkin, että niiden tavoitteena oli välttää ne ongelmat, joihin ”vanhemmissa” maahanmuuton maissa, kuten Yhdysvalloissa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa oli havahduttu jo pari vuosikymmentä aikaisemmin. Kyse oli tarpeesta välttää leimaamista ja väestöryhmien välisten ristiriitojen kärjistymistä[203]. Nämä ohjeiston tavoitteet viittaavat siihen, että objektiivisuus ja puolueettomuus ovat ohjeistossa vähäisessä jos missään roolissa. Arvostelijoiden mukaan suomettumisen ajalta on suomalaiseen mediaan jäänyt perinne, että mediasisältöä voidaan vääristellä jos se johtaa poliittisesti mieluisiin lopputuloksiin.

  • ""Kunniaväkivalta" on herättänyt keskustelua viime viikkoina Pelastakaa Lapset -järjestön sensuroitua omaa tutkimusraporttiaan aiheesta. Arvostelijoiden mukaan järjestö on ylivarovainen yrittäessään välttyä rasismisyytöksiltä. Lähi-idän "kunniaväkivallan" perinteestä ja seksuaalisesta väkivallasta kertovasta raportista poistettiin muun muassa maininta, että teini-ikäiset tytöt voidaan pakottaa naimisiin hyvin nuorina."[204]
  • "A muslim leader has accused the police of failing to tackle Asian gangs suspected of prostituting young white girls. Officers are accused of being "over cautious" when investigating Muslim criminals because they fear being branded racist." [205] (Konservatiivinen)
  • "Women and young girls at risk of being taken abroad and forced into marriage are being failed because local officials fear 'offending' minority communities, according to a Government report." [206] (Konservatiivinen)
  • "MINISTERS have been BANNED from using words like Islamist and fundamentalist - in case they offend Muslims.", "They are told not to refer to Muslim extremism as it links Islam to violence. Instead, they are urged to talk about terrorism or violent extremism.[207]
  • "Tammikuun alussa tapahtuneen pilapiirtäjä Kurt Westergaardin murhayrityksen jälkeen tanskalaiset taiteilijat ovat ryhtyneet sensuroimaan töitään oma-aloitteisesti. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan joka kahdeksas tanskalaistaiteilija on jättänyt projekteja väliin väkivallan ja uhkausten pelossa. Vastaajista lähes puolet kokee myös, että ilmaisunvapaus on Tanskassa tällä hetkellä vaarassa.", "Eniten taiteilijat pelkäävät uskonnollista uhkaa, mikä Tanskassa tarkoittaa lähinnä islamia."[208]

Maahanmuuttokritiikki

Keitä maahanmuuttokriitikot ovat?

Maahanmuuttokriitikko voidaan määritellä ihmiseksi, joka esittää vallitsevan maahanmuutto-, integraatio- ja monikulttuuripolitiikan kritiikkiä.

Kaikista maahanmuuttokriitikoista ei ole tutkittua tietoa. Hommaforumilla on tehty kyselyjä, joilla on pyritty selvittämään forumin jäsenten taustoja ja ajatuksia.

Millaisia asioita maahanmuuttokriitikot kritisoivat?

Kritisoitavien asioiden kirjo on hyvin laaja ja kattaa monia politiikan osa-alueita ja yhteiskunnan toimintaa. Seuraavassa on muutamia keskusteluissa usein esiin tulevia aiheita.

  • Joidenkin kriitikoiden mielestä Suomeen päästetään liikaa humanitaarisia maahanmuuttajia kotoutusresursseihin nähden.
  • Joidenkin mielestä Suomeen päästetään humanitaarisia maahanmuuttajia liian löyhin perustein. Tämä tekee heidän mukaansa väärinkäytökset liian helpoksi. Suomessa onkin Euroopan ylivoimaisesti korkein turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan myöntämisprosentti (TODO: tähän viite).
  • Joidenkin mielestä kansalaisilta vääristetään ja pimitetään tietoa. Pimittäjiä ovat heidän mukaansa valtamedia ja julkinen valta. Esimerkkejä tästä ovat maahanmuuton kokonaiskustannukset joita entinen maahanmuuttoministeri Thors kieltäytyi selvittämästä. Myös se, että tilastoinnissa ei eritellä maahan muuttaneita henkilöitä suomalaista heidän saatuaan Suomen kansalaisuuden, on herättänyt arvostelua. Joidenkin mielestä mediassa usein pimitetään rikoksentekijän etninen tausta, mikä vaikeuttaa heidän mukaansa rikosten selvittämistä.

Minkälaisia ongelmia maahanmuutto kriitikoiden mielestä aiheuttaa?

Useimpien maahanmuuttokriitikoiden mielestä ongelmia ei aiheuta mikä tahansa maahanmuutto, vaan vain määrällisesti liiallinen ja/tai liian ongelmallisesta väestä koostuva maahanmuutto.

Seuraava on lista eräistä ongelmista, joita tällainen maahanmuutto on aiheuttanut ja aiheuttaa meillä ja muualla.

  • sosiaaliturvajärjestelmä ja julkinen talous kuormittuvat, kun heikosti työllistyvät maahanmuuttajat pääsevät täkäläisen sosiaaliturvan piiriin. Tulijat aiheuttavat taloudellista kuormaa yhteiskunnalle myös muilla tavoilla
  • rikollisuus lisääntyy
  • asuntojen hinnat nousevat ja asuminen kallistuu, kun tulijat asettuvat asumaan pääasiassa pääkaupunkiseudulle tai muille suurkaupunkialueille
  • nuorten, matalasti koulutettujen ja eräiden erityisryhmien mahdollisuudet saada työtä huononevat, koska ne maahantulijat, jotka päätyvät työmarkkinoille, menevät yleensä vähän koulutusta vaativiin tehtäviin
  • maahantulijat voivat heikentää oppimistuloksia ja tuottaa ylimääräisiä kustannuksia kouluissa, koska he kieltä osaamattomina ja koulussa heikommin menestyvinä tarvitsevat enemmän opettajien huomiota ja muitakin resursseja. Suomalaisessa järjestelmässä, jossa opetus etenee heikoimpien ehdoilla, he myös hidastavat muiden opiskelua
  • monet maahantulijat ovat eristäytyneet ja eristäytyvät omiin yhteisöihinsä, mikä heikentää väestön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää etnisten konfliktien riskiä
  • jotkut tulijat heikentävät asumisviihtyvyyttä koska eivät noudata suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia käyttäytymissääntöjä

Miksi maahanmuuttokriitikot kritisoivat maahanmuuttopolitiikkaa, kun Suomella on isompiakin ongelmia?

Maahanmuuttokriitikot ovat vastanneet tähän eri tavoin, kukin omista lähtökohdistaan.

Ensinnäkin ongelmien tärkeys riippuu näkökulmasta. Muutaman vuoden aikavälillä suomalaisen yhteiskunnan keskeiset haasteet ovat epäilemättä esimerkiksi maan taloudellisen kilpailukyvyn turvaamisessa. Ei kuitenkaan ole perustetta, miksi lyhyen aikavälin akuutit ongelmat olisivat tärkeämpiä kuin pitkän aikavälin vähittäisestä kehityksestä koituvat ongelmat. Maahanmuutto tulee muuttamaan Suomea radikaalisti lähivuosikymmenien aikana, ja muutokset ovat enemmän tai vähemmän - yleensä enemmän - pysyviä. Niille, jotka ajattelevat omia jälkeläisiään, omaa itseään vanhana tai ylipäätään kokevat tämän maan pitkän tähtäimen kehityksen tärkeäksi, vääränlainen tai väärin hallittu maahanmuutto voi perustellusti olla yksi keskeisiä huolenaiheita suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toiseksi yhteiskunta ei voi eikä saa olla järjestelmä, jossa kullakin hetkellä keskitytään vain yhteen tai muutamaan sillä hetkellä tärkeimmäksi katsottuun ongelmaan. Vaikka esimerkiksi pitäisi työttömyysongelman hoitoa keskeisenä, voi silti tarkastella vaikkapa luonnonsuojelun, suomenkielen vaalimisen, esiopetuksen tai maantieliikenteen ongelmia ja haluta niihin parannuksia. Monen kriitikon mielestä keskeisimmät maahanmuuttopolitiikan ongelmat ratkeaisivat melko yksinkertaisilla lakimuutoksilla ja pienehköillä resurssipanostuksilla.

Joskus kysymys esitetään siksi, että kysyjä arvioi Hommaforumin keskittyvän liikaa maahanmuuttoon. Tähän puolestaan voi vastata seuraavasti. Kukaan ei ihmettele, että ornitologien keskusteluareenalla tärkein keskustelun aihepiiri ovat linnut ja kaikki niihin liittyvä, tai että terveysaiheisella keskustelupalstalla keskustelut tuppaavat pyörimään ihmiskehon ilmiöiden, sairauksien ja niiden ehkäisyn ympärillä. Hommaforum on maahanmuuttoaiheinen keskustelupalsta, joten täällä keskustelut tuppaavat pyörimään maahanmuuttoon, maahanmuuttajiin ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyvien aiheiden ympärillä. Jokainen voi halutessaan perustaa itseään enemmän kiinnostavan politiikan osa-alueen ympärillä pyörivän keskusteluforumin.

Vastustavatko maahanmuuttokriitikot työperäistä maahanmuuttoa?

Vain aniharvat maahanmuuttokriitikot ilmoittavat vastustavansa kaikkea työperäistä maahanmuuttoa. Jotkut maahanmuuttokriitikot taas haluaisivat työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien rajoitusten purkamista. Yleisin lienee kuitenkin näkökanta, jonka mukaan Suomeen ovat tervetulleita kaikki työvoimapulaa poteville aloille tulevat työperäiset maahanmuuttajat; monet toivottaisivat erityisen tervetulleiksi syvällistä erityisosaamista tai erityisominaisuuksia vaativiin työtehtäviin tulevat maahanmuuttajat.

Työperäistä maahanmuuttoa on kuitenkin monenlaista. Jotkut vastustavat vähän koulutusta vaativiin työtehtäviin liittyvää maahanmuuttoa; heidän mielestään tällaiset työtehtävät ovat perinteisesti olleet nuorison väylä työelämään, ja ulkomaalaisten palkkaaminen näihin työtehtäviin aiheuttaa nuorisotyöttömyyttä. Lisäksi matalapalkkaisiin töihin tulevat kouluttamattomien ihmisten saamat tulonsiirrot voivat tehdä heistä yhteiskunnan kannalta nettosaajia, eli he voivat saada työttömyyskausineen enemmän tulonsiirtoja kuin mitä itse maksavat veroja. Kritiikkiä on myös herättänyt mm. matalampipalkkaisten eestiläisten rakennusmiesten tulo Suomen rakennusmarkkinoille, koska monet työehtosopimusten piirissä olevat kalliimpipalkkaiset suomalaiset rakennusmiehet ovat jääneet työttömiksi. Keskustelua on herättänyt myös matalapalkkaisten ulkomaisten työntekijöiden perheenyhdistäminen: perheen elättäjän matalan tulotason takia perhe olisi oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan, joka on täällä asumisperustainen.

"Helsingin sosiaaliviraston hoitolaitoksissa (ja muuallakin Suomessa) on myös töissä lukuisia afrikkalaistaustaisia hoitajia, joiden suomenkielen taito on erittäin puutteellinen. He eivät pysty kommunikoimaan suullisesti potilaiden, omaisten ja muun henkilökunnan kanssa, jotkut vain ja ainoastaan englanninkielellä. Sen lisäksi he eivät kykene suoriutumaan lukuisista kirjallisista töistä, jotka kuuluvat oleellisena osana hoitajan työhön. Näin olleen heidät on vapautettu lähes kaikista kirjallisista tehtävistä, mm. erilaiset viranomaisraportit, potilaan tilan arvioinnit ja seurannat, hoitosuunnitelmat ym…ym, lääkehoidosta puhumattakaan… ja em. työntekijät kuormittavat kohtuuttomasti suomalaisia hoitajia, jotka joutuvat tekemään pakosta heidän työnsä. Monella heistä on myös hyvin suuria asenneongelmia. Suomalaisilta hoitajilta esim. on ankarasti kielletty netissä surfailu työaikana mutta heille se on kummallisella tavalla ”sallittu”. Työyhteisön säännöt eivät heitä koske. Siihen voidaan lisätä rukoushetket yms. samalla kun suomalaisten työaikaa ja työtehokkuutta seurataan minuutin tarkkuudella.

Ja silti he saavat saman palkan kuin suomalaiset, vaikka heidän työpanoksensa on hyvin vaatimaton. Työnantajan edustajat kehottavat ymmärtämään maahanmuuttajataustaisten hoitajien kulttuurisia eroja, vaikka se tapahtuisi potilasturvallisuuden ja työviihtyvyyden kustannuksella. Työnantajalle merkitsee vain, että työntekijöitä on muodollisesti riittävä määrä, laadusta viis."[209]

Vastustavatko maahanmuuttokriitikot kiintiöpakolaisten ottamista?

Mikään kansainvälinen sopimus ei velvoita Suomea vastaanottamaan kiintiöpakolaisia, ja maailmassa vain TODO maata tekee niin.

Joidenkin maahanmuuttokriitikoiden mielestä kiintiöpakolaisia kannattaa ottaa vastaan, koska heidän kohdallaan

  • pakolaisuus ja uhanalaisuus kotimaassa ovat todennettavissa (toisin kuin useimpien turvapaikanhakijoiden), ja
  • kiintiöpakolaisia valittaessa voidaan valinta kohdistaa omassa maassaan tai leirillä erityisen vaikeassa asemassa oleviin ryhmiin kuten naisiin, vammaisiin jne. Jotkut ovat myös ehdottaneet, että valinta kohdistettaisiin sellaisiin pakolaisiin, joiden voidaan ennustaa kotoutuvan parhaiten.

Jotkut maahanmuuttokriitikot puolestaan haluavat pakolaiskiintiön pienentämistä tai kiintiöpakolaisten oton lopettamista jopa kokonaan.

  • Esimerkiksi entisen [maahanmuuttoasioista vastanneen] sisäministerin Kari Rajamäen (sd) mielestä kiintiöpakolaisten vastaanotosta olisi syytä luopua. "Pitäisi enemmän toimia normaaleiden, perusteltujen turvapaikkahakemusten kautta", Rajamäki sanoi eräässä haastattelussa. "Kiintiöpakolaisuuteen liittyy hänen mukaansa selviä ongelmia. Suomi oli usein ns. jälkivalinnoissa sen jälkeen, kun suuremmat EU-maat olivat ensin käyneet valitsemassa itselleen sopivimmat. Meille taas jouduttiin ottamaan henkilöitä, joiden kotouttaminen oli vaikeampaa."[51]
  • Jotkut maahanmuuttokriitikot pitävät kiintiöpakolaisten ottamista tehottomana ja vaikutuksiinsa nähden kalliina keinona lievittää maailman hätää. Tätä mieltä on esimerkiksi entinen ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrynen [210]. Heidän mukaansa pakolaisten auttamiseen käytettäviä varoja pitäisi suunnata toisin, esimerkiksi lisäämällä tukea YK:n pakolaisjärjestöille.

Jotkut maahanmuuttokriitikot haluavat kiintiöpakolaisten ottamiselle ehtoja, esimerkiksi Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten valinnan erilaisilla perusteilla. Yksi esitetty peruste on pakolaisen koulutustausta eli pyrittäisiin ottamaan Suomeen mahdollisimman hyvin koulutettuja. Tätä on perusteltu mm. sillä, että kiintiöpakolaiset ovat jo turvassa (pakolaisleirillä), joten heitä ei koske suojan antaminen vainoa pakenevalle. Tämä antaa ajatuksen kannattajien mielestä moraalisen oikeuden valita Suomeen otettavat muilla perusteilla, esim. sen perusteella miten hyvin heidän voi odottaa sopeutuvan Suomeen ja olevan Suomelle hyödyksi. Muita esitettyjä valintakriteerejä ovat mm. uskonto (kristinuskoisten on väitetty kotoutuvan paremmin luterilaiseen Suomeen kuin muiden uskontojen harjoittajien) ym.

Millaista politiikkaa maahanmuuttokriitikot haluavat?

Monessa puolueessa ovat ainakin jotkut esittäneet maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä, ja Homma-gallupin (TODO: viite) mukaan kaikissa puolueissa maahanmuuttopolitiikan kiristämistä haluavien osuus on yhtä suuri tai suurempi kuin sen löyhentämistä haluavien osuus. Siksi myös kriitikoiden esittämien maahanmuuttopoliittisten ehdotusten kirjo on laaja. Seuraavassa muutamia monia maahanmuuttokriitikoita yhdistäviä teemoja.

  • Useimmat maahanmuuttokriitikot haluaisivat tiukempaa seulaa humanitaarisen maahanmuuton kautta tänne tuleville.
  • Monet maahanmuuttokriitikot haluaisivat poistaa vääränlaista maahanmuuttoa aiheuttaviksi houkuttelevuustekijöiksi katsomiaan piirteitä. Tällainen on esimerkiksi Euroopan toiseksi suurin turvapaikanhakijoille maksettava rahallinen tuki.
  • Monesti on ehdotettu, että vakaviin rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat (joilla ei ole Suomen kansalaisuutta) pitäisi karkottaa nykyistä herkemmin. Nykyinenkin lainsäädäntö antaa tähän mahdollisuuden, mutta tehdyt karkotusesitykset usein kariutuvat hallinto-oikeuksissa.

Eräs maahanmuuttokriittinen henkilö lausui asian X. Miksi te maahanmuuttokriitikot ajattelette sillä tavoin?

Maahanmuuttokritiikki ei ole mikään yhtenäinen aate tai ajattelusuuntaus, vaan maahanmuuttokriitikoita yhdistää vain yksi asia: Suomen ja Euroopan maahanmuuttopolitiikan arvostelu. Tämän takia on vaikea löytää mitään ei-triviaaleja yksittäisiä ajatuksia joista kaikki maahanmuuttokriitikot olisivat yhtä mieltä.

Kuten muussakin yhteiskunnallisessa keskustelussa, maahanmuuttokeskustelussakin yksittäinen keskustelija vastaa itse omista näkemyksistään.

Oletteko te kaikki rasisteja?

Rasismi on ihmisen syrjimistä tämän (todellisten tai kuviteltujen) rotuominaisuuksien perusteella. Useimmat maahanmuuttokriitikot haluavat tiukempaa seulaa Suomeen tuleville, mutta aniharvat kriitikot haluavat karsinnan perustuvan tulijan rotuun. Karsintaperusteiksi on esitetty mm. humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla todellinen tarve turvapaikkaan ja perheenyhdistämisissä perheenkokoajan kykyä elättää perheenjäsenensä.

Maahanmuuttokriitikoiden seassa on varmastikin rasisteja, mutta toistaiseksi ei ole esitetty vakuuttavia todisteita sille, että rasismi olisi maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa poikkeuksellisen yleistä.

Kannatatteko te jotain rotuteorioita?

Suhtautuminen vaihtelee kovasti maahanmuuttokriitikosta toiseen - jotkut kannattavat, jotkut muut eivät. Useat maahanmuuttokriitikot eivät pidä rodun käsitettä perusteltuna tai merkityksellisenä; heidän maahanmuuttokritiikkinsä ei perustu ollenkaan tulijoiden keskimääräisiin perinnöllisiin ominaisuuksiin vaan esimerkiksi heidän kulttuuriinsa (esimerkiksi vaikeuksiin sovittaa tulijoiden kulttuuria yhteen suomalaisen kulttuurin kanssa), erilaisiin riskeihin joita näistä syntyy (viittaamatta mitenkään geneettisiin ominaisuuksiin) tai vaikkapa tilastoihin jotka osoittavat että monet maahanmuuttajaryhmät ovat keskimäärin taakka - tai ainakin vähemmän tuottoisia kuin kantaväestö - suomalaiselle yhteiskunnalle. Joidenkin kriitikoiden mukaan tulijoista koituvat vaikeudet ovat pääasiassa vääränlaisen kotouttamis- tai monikulttuuripolitiikan seurausta.

On kuitenkin olemassa maahanmuuttokriitikoita joiden mielestä tietyiltä alueilta tulevien keskimääräiset geneettiset ominaisuudet aiheuttavat ongelmia, jotka tulijoiden asettuessa tänne asumaan saattavat muuttua pysyviksi. Heidän mielestään maapallon asukkaat voidaan jakaa ryhmiin, jotka vastaavat karkeasti ottaen niitä alueita joilta he ovat, tai heidän esi-isänsä pääasiassa ovat olleet, kotoisin. Vaikka selviä rajoja eri väestöryhmien välille ei voidakaan vetää, heidän mukaansa nämä ryhmät voidaan tulevaisuudessa perustella geneettisillä eroavuuksilla. He viittaavat usein siihen, että ihmiskunnan kehityksen aikana eri väestöt ovat voineet olla kymmeniäkin tuhansia vuosia niin eristyksissä toisistaan, että geenien vaihto muiden väestöryhmien kanssa on ollut vähäistä. Perusteluna tähän he huomauttavat esimerkiksi geneettisten sairauksien esiintyvyyden suurista vaihteluista eri väestöryhmien välillä (jotkut tietyissä ryhmissä varsin yleisetkin perinnölliset sairaudet ovat joissain muissa ryhmissä täysin tai lähes tuntemattomia).

Erityisen kiivasta keskustelua on herättänyt keskiälykkyyden vaihtelu eri maitten (tai niistä peräisin olevien väestöryhmien) välillä. Vaihtelu on tilastollisesti merkittävää, mutta jotkut kriitikot selittävät sen johtuvan testien kulttuurisidonnaisuudesta tai ympäristöolosuhteiden (esim. lapsuuden ravitsemus, ympäristön tarjoamat virikkeet) eroista. Toiset kriitikot taas katsovat keskiälykkyyden erojen olevan ennen kaikkea seurausta geneettisistä eroista. Nämä kriitikot väittävät että matalan keskiälykkyyden omaavista tulijaryhmistä voi muodostua pysyvä taakka Suomelle, kun nämä työllistyvät keskimäärin huonosti ja useimmiten matalan tuottavuuden ammatteihin, mutta matalaan keskiälykkyyteen kytkeytyvä korkeampi rikollisuustaipumus aiheuttaa sosiaalisia kustannuksia. Johtuvatpa älykkyyserot ensisijaisesti ympäristötekijöistä tai perintötekijöistä, ne selittävät Tatu Vanhasen ja hänen kollegojensa tutkimusten mukaan melko hyvin eroja eri maiden menestyksessä esimerkiksi bruttokansantuotteen ja erilaisten kehitystä mittaavien indeksien suhteen[211][212].

Miksi useimmat maahanmuuttokriitikot esiintyvät nimimerkeillä?

Kysyttäessä Hommaforumin nimimerkkikirjoittajat ovat ilmoittaneet, että näin he voivat vapaammin ilmaista omia näkemyksiään. Esimerkiksi nimimerkki Eino P Keravalta on sanonut "Ne haluavat, että keskustelemme oikeilla nimillämme, ei oikeilla mielipiteillämme". Maahanmuutto ja erityisesti siihen kohdistuva kritiikki ovat suomalaisessa yhteiskunnassa arkoja puheenaiheita, jotka herättävät helposti suuria tunteita. Maahanmuuttokriitikot ovat esittäneet muun muassa seuraavia syitä nimimerkin käytölleen:

  • omaan lähipiiriin kuuluu henkilöitä, joiden mielipiteet maahanmuutosta poikkeavat nimimerkin näkemyksistä niin paljon, että todellisten näkemysten paljastuminen johtaisi suhteiden huononemiseen ja konflikteihin
  • oma työ perustuu asiakaskuntaan, joka voi halutessaan milloin tahansa ja syytä ilmoittamatta lopettaa palveluiden ostamisen nimimerkin takana olevalta henkilöltä. Niinpä kirjoittaminen nimimerkin takaa turvaa kirjoittajan ansiomahdollisuuksia, kun asiakkaiden poliittisista näkemyksistä ei ole tietoa.
  • kirjoittajan työnantaja tai asema työpaikallaan on sellainen, että hänen lausuntojaan helposti peilattaisiin työnantajan näkemyksiin tai jopa pidettäisiin työnantajan näkemyksinä. Niinpä henkilö ei voisi omalla nimimerkillään kirjoittaessaan lausua vapaasti omia näkemyksiään.
  • kirjoittajan omien näkemyksien ilmitulo voisi johtaa kysymyksiin esimerkiksi hänen puolueettomuudestaan virkamiehenä. Kirjoittaja kuitenkin katsoo olevansa puolueeton ja muutenkin sopiva hoitamaan tehtäviään, koska osaa pitää henkilökohtaiset näkemyksensä erillään virkatehtävien hoitamisesta.
  • työnsaanti voi vaikeutua, mikäli mahdollinen tuleva työnantaja saa tietää kirjoittajan näkökannoista arkaluonteisiin asioihin.

Mitä nettisivustoja maahanmuuttokriitikot seuraavat?

Asiaa ei ole tutkittu, mutta arvatenkin maahanmuuttokriitikot seuraavat samoja sivustoja kuin muutkin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että valtamediassa julkaistut uutiset päätyvät usein nopeasti Hommaforumin keskustelujen raaka-aineeksi.

On olemassa monia maahanmuuttoa ainakin toisinaan käsitteleviä sivustoja, joihin useat maahanmuuttokriitikot ovat viitanneet. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat.

Scripta Jussi Halla-ahon blogi, jota monet pitävät Suomen maahanmuuttokriittisen keskustelun varsinaisena käynnistäjänä http://www.halla-aho.com/scripta
Rähmis Rähmispossun uutisia muista Skandinavian maista usein huumorilla höystettyinä http://rahmispossu.net/
Pauli Vahtera Vahteran blogi käsittelee maahanmuuton lisäksi monipuolisesti esimerkiksi taloutta http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/
Sarastus-lehti "kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti" http://sarastuslehti.com/
Mediaseuranta Hommaforumin jäsen Roopen arkisto, jossa maahanmuuttoon liittyviä uutisia http://mediaseuranta.blogspot.fi/
Homman mediahompanssi Hommaforumin jäsen Lalli IsoTalon videoita, mm. presidentinvaalien 2012 ehdokkaiden haastattelut http://www.youtube.com/hommanmediahompanssi
Yrjöperskeles Hommaforumin jäsen Yrjöperskeleen mieli-piteitä maahanmuutto-asioista ja muustakin humoristisella otteella http://yrjoperskeles.blogspot.fi/
Henri Heikkinen Hommaforumin jäsen Henri Heikkisen blogi Uudessa Suomessa http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
Professorin ajatuksia Hommaforumin jäsen professorin blogi http://professorinajatuksia.blogspot.fi/
Takkirauta nimimerkin Ruukinmatruuna blogi http://takkirauta.blogspot.fi/
todellisuus.org keskustelufoorumi, jossa enimmäkseen kritisoidaan maahanmuuttokriitikkoja ja Hommaforumia http://www.todellisuus.org/
avpixlat Ruotsin tunnetuin maahanmuuttokriittinen sivusto, yhdistetään usein ruotsidemokraatteihin http://avpixlat.info/
Exponerat Ruotsalainen maahanmuutto- ja monikulttuuriaiheinen uutissivusto http://www.exponerat.info/
Fria tider Maahanmuuttopainotteisesti ruotsalaista politiikkaa, taloutta, tiedettä, kulttuuria ja mediaa tarkasteleva sivusto http://www.friatider.se/
Dispatch International Tunnettujen maahanmuuttokriittisten toimittajien, ruotsalaisen Ingrid Karlqvistin ja tanskalaisen Lars Hedegaardin, verkkolehti http://www.d-intl.com/
Flashback Keskustelupalsta, jolla monien muiden aiheiden ohella käsitellään myös maahanmuuttoa. Osastolla "Aktuella brott och kriminalfall" on toisinaan rikoksista tietoa josta valtamedia vaikenee -https://www.flashback.org
document.no Norjalainen maahanmuuttokriittinen sivusto http://www.document.no/
VG debatt: innvandring, rasisme og flerkultur Norjalaiseen Verdens Gang-lehteen kytkeytyvän keskustelupalstan maahanmuuttoa käsittelevä osio. Verrattu joskus Iltalehden keskustelupalstaan http://vgd.no/samfunn/innvandring-rasisme-og-flerkultur
Snaphanen Tanskalainen maahanmuuttokriittinen sivusto, julkaisee mm. ruotsalaisen nimimerkki Julia Caesarin kirjoituksia http://snaphanen.dk/
Politically Incorrect Saksalainen poliittista korrektiutta vastustava sivusto, englanninkieliset sivut osoitteessa http://www.pi-news.org/ http://www.pi-news.net/
New English Review Monipuolinen ja useiden laadukkaana pitämä konservatiivinen nettijulkaisu, ilmestyy kuukausittain. Vakiokirjoittajia mm. Theodore Dalrymple ja Ibn Warraq http://www.newenglishreview.org/
Migration Watch UK Riippumaton brittiläinen, sikäläisen maahanmuuton järkevöittämiseen keskittynyt ajatushautomo http://www.migrationwatchuk.org/
Pat Condell Suorasanaisen entisen standup-koomikon videopuheenvuoroja http://www.patcondell.net/
GalliaWatch Uutisia Ranskasta (ja vähän lähialueiltakin) ranskantaidottomille http://galliawatch.blogspot.co.uk/
Alternative right Traditionalistisista ja nationalistisista lähtökohdista tapahtuvaa yhteiskunnan ja kulttuurin tarkastelua http://alternativeright.com/
Steve Sailer Amerikkalainen journalisti, elokuvakriitikko, bloggari, kolumnisti http://isteve.blogspot.fi/
vdare Kronikointia sekä maahanmuutto-, monikulttuuri- ja muutakin kritiikkiä yhdysvaltalaisesta näkökulmasta http://www.vdare.com/
Taki's magazine Aikamme ilmiöitä kevyellä mutta älyllisellä otteella http://takimag.com/
Gates of Vienna Islam-kriittinen sivusto, maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa kiistanalainen http://gatesofvienna.net/

Listassa mukanaolo ei välttämättä tarkoita, että sivustoa yleisesti pidettäisiin luotettavana tiedonlähteenä.

Mitä kirjoja maahanmuuttokriitikot lukevat?

Hommaforumin kirjaketjuista ilmenee, että maahanmuuttokriitikot lukevat laaja-alaisesti hyvin monenlaisia kirjoja. Erityisesti maahanmuuttoon liittyvistä asioista on kirjoitettu useita kirjoja, jotka keskusteluissa silloin tällöin mainitaan:

Jussi Halla-aho. Kirjoituksia uppoavasta lännestä. Omakustanne 2009 Valikoima keskeisiä kirjoituksia Jussi Halla-ahon blogista.
Milla Hannula. Maassa maan tavalla - maahanmuuttokritiikin lyhyt historia. Otava 2011 Suomalaisen maahanmuuttokritiikin lyhyt esittely. Hannula kirjoittaa niin kritiikin tienraivaajista (Keijo Korhonen, Sulo Aittoniemi, Kari Suomalainen ym.), nykypäivän kriitikoista (Halla-aho jne.), kuin tavallisista kriitikoistakin.
Timo Vihavainen. Länsimaiden tuho. Otava 2009 Vihavainen hahmottelee länsimaiden tulevaisuutta pessimistisessä hengessä. Hänen mukaansa lännen suuria uhkia ovat ilmastomuutos, idän suurvaltojen ylivalta, mutta myös demografinen kehitys: kasvava siirtolaisuus tulee muuttamaan länsimaiden luonteen. Tässä kehityksessä länsimainen kulttuuri ei ole kaikki itseensä sulattava, edistyvän kehityksen korkein aste, vaan väistyvä instituutio.
Walter Lacqueur. Euroopan viimeiset päivät. Art House 2008 "Laqueur kuvaa, miten suunnittelemattomat maahanmuuttopolitiikat ja välinpitämättömyys yhdessä sisäpoliittisten ja sosiaalisten ongelmien kanssa ovat johtaneet maanosan laajuiseen identiteettiongelmaan. Maahanmuuttajaryhmien omaehtoinen gettoistuminen on aiheuttanut vakavaa sosiaalista ja poliittista jakaantumista sekä herättänyt syvää kaunaa ja muukalaisvastaisuutta syntyperäisten eurooppalaisten parissa. Ja mikä vielä pahempaa, massiivisesta nuorisotyöttömyydestä ja uskonnollisesta tai ideologisesta ylenkatseesta asuinmaata kohtaan seurannut laajalle levinnyt koulutuspoliittinen epäonnistuminen on synnyttänyt äärimmäistä väkivaltaa, jota on nähty esimerkiksi Lontoon ja Madridin pommi-iskuissa ja Pariisin mellakoissa." (cdon.com)
Ari Paulow. Khilafa - valtakunta. Johnny Kniga 2011. 359 s. Kuvitteellinen tulevaisuusdystopia islamilaisesta Suomesta.
Julia Caesar. Världsmästarna - när Sverige blev mångkulturellt. Booksondemand 2010. Ruotsalaisen nimimerkillä kirjoittavan mielipidevaikuttajan kirjoittama Ruotsin maailmanmittakaavassa äärimmäisen maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuuristumisen historia. Maahan on tullut vuoden 1980 jälkeen 1,3 miljoonaa maahanmuuttajaa, ja joka viidennellä ruotsalaisella on maahanmuuttajatausta. Tällä on ollut suuria ja syvällisiä vaikutuksia maahan ja sen asukkaisiin. kirja-arvio
Jan Tullberg. Låsningen - en analys av svensk invandringspolitik. Lykeion 2014. 320 s. Tullberg on Tukholman kauppakorkeakoulun apulaisprofessori ja tutkija. Kirja käsittelee maahanmuuttoa melko monipuolisesti, mutta eniten huomiota on herättänyt kirjan laskelma että maahanmuutto maksaa Ruotsille 250 miljardia kruunua vuodessa. Kirja on ladattavissa täällä
Jean Raspail. Le Camp des saints (ei suomennettu, engl. The Camp of the Saints). Robert Laffont 1973. Kirjan nimi suomeksi pyhimysten leiri. Tulevaisuusdystopia, jossa kolmannesta maailmasta Ranskaan ja länteen suuntautunut maahanmuutto on johtanut länsimaisen sivistyksen tuhoutumiseen.

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat

Perustietoa

Mitä kaikkia maahanmuuton lajeja on olemassa?

Maahanmuuttoa voidaan luokitella useilla eri tavoilla. Yksinkertaisimmillaan on olemassa työperäistä, humanitaarista ja sosiaalista (esim. avioitumisen kautta tapahtuvaa) maahanmuuttoa. Seuraava jaottelu perustuu nimimerkki Professorin esittämään:

  1. Suomalaisten toimijoiden aloitteesta maahan muuttanut koulutettu työvoima, jolla on sellaista osaamista, josta Suomessa on puutetta
  2. Omasta aloitteestaan Suomeen laillista työtä etsimään ja tekemään hakeutunut työvoima
  3. Opiskelijat
  4. Laittomilla ehdoilla työskentelevät maahanmuuttajat
  5. Henkilökohtaista poliittista vainoa pakenevat maahanmuuttajat
  6. Kiintiöpakolaiset
  7. Kurjia olosuhteita pakenevat ja parempaa elintasoa etsivät oleskeluluvan hakijat
  8. Suomen kansalaisten puolisot ja seurustelukumppanit
  9. Edellämainittujen perheenjäsenet ja sukulaiset

Kuinka paljon kehitysmaissa on ihmisiä, jotka haluavat rikkaisiin maihin?

Tutkimuksissa on selvinnyt, että noin 40 % kehitysmaiden asukkaista haluaa muuttaa johonkin rikkaaseen maahan. Kun kehitysmaissa asuu noin 5 miljardia ihmistä, halukkaita tulijoita on noin 2 miljardia. Tämä ihmismäärä riittäisi kaksinkertaistamaan kehittyneiden maiden asukasluvun.

Mistä saa tilastotietoa maahanmuutosta?

Keskeinen viranomaislähde on Maahanmuuttoviraston verkkosivusto. Sieltä löytyy tilastotietoa oleskeluluvista, turvapaikoista, kansalaisuusasioista ja karkotuksista.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tietoa mm. erikielisten Suomen asukkaiden lukumääristä.

Mistä saa muuta tietoa maahanmuutosta?

Aiheesta on julkaistu paljon kirjoja. Mm. seuraavat kirjat antavat perustietoa aiheesta.

Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen, Minna Säävälä (toim.) Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Gaudeamus 2013. Maahanmuuttoa mm. historian, kansainvälisen oikeuden, muuttoliikkeiden sääntelyn, kotouttamisen, maahanmuuttajien asumisen, heidän asemansa työmarkkinoilla ja heidän kouluttautumisensa kannalta tarkasteleva, suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittama kokoomateos.
Stephen Castles, Hein de Haas, Mark J. Miller The Age of Migration: International Population Movements in the Modern World, 5th edition. Palgrave Macmillan 2013. Ehkä eniten käytetty kansainvälistä muuttoliikettä ja sen vaikutuksia käsittelevä yliopistotasoinen oppikirja.

Netistä löytyy myös paljon tietoa aiheesta. Esimerkiksi hakusanat 'migration', 'migration theory', 'migration research', 'immigration' ja 'multiculturalism' tuottavat runsaasti tuloksia.

Kuinka suuri osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita ja pakolaisia tai heidän sukulaisiaan?

Turvapaikkahakemuksista ja -päätöksistä löytyy tietoa Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta.

Vuonna 2011 tehtiin yhteensä 1271 myönteistä oleskelulupapäätöstä turvapaikanhakijoille.

Tilasto oleskeluluvista muilla perusteilla (mukaan lukien perheenyhdistämiset) löytyy myös Maahanmuuttoviraston sivuilta. Perheenyhdistämisissä eritellään vain kansainvälistä suojelua saaneiden omaiset, joten tarkemmin tuntematon osa humanitaaristen maahanmuuttajien perheenyhdistämisistä löytyy muiden ulkomaalaisten perheenyhdistämisistä. Mikäli humanitaarinen maahanmuuttaja on ehtinyt saada Suomen kansalaisuuden, hänen perheenyhdistämisensä tilastoidaan Suomen kansalaisen perheenyhdistämiseksi.

Vuonna 2011 tehtiin yhteensä 17683 myönteistä oleskelulupapäätöstä, joista 500 oli kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisiä. Suomen kansalaisen perheenyhdistämisiä oli 702 ja muita perheenyhdistämisiä 4596; näistä tarkemmin tuntematon määrä on humanitaarisina maahanmuuttajina Suomeen saapuneiden perheenyhdistämisiä. Tarkemmin tilastoimattomilla perusteilla ("Muu peruste") oleskeluluvan sai kyseisenä vuonna 357 henkeä.

Vuonna 2011 humanitaaristen maahanmuuttajien ja heidän perheenyhdistämistensä osuus oli siis runsas kymmenesosa kaikista oleskeluluvista.

Maahanmuuton syyt

Yleiset maahanmuuton syyt

Miksi jotkut haluaisivat kylmään ja pimeään Pohjolaan jos ei ole pakko?

Useimmat ihmiset haluavat parempaa elämää. Kehitysmaiden asukkaat haluavat kohentaa elintasoaan.

Väheneekö köyhien maiden asukkaiden halu muuttaa rikkaisiin maihin, kun maat vaurastuvat?

Epäilemättä se vähenee hyvin pieneksi, jos kehitysmaiden elintaso nousee länsimaiden tasolle.

Toisaalta tiettyyn rajaan asti vaurastuminen vain lisää kehitysmaiden asukkaiden intoa muuttaa rikkaisiin maihin. Yhdysvaltalainen kehitystutkija Michael Clemens on käynyt läpi tuoreiden tilastojen lisäksi vanhoja maastamuuttoa koskevia tutkimuksia 45 vuoden ajalta[213]. Hänen laskelmiensa mukaan maastamuutto alkaa vähentyä vaurauden ansiosta vasta sitten kun bruttokansantuote henkeä kohden on noussut noin 7 000 dollariin eli Albanian, Algerian tai El Salvadorin tasolle. Maissa, joiden BKT/henkilö jää tämän alle, maastamuutto näyttää lisääntyvän käsi kädessä vaurastumisen kanssa. Sellaisia valtioita on noin puolet maailman maista. Ilmiö toistuu kaikilla mantereilla ja kaikkina vuosikymmeninä samanlaisena: köyhien maiden väestöistä asuu ulkomailla sitä suurempi osa, mitä vauraampia ne ovat - ennen kuin ne saavuttavat 7 000 dollarin kynnyksen, minkä jälkeen maastamuutto vähenee.

Elintason nousu lisää resursseja maasta muuttamiseksi ja täten mahdollistaa maastamuuton entistä useammalle. Samoin elintason nousu auttaa maastamuuttoa käsittelevän tiedon levittämistä. Usein elintason nousuun liittyy myös mahdollisuus solmia kontakteja, joita maastamuuttoon tarvitaan. Talouden kohentumisen ja monipuolistumisen on nähty myös vapauttavan ihmiset rakenteista, jotka ovat pitäneet heitä aloillaan.

Humanitaarisen maahanmuuton syyt

Väitättekö että "turvapaikkashoppailijat" kiertävät Euroopassa maasta toiseen hakemassa turvapaikkaa ja käyttävät hyväkseen turvapaikkajärjestelmää?

Monet turvapaikanhakijat todellakin kiertävät Euroopassa maasta toiseen hakemassa turvapaikkaa. Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen; jos turvapaikanhakija on saapunut EU:n alueella ensin jonkun muun maan alueelle, Suomi voi käännyttää hänet takaisin tuohon maahan. EU:n jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten vastaanoton ja suojelun kriteereitä hyvin vaihtelevasti. Vuonna 2010 turvapaikkahakemuksia hylättiin Dublin-asetuksen perusteella Suomessa 1117 turvapaikkahakemusta; näiden hakemusten tekijät siis ovat hakeneet turvapaikkaa toisessa EU-maassa. Osaa näistä ei tosin palautettu siihen maahan josta olivat ensin hakeneet turvapaikkaa, koska esim. Kreikan kohdalla on esitetty väitteitä, että siellä loukataan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia (TODO: lähde).

Myös selvästä turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöstä on Suomessa kokemusta. Vuosina 2008-09 monet Romanian ja Bulgarian romanit hakivat Suomesta turvapaikkaa, asuivat turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa, saivat toimeentulotukea ja harjoittivat omia ammattejaan (kerjääminen ym.). Tämä turvapaikanhakijoiden virta tyrehtyi, kun EU-maista tulevien turvapaikanhakijoiden hakemuksia alettiin käsittelemään nopeutetussa järjestyksessä. TODO: lähteet tähän!

Maahanmuuton logistiikka

Ihmissalakuljetus

Tulevatko turvapaikanhakijat omine neuvoineen vai ihmissalakuljettajien avustamina?

Ainakin Ruotsissa näyttää siltä että suurin osa turvapaikanhakijoista tulee ihmissalakuljettajien avulla. Seuraavassa otteita reportaasista vuodelta 2009. "Valtaosa Ruotsiin tulevista pakolaisista [turvapaikanhakijoista?] on käyttänyt ihmissalakuljettajien palveluja, kertoo Ruotsin television SVT:n haastattelema rikostutkija. [..]Kaikista Ruotsiin tulevista turvapaikanhakijoista vain noin viidellä prosentilla on mukanaan henkilötodistus. Tästä voidaan päätellä, että kaikki muut ovat tulleet ihmissalakuljettajien avustuksella, sanoo SVT:n Rapport-ohjelman haastattelema Ruotsin Keskusrikospoliisin rikostutkija Ulla Ahlbäck. [..] Keskusrikospoliisin tietojen mukaan ihmisiä salakuljettavat rikollisliigat veloittavat kultakin asiakkaaltaan 10 000 - 20 000 euroa. Tämän vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana Ruotsiin on tullut noin 19 000 turvapaikanhakijaa. Tästä voidaan laskea, että ihmisiä Ruotsiin tuovat järjestöt ovat keränneet rahaa noin 400 miljoonaa euroa, arvioi Ahlbäck. [..] Varsinkin lasten salakuljetus Ruotsiin on lisääntynyt viime vuosina. Neljä viidestä alaikäisestä turvapaikanhakijasta on kotoisin Somaliasta, Irakista tai Afganistanista."[214]

Seuraavassa puolestaan otteita Helsingin Sanomien artikkelista. "Poliisi pidätti tiistaina eri puolilla Eurooppaa 22 ihmistä epäiltyinä ihmissalakuljetuksesta. Pidätettyjen epäillään tuoneen noin 2 000 laitonta siirtolaista EU:n alueelle, kertoi Euroopan poliisivirasto Europol.", "Siirtolaiset maksoivat pääsystä Eurooppaan jopa 15 000 euroa, kertoi Mikael Jensen Europolista.", "EU:n komissio arvioi, että unionin alueella on noin 8 miljoonaa laitonta siirtolaista."[215]

Maahanmuuttajien asenteet

Voidaanko muslimimaahanmuuttajien arvioida omaksuvan länsimaiset perusarvot ja sulautuvan kulttuuriimme?

Tällä hetkellä on liian aikaista sanoa, kuinka suuri osa heistä omaksuu länsimaiset perusarvot ja integroituu muuhun yhteiskuntaan. Se kuitenkin tiedetään, että integroitumiskehitys ei tule olemaan suoraviivaista. Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Englannissa on päin vastoin havaittu, että muslimien nuorempi polvi on islaminuskossaan keskimäärin merkittävästi radikaalimpaa kuin heidän vanhempansa.

Muslimimaahanmuuttajien asenteita on tutkittu mielipidetiedusteluilla. Niissä on ilmennyt mm. seuraavaa

Vuonna 2009 Britanniassa tehdyssä kyselyssä[216] ilmeni, että

  • 0% Britanniassa asuvista muslimeista piti homoseksuaalisuutta hyväksyttävänä
  • 3% heistä piti esiaviollisia suhteita moraalisesti perusteltavissa olevina.

Vuonna 2006 Britanniassa tehdyssä kyselyssä[217] 40% kyselyyn vastanneista muslimeista halusi sharia-lain Yhdistyneisiin Kuningaskuntiin.

Vuonna 2007 Britanniassa Populus-tutkimusyhtiö tutki Policy Exchange-ajatuspajan toimeksiannosta 16-24-vuotiaiden muslimien asenteita[218]. Kävi ilmi että nuoret ovat vanhempiaan myötämielisempiä islamin ääritulkinnoille:

  • 75% nuorista (16-24-vuotiaista) muslimeista haluaa naisten käyttävän huntua (tai ainakin hijabia), kun taas aikuisista muslimeista näin haluaa vain 19%.
  • 37 % nuorista brittimuslimeista haluaa sharia-lain Britanniaan (yli 55-vuotiaista muslimeista tätä haluaa vain 17 %)
  • 36 % nuorista muslimeista on sitä mieltä, että islamista luopujat pitäisi tappaa
  • 13% nuorista muslimeista sanoo ihailevansa al Qaidan kaltaisia organisaatioita jotka ovat valmiit "taistelemaan länttä vastaan".

Vuonna 2008 tutkittiin Britanniassa muslimiopiskelijoiden asenteita[219]

  • 33% väittää että tappaminen on oikeutettua uskonnon puolustamiseksi.
  • 40% kannattaa sharia-lain käyttöönottoa brittiläisten muslimien keskuudessa.
  • 33% kannattaa shariaan pohjautuvaa maailmanlaajuista islamilaista kalifaattia.

http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1540895/Young-British-Muslims-getting-more-radical.html

2) Support or Sympathy with Terrorism & 3) Conspiracy Theories

http://www.guardian.co.uk/world/2006/jun/23/uk.religion -According to a 2006 Pew Survey, only 17% of British Muslims believe that Arabs carried out the September 11th attacks.

http://www.channel4.com/news/articles/society/religion/survey+government+hasnt+told+truth+about+77/545847 -According to an NOP survey, 2007: -24 percent of British Muslims deny that the four British Muslim suicide bombers carried out the 7/7 attacks. -24 percent of British Muslims believe the British government carried out the 7/7 attacks.

http://news.scotsman.com/ViewArticle.aspx?articleid=2798950 & http://www.ft.com/cms/s/3244cf90-2626-11db-afa1-0000779e2340,Authorised=false.html?_i_location=http://www.ft.com/cms/s/0/3244cf90-2626-11db-afa1-0000779e2340.html&_i_referer= -According to Channel 4 Polls in August 2006, reported in both the Scotsman and the Financial Times: -24 per cent agreed or tended to agree that the 7/7 bombings were justified. -45 per cent think 9/11 was carried out by the US or Israel.

http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/article729974.ece -16 percent of British Muslims support suicide bombing in Israel. -7 percent of British Muslims support suicide bombing in Britain. 4)The denial of Islam requiring scrutiny, and the will to suppress free speech and criticism.

http://ukpollingreport.co.uk/blog/archives/291 -NOP Channel 4 polling came out with these results: -33% of Muslims want Sharia Law as implemented in Saudi Arabia. -28% of muslims agreed they dreamt of Britain becoming an Islamic State. -78% wanted Danish cartoonist prosecuted. -68% want prosecutions for insulting Islam. -62% disagree with the freedom of speech if it insults religious sensibilities. -50% said British people who insult Islam should be arrested and prosecuted. -Between 5-9% say that violence to protect Islam is acceptable. -Whilst 10-13% found that they “understood” why young muslims might want to become suicide bombers.


Source: http://my.telegraph.co.uk/danielpycock/danpycock/956/what-do-british-muslims-think-of-the-uk/

Kannattavatko maahanmuuttajat itse monikulttuuria?

"Iranilaistaustaisten brittifeministien Azam Kamguian ja Maryam Namazien mukaan monikulttuurisuusaate kieltää muiden nauttiman tasavertaisen lainsuojan niiltä etnis-kulttuuristen vähemmistöjen edustajilta, jotka haluavat hyötyä länsimaiden tarjoamasta vapaudesta ja tasa-arvosta kansallisten enemmistöjen tavoin, koska se oikeuttaa heidän erilaisen kohtelun. Vallanpitäjillä on taipumus kuunnella pikemminkin etnis-kulttuuristen vähemmistöjen fundamentalisteja kuin liberaaleja muslimeita ateisteista puhumattakaan." [220] TODO

Maahanmuuttajien kotoutuminen

Miten hyvin humanitaariset maahanmuuttajat kotoutuvat?

Ei kovin hyvin. Heidän työttömyys- ja rikollisuustasonsa ovat jatkuvasti kantaväestöä merkittävästi korkeammat.

He eivät myös itse tunne kotoutuvansa. "Only one in ten Muslims in Britain see themselves as integrated into the rest of society, a large-scale international survey said today.", "According to the Gallup Coexist Index, 35 per cent of German Muslims and 46 per cent of those in France regard themselves as integrated into their society.", "The survey found 64 per cent of British Muslims were dissatisfied with their standard of living, compared to 59 per cent in France.", "Fewer than four out of ten, 38 per cent, had a job, compared to 45 per cent of Muslims in France and 53 per cent in Germany."[221]

Syntyvyys ja väestöennusteet

Muuttuuko Eurooppa maahanmuuttajien suuremman syntyvyyden takia muslimienemmistöiseksi?

Humanitaariset maahanmuuttajat ovat kotoisin kolmannen maailman maista, joissa syntyvyys on suurempaa kuin länsimaissa. Valtaosa humanitaarisista maahanmuuttajista on muslimeja. Jos heidän maahanmuuttonsa pysyisi nykytasolla ja syntyvyytensä lähtömaiden tasolla, muslimit olisivat enemmistönä joissakin Euroopan maissa (Yhdistyneet Kuningaskunnat, Alankomaat ja Ruotsi) muutamassa vuosikymmenessä. Joidenkin maahanmuuttajaryhmien syntyvyys on kuitenkin laskenut lähelle asuinmaan syntyvyyttä melko nopeasti; vaihtelut eri maista tulevien välillä ovat kuitenkin suuria[222].

Tieteelliset kriteerit täyttäviä väestöryhmittäisiä väestöennusteita, joissa olisi huomioitu maahanmuutto sekä eri etnisten ryhmien erilainen kokonaishedelmällisyys, on vaikea löytää vapaasti saatavilla olevista lähteistä. Jos löydät sellaisen, vinkkaa täällä.

Muuttuuko Suomi maahanmuuttajien suuremman syntyvyyden takia muslimienemmistöiseksi?

Suomen maahanmuuttajamäärät ja heidän osuutensa väestöstä ovat moniin länsi-Euroopan valtioihin verrattuna pieniä. Tilannetta mutkistaa osin se, että kolmen keskeisen humanitaarisen maahanmuuttajaryhmän - somalien[223], irakilaisten[224] ja afganistanilaisten[225] - kokonaishedelmällisyys on kotimaassaan suurta. Näyttää kuitenkin siltä, että näistä maista tulevien kokonaishedelmällisyys on laskussa[226] Suomessa. Laskua tosin saattaa hidastaa se, että toisen polven maahanmuuttajien kokonaishedelmällisyys on usein korkeampi kuin ensimmäisen polven, mikä johtuu siitä että nämä taloudellisissa vaikeuksissa tekevät lapsia saadakseen tukia[227].

Miten maahanmuuttajien määrän on arvioitu kasvavan eri maissa?

  • "Vuoteen 2025 mennessä [Helsingin] maahanmuuttajataustaisten osuuden arvioidaan kasvavan 25 prosenttiin."[228]
  • Norjassa maahanmuuttajataustaisten osuuden arvellaan olevan 21-31% 2060-luvulla, kun se nyt on 10%.[229]
  • "Pääkaupunkiseudulle on pikku hiljaa alkanut syntyä maahanmuuttajien keskittymiä. Esimerkiksi muslimienemmistöisistä maista muuttanutta väkeä on kerääntynyt etupäässä itäiseen Helsinkiin, Espoossa kolmeen kaupunginosaan ja Vantaalla pariin, kolmeen paikkaan."[230]
  • "Census Bureau figures released Wednesday update last year's prediction that white children would become a minority in 2023 and the overall white population would follow in 2042."[231][232]
  • "Approximately 21 percent of people living in Denmark in 2050 will be descendents of immigrant, suggests a report from Danmarks Statistik released today.", "Unfortunately, the statistical trend has also manifested itself negatively on the crime figures. Male descendants of immigrants are represented heavily in crime statistics as they commit 33 percent more crime than all other groups put together."[233]
  • Useat Euroopan maat ovat tiukentamassa maahanmuuttopolitiikkaansa. Osa suunnittelee rajoituksia työperäiseen maahantuloon ja osa pakolaisten vastaanottamiseen. Taustalla ovat tulijoista aiheutuvat kulut, kasvava työttömyys sekä sosiaaliset ongelmat. Tänä syksynä rajoittamissuunnitelmista ovat ilmoittaneet Britannia, Espanja ja Norja. Britanniassa korkea-arvoinen poliittinen työryhmä esitti maanantaina, että maahanmuuttoa karsittaisiin sadoilla tuhansilla henkilöillä vuodessa."[234]
  • "Britanniaan on viimeisen 10 vuoden aikana saapunut ennätykselliset 2,5 miljoonaa maahanmuuttajaa, ja maasta on lähtenyt 750 000 henkilöä. Tulijoiden on arvosteltu aiheuttaneen työttömyyttä ja asuntopulaa brittien keskuudessa.", "Ylähuoneen mukaan myös Britannian terveydenhuolto ja koulut ovat suurissa vaikeuksissa paisuneen maahanmuuton takia."[234]
  • Euroopan maat sulkevat oviaan maahanmuutolta: "Tänä syksynä [2008] rajoittamissuunnitelmista ovat ilmoittaneet Britannia, Espanja ja Norja.", "Britanniaan on viimeisen 10 vuoden aikana saapunut ennätykselliset 2,5 miljoonaa maahanmuuttajaa, ja maasta on lähtenyt 750 000 henkilöä." [235]
  • "Norjassa hallitus ilmoitti viime viikolla voimakkaista tiukennuksista pakolaisten vastaanottoon. Hallitus julkaisi 13-kohtaisen ohjelman, jonka mukaan perheiden yhdistyminen vaikeutuu merkittävästi ja rikoksista tuomitut turvapaikanhakijat passitetaan suoraan kotimaahan.", "Norjaan on saapunut kuluvana vuonna 15 000 turvapaikanhakijaa liberaalin pakolaispolitiikan houkuttamana. Tulijat ovat ruuhkauttaneet pakolaiskeskukset, joissa on koettu poikkeuksellisen kovia väkivaltaisia yhteenottoja."[234]
  • "Myös Ruotsissa pakolaispolitiikka on tiukentunut tänä vuonna, kun maa on alkanut lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita tulijoita aiemmin vaarallisina pidettyihin Irakiin, Somaliaan ja Afganistaniin."[234]
  • "Vuonna 2008 Suomeen tuli 1176 turvapaikanhakijaa Somaliasta. Maahanmuuttoviranomaiset arvioivat, että tulijoiden määrä kolmin- tai nelinkertaistuu lähivuosina, koska laki takaa perheenjäsenille oikeuden seurata tänne saapuneita. Tällä hetkellä Suomessa asuu vakinaisesti 10 000 somalitaustaista ihmistä. Jos maahanmuuttoviranomaisten arvio pitää paikkansa, määrä kaksinkertaistuu kahdessa - kolmessa vuodessa." [236]
  • "Suomeen pyrkii kahden - kolmen vuoden kuluttua 3 000 - 4 000 nykyisen turvapaikanhakijan perheenjäsentä. He ovat viime vuonna Suomeen yksin tulleiden alaikäisten lasten vanhempia ja sisaruksia.", "Viime vuonna [2008] Suomeen tuli yksin noin 650 alaikäistä lasta hakemaan turvapaikkaa. Heitä oli yli kuusinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa Suomeen tulleista alaikäisistä on Somaliasta ja Irakista.", "Alaikäinen saa lähes poikkeuksetta turvapaikan tai muuta suojaa Suomesta. Sen jälkeen hänellä on oikeus saada perheensä Suomeen.", "Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia." [237]
  • "Esimerkiksi Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia."[238]
  • "Oleskeluluvan saa noin 40 prosenttia turvapaikanhakijoista, eli viime vuoden noin 4 000:sta noin 1 600 ja tämän vuoden arviolta 5 800:sta noin 2 300. Oleskelulupaan liittyy käytännössä aina perheenyhdistämisoikeus, jota myös käytetään." , "Esimerkiksi somalialaisten perhesidehakemuksia saapui noin 700 vuonna 2006, tänä vuonna noin 2 000. Parin vuoden päästä somalialaisten perhesidehakemusten määrä on vähintään kaksinkertainen, 4 000. Tämä aiheuttaa erityisiä haasteita Maahanmuuttoviraston toiminnalle, Vuorio totesi.", "Maahanmuuttovirastossa käsiteltävien, EU:n ulkopuolelta tulevien oleskelulupahakemusten määrä on lisääntynyt nopeasti. Vuonna 2006 Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi tuli 16 100 hakemusta, viime vuonna jo 23 000, ja tänä vuonna päästään samoihin lukuihin. Vuorio ennustaa kasvun jatkuvan yhä voimakkaampana."[239]
  • 2009: "Myönteisiä päätöksiä on [Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma] Vuorion mukaan odotettavissa aikaisempaan enemmän, koska kaikki Irakista ja Somaliasta tulleet jäävät humanitäärisin perustein oleskeluluvalla Suomeen."[240]
  • "Somaliasta kotoisin olevien, erityisesti alaikäisten, turvapaikanhakijoiden määrän kasvu merkitsee automaattisesti sitä, että oleskeluluvan saavien somalien määrä kasvaa lähivuosina. Nykyisten lukujen perusteella maahanmuuttoviranomaiset arvioivat, että kolmen–neljän vuoden kuluttua Suomeen saapuu vuosittain noin 4 000 somalia. Arvio perustuu oletukseen, että Suomeen tulevien somalien perheetkin saapuvat tänne. Heillä on siihen ulkomaalaislakiin kirjattu humanitaarinen oikeus. Jos laskelmat pitävät paikkansa, somaliyhteisön koko kaksinkertaistuu muutamassa vuodessa. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 somalitaustaista ihmistä. Monet tänne saapuvista somaleista ovat luku- ja kirjoitustaidottomia, ja perheet ovat suuria. Heidän kotouttamisensa vaatii merkittävää lisäpanostusta."[241]
  • "During the latter years of the Celtic Tiger boom Ireland underwent a demographic revolution in terms of its ethnic make-up. Up until the early 1990s Ireland was 95% white and Catholic. However, according to the Republic's central statistics office, about 18% of Ireland's inhabitants are now non-nationals. Most of them are from eastern Europe, China, Brazil and west Africa or are British citizens who have settled on the island."[111]

Maahanmuuton edut ja haitat

Maahanmuuton edut

Ketkä hyötyvät työperäisestä maahanmuutosta?

Aihetta käsitellään toisaalla tässä FAQ:ssa. Lyhyesti sanoen työperäisestä maahanmuutosta hyötyvät niiden yritysten omistajat, joihin maahanmuuttajat menevät töihin, sekä näiden yritysten tuotteita tai palveluja ostavat.

Maahanmuuton haitat

Keille työperäisestä maahanmuutosta on haittaa?

TODO ks. yllä

Mitä ongelmia maahanmuuttajista voi aiheutua asuinympäristöissään?

Asiasta löytyy tutkimustietoa ulkomailta ja viitteellistä tietoa Suomesta.

Yhdysvalloissa naapuruston monikulttuurisuuden vaikutusta elämänlaatuun on tutkinut Robert Putnam. Hänen monesta muusta tutkimuksesta tekemänsä yhteenvetotutkimus[242] päätyy johtopäätökseen, että yhteisön etnisen heterogeenisuuden lisääntyessä asukkailla on mm.

  • Alhaisempi luottamus paikallishallintoon ja paikalliseen mediaan
  • Alhaisempi luottamus omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin
  • Vähemmän toivoa että muut tekevät yhteistyötä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi (esim. vapaa-ehtoinen säästäminen vesi- tai energiapulan aikana)
  • Vähemmän läheisiä ystäviä ja luotettuja
  • Vähemmän onnellisuutta ja alhaisempi arvioitu elämänlaatu

Euroopassa Putnamin tutkimuksia toistaneet ovat päätyneet vaihteleviin tuloksiin. Jotkut[243] ovat havainneet Putnamin havaitsemat ilmiöt myös Euroopassa: esimerkiksi eräässä Amsterdamin kaupunginosia verranneessa tutkimuksessa[244] havaittiin, että mitä suurempi etninen diversiteetti kaupunginosassa, sitä matalampi asukkaiden kokema subjektiivinen hyvinvointi, matalampi asukkaiden turvallisuudentunne, vähemmän asukkaat kokevat tuntevat olonsa kotoisaksi ja huolestuneempia asukkaat ovat tulevista kehityskuluista, ja eräässä tutkimuksessa[245] havaittiin suuremman etnisen diversiteetin olevan yhteydessä Putnamin kuvaamiin negatiivisiin ilmiöihin kouluissa (tosin ei alakoulussa). Jotkut tutkimukset[246][247] eivät ole löytäneet Putnamin löytämää yhteyttä suuren etnisen diversiteetin ja luottamuksen vähenemisen välillä, mutta kylläkin heikon ja vaihtelevan yhteyden. Eräissä tutkimuksissa[248] yhteyttä ei ole löydetty. Vaihtelevat tulokset Euroopan kohdalla voivat johtua useasta eri syystä. Ensinnäkin yksikään edellä viitatuista ei ole ottanut huomioon muuttujana sitä, millaisista maahanmuuttajista se diversiteetti koostuu, vaan niputtaneet kaikki Euroopan ulkopuoliset maahanmuuttajat samaan diversiteettiin. Voi silti olla, että pelkästään kiinalaisista, chileläisistä ja thaimaalaisista koostuva etninen diversiteetti ei vähentäisi luottamuspääomaa, mutta esimerkiksi somaleista, irakilaista ja afganistanilaisista koostuva etninen diversiteetti vähentäisi. Monet tutkimukset ovat voineet tehdä tarkasteluja liian karkealla tasolla: Dinesen ja Sønderskov[249] ovat huomanneet tanskalaisella, poikkeuksellisen tarkalla datalla, että luottamus vähenee etnisen diversiteetin lisääntyessä mikroympäristössä (siis lähinaapurustossa) mutta vaikutus liudentuu kauempana (tai tarkemmin sanoen karkeammalla aggregaatiotasolla); Suomeen sovellettuna tämä tarkoittaisi että esimerkiksi Vuosaaressa luottamuspääoma voi olla alentunut Mogadishu Avenuella ja sen lähiympäristössä, muttei Vuosaaren omakotialueilla.

Ison-Britannian sisäministeriö kartoitti maahanmuuton vaikutuksia ruohonjuuritasolla tekemällä kyselyn 80 paikallisviranomaiselle ja palveluntarjoajalle[250]. Daily Telegraph-lehti tiivisti tutkimuksen tulokset sanomalla, että turvapaikanhakijat, pakolaiset ja vähän koulutetut maahanmuuttajat aiheuttavat liikakansoitusta, kärjistävät yhteisön jännitteitä ja luovat paineita julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle. Tutkimuksessa havaittiin maahanmuuttajien todennäköisesti kasvattavan odotusaikoja yleislääkäreiden vastaanotoille ja aiheuttavan liikakansoituksen takia tuhoeläinten torjuntaongelmia. Jotkut paikallisviranomaiset kertoivat, että rutiköyhät maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat olivat ”suhteettomasti sekaantuneet rikoksiin, kuten myymälävarkauksiin ja häiriökäyttäytymiseen”. Turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja vähän koulutettujen siirtotyöläisten havaittiin myös aiheuttavan jännitteitä yhteisöissä antisosiaalisella käyttäytymisellä.

Suomessa asiaa ei ilmeisesti ole tieteellisesti tutkittu. On kuitenkin näyttöä, esimerkiksi viranomaisten muistioita ja raportteja, eräiden maahanmuuttajaryhmien keskimäärin negatiivisesta vaikutuksesta lähiympäristöönsä.

Pieksämäkeläisen virkamiesryhmän laatimassa pakolaisten vastaanottamista koskevassa lausunnossa sanotaan Savon Sanomien mukaan[251] mm. "Normaalikiinteistöihin asutettaessa ongelmia ovat korostetummin muodostaneet häiriöt, joita on aiheutunut väkivallanteoista, alkoholismista, lastensuojelullisiin toimiin johtaneesta perheväkivallasta, huostaanotoista ja mm. siitä, että uudessa kulttuurissa vanhemmat eivät kotimaan kulttuuriolojen tavoin enää pystykään ohjaamaan lapsen tai nuoren käytöstä." (keskustelua Hommaforumilla)

Hommaforumilla on usein kerrottu joko yksittäistapauksia tai yleisiä havaintoja erilaisista tavoista, joilla eräät maahanmuuttajaryhmät naapureina heikentävät elämänlaatua. Nämä kirjoitukset ovat yleensä anonyymien nimimerkkikirjoittajien tuotoksia, joten niillä ei ole samanlaista todistusarvoa kuin tutkimuksilla tai viranomaisraporteilla. Näiden kertomusten uskottavuus, mikäli sitä on, perustuu kertomusten sisäiseen logiikkaan sekä vastaavuuteen sen tiedon kanssa joka lukijalla on kerrotuista asioista ja asiayhteyksistä. Yleisiä johtopäätöksiä tällaisista kertomuksista ei tietenkään voi tehdä. Uskottavat kertomukset voivat kuitenkin antaa laadullista näkemystä niistä ongelmista, joihin eräistä maista tulevien maahanmuuttajien suuri määrä naapurustossa voi aiheuttaa. Näytteenä erään nimimerkkikirjoittajan (Mittarimato) kertomus helsinkiläisestä kerrostalosta vuodelta 2010.

Olipa kerran vuonna 2002 valmistunut kaupungin kerrostalo. Se valmistui uudelle alueelle (Ruoholahti), minkä vuoksi vuokrat olivat jo lähtökohtaisesti kalleimmat heti keskusta-asuntojen jälkeen. Intoa puhkuvat asukkaat muuttivat uusiin koteihinsa ja yhteinen sama muuttopäivä teki asukkaat toisilleen tutuiksi. Mukana oli myös ulkomaalaisia, mutta heistä jokainen puhui täydellistä suomea ja oli samanlaisia normaaleja työssäkäyviä asukkaita kuin muutkin talon asukkaat.
Talolla oli vahva yhteishenki. Kesäisin pihalla grillailtiin, järjestettiin talkoita, lapsille puuhapäiviä ja aikuisille tapaamisia. Piha hoidettiin omin voimin ja saimme kehuja poikkeuksellisen kauniista ja vehreästä pihapiiristämme. Muutamassa vuodessa talollamme oli niin hyvä maine, että useiden kaupunkilaisten tiedettiin jonottavan asuntoa nimenomaan meidän talostamme. Ulosmuuttaminen oli kuitenkin alkuun todella hidasta, niin paljon kaikki pitivät yhteisestä talostamme. Mutta sitten asukkaat alkoivat saamaan lapsia ja asunnot alkoivat käymään ahtaiksi.
Sitten SE alkoi. Asuntojen systemaattinen täyttäminen maahanmuuttajilla. Saatoimme kaksi ihanaa naapuriamme matkaan kohti tilavampaa asumista ja saimme heidän tilalleen somali- ja bosnialaisperheen. Pian tämän jälkeen eräs ihastuttava vanhempi pariskunta muutti lähemmäksi lastenlapsiaan ja tämä asunto meni vietnamilaisille. Aluksi talon tiivis yhteisö teki kaikkensa, jotta uudet naapurimme olisivat tunteneet olonsa tervetulleiksi ja hyväksytyksi porukkaan. Edes kielimuurin ei annettu olla hidasteena. Talon aktiivisimmat henkilöt kävivät esittäytymässä uusille naapureille ja viemässä itseleivottuja herkkuja. Uusia naapureita kutsuttiin pihajuhliin ja yhteisiin illanviettoihin, mutta yksikään heistä ei tullut kertaakaan mukaan. Hyvä, että naapurit edes tervehtivät tullessaan pihalla vastaan.
Kaikenlaisia ongelmia alkoi ilmetä tässä vaiheessa: öisin alkoi olla levotonta ja etenkin bosnialais- ja somaliperhe ei tuntunut ymmärtävän, että talossa on järjestyssäännöt, joita olisi yhteisten pelisääntöjen mukaan noudatettava. Asukkaat kävivät reippaasti soittamassa ovikelloa ja juttelemassa naapurien kanssa asioista, mutta uudet naapurit vetivät ns. "herneet nenään" ja tuntuivat unohtaneen aiemmat ystävällisyydenosoitukset täysin. Kun muu ei tuntunut auttavan, jouduttiin kääntymään isännöitsijän puoleen ja viemään usean asukkaan allekirjoittamia häiriölappusia häiritsevästä elämäntavasta.
Mutta isännöitsijäpä oli ja on edelleen sellainen velikulta, jonka mielestä ulkomaalaiset on ulkomaalaisia, eikä niille ja niiden elämäntyylille voi mitään. Hän teki meille kantaväestön asukkaille heti alkuun selväksi, että hän ei halua lähteä tappelemaan ulkomaalaisten kanssa kieliongelmien ja yleisen suvaitsevaisuuden vuoksi. Suunnilleen vuosi näiden kolmen ulkomaalaisen perheen sisäänmuuton jälkeen talostamme vapautui lisää asuntoja. Niistä joka ainoa meni systemaattisesti ulkomaalaisille, vaikka tiedettiin paikallisväestön jonottaneen taloomme jo useita vuosia. Yhtäkkiä ennen niin rauhallinen talomme pursusi venäläisiä, somaleja, pakistanilaisia, entisen Jugoslavian maista tulleita, intialaisia ja vaikka mitä muita kansallisuuksia.
Talon alkuperäiset asukkaat alkoivat pikku hiljaa lannistua. Yhteisiä illanviettoja järjestettiin edelleen, mutta niihin ei osallistunut kutsuista huolimatta muita kuin kantaväestön edustajia, sekä taloon ensimmäisenä sisäänmuuttopäivänä muuttaneita ulkomaalaisia. Samaan aikaan häiriöiden määrä ampaisi pilviin. Varastokomeroihin murtauduttiin. Yhteistä pihaa tärveltiin ja kaikkien asukkaiden iloksi istutetut yrtit ja marjat katosivat yhtenä iltana erään maahanmuuttajasuurperheen ruokapöytään ja pakastimeen. Hissit ovat olleet jatkuvasti rikki ja rappukäytävien seinät naarmuilla. Parvekkeilta heiteltiin roskia pihalle. Vuokrat nousivat jatkuvasti, silloinkin kun muissa taloissa ei noussut. Ykköskerroksessa asuneen venäläisen rouvan päässä naksahti kun hänen parvekkeensa edessä ollutta pensasta harvennettin. Rouva spreijasi parvekkeensa lasit erivärisillä spray-maaleilla ja kävi samaan syssyyn ilmaisemassa maaleilla mielipiteensä pihan muihin istutuksiin ja asvalttiin.
Talon rauha oli totaalisen mennyttä: jos työtön jugoslaavipariskunta ei lievittänyt ahdistustaan vääntämällä stereoidensa nuppeja kaakkoon, niin somaliperhe huolehti melutasosta asuttamalla asuntoonsa julmetun määrän maanmiehiään, joista kaikki huusivat toistensa päälle. Intialaiset ja vietnamilaiset huolehtivat siitä, että rappukäytävät ja naapurien asunnot haisevat päivittäin oksettavan vahvalle valkosipulille ja erilaisille suitsukkeille.
Valtaväestö väsyi oman kotirauhansa puolustamiseen ja täysin asioista piittaamattoman isännöitsijän asiattomuuteen eikä kokenut muuta vaihtoehtoa kun poismuuton talosta. Omasta rapustamme ainakin viisi asukasta / asukaskuntaa on joutunut ulosmuuttamaan ihan pelkästään siksi, että pystyivät elämään ihmisarvoista elämää ja nukkumaan öisin, jotta jaksaisi aamulla lähteä töihin. Me olemme seuraavat ulosmuuttajat. Yhdeksän vuotta ollaan jaksettu asua tässä, joista viimeiset neljä vuotta on ollut koko ajan pahenemassa määrin vaikeita. Näistä neljästä viimeisestä vuodesta laskimme saaneemme asua rauhassa noin viisi kuukautta ilman jonkun maahanmuuttajan aiheuttamaa jokapäivästä häiriötä. Jos emme olisi olleet täyspäiväopiskelijoita, olisimme muuttaneet tästä pois jo aika päiviä sitten. Enää talossamme ei ole kuin kourallinen alkuperäisiä asukkaita, eikä mitään yhteisiä asioita enää järjestetä.
Lopuksi malliesimerkki talossamme asuvasta maahanmuuttajasta. Eräs talomme alkuperäisistä asukkaista asuu intialaisen perheen yläpuolella. Pariskunnan toinen osapuoli on hajuherkkä ja kärsii jatkuvasta päänsärystä ja pahoinvoinnista, kiitos intialaisten jatkuvasti puskeman ruoanlaitto- ja suitsukekäryn. Vaikka kaikki ikkunat ja ovet pidettäisiin kiinni, tunkee hajut asuntoon sisään saumojen ja tuuletusräppänien kautta. Tämän lisäksi työtön intialaispariskunta elää ja metelöi etenkin öisin. Suomalainen pariskunta on yrittänyt neuvotella etenkin yöaikaisten hajujen ja metelöinnin vähentämisestä intialaisten kanssa, mutta huonolla menestyksellä. Suomessa yli 5 vuotta asunut intialaispariskunta ei puhu edelleenkään sanaakaan suomea, ei englantia, ei mitään muuta kuin äidinkieltään hindiä. Pariskunta seurustelee ainoastaan omien maanmiehensä kanssa ja on tullut Suomeen ilmeisesti vain lisääntymään suomalaisten sosiaaliturvan avuin. Sen verran pariskunnan toinen osapuoli osasi sanoa murteellisella englannilla, että suomalainen ruoka on syömäkelvotonta ja että suomalaiset ovat kusipäitä ja että heillä ei ole mitään tarvetta opiskella suomen kieltä. Lisäksi hän käski yläkertalaisiaan menemään lääkäriin tai muuttamaan pois, jos he eivät pysty sopeutumaan heidän elintapoihinsa.
Viikko tämän kohtaamisen jälkeen nämä intialaisten yläkerrassa asuneet saivat isännöitsijältä postia: intialaiset olivat tehneet pariskunnan neuvotteluvisiitistä kirjallisen valituksen. Intialaiset olivat satuilleet selkeällä suomella (ilmeisesti jonkun tulkin välityksellä) että pariskunta oli uhannut murtautua heidän asuntoonsa, rikkoa heidän kotinsa ja lopuksi tappaa heidän pienet lapsensa. Pariskunta pahoitti tästä täysin valheellisesta ja törkeästä varoituksesta mielensä niin pahasti, että myös he haluavat muuttaa talostamme ensi tilassa pois. Isännöitsijä ei kuunnellut vastaväitteitä, kun he yrittivät selvittää aiheetonta varoitusta jälkikäteen vaan varoitus pysyi voimassa. Juurikin tätä tämänpäivän kerrostaloasuminen maahanmuuttajien kanssa on. Suomalaiset alistuvat ja koppavat, vaativat ulkomaalaiset sanelevat elämisen rytmin ja heiluttavat heti rasismi/uhkailukorttia jos joku yrittää puolustaa oikeuttaan omaan kotirauhaan. Onneksi mekin pääsemme muuttamaan tästä maahanmuuttajahelvetistä pois vielä tämän kevään aikana.

Ihmisten käyttäytyminen

  • Tänne tulee sosiaalitieteisiin (psykologia, sosiologia, sosiaalipsykologia) liittyviä kysymyksiä

Asenteet

  • KYSELY: Haluatko, että asuinkuntasi ottaa vastaan pakolaisia? Erittäin mielellään 8%, melko mielellään 12%, en ole puolesta enkä vastaan 34%, melko vastahakoisesti 26%, vastustan jyrkästi 20% [252]

TODO: tämä on jotenkin yhdistettävä maahanmuuttajien asenteita koskevan kohdan kanssa.

Maahanmuuttajien syrjintä

Syrjivätkö suomalaiset maahanmuuttajia?

Syrjintää tapahtuu ainakin jonkin verran[253]. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (OPTULA) julkaisee vuosittain raporttia "rasistiset rikokset Suomessa", jossa on aliluku "rasistinen rikollisuus". Siinä rikos luokitellaan rasistiseksi, jos rikosilmoituksesta löytyy jokin sana tutkijoiden määrittämästä laajasta sanalistasta; mukana ovat myös rikokset joissa uhri on käyttänyt jotain näistä sanoista. Näin luokiteltuna vuonna 2011 tehtiin 1229 rikosilmoitusta rasistisista rikoksista[254]

Eräässä eurooppalaisessa tutkimuksessa selvitettiin vähemmistöjen kokemuksia henkilöön kohdistuvista rikoksista kuten väkivallasta, uhkailusta tai vakavasta häirinnästä vuoden sisällä. Suomessa haastatelluilta somaleilta kirjattiin koko Euroopan huippuluku: 74 tapausta jokaista 100:aa haastateltua kohden. [255]. Tutkimusta on arvosteltu siitä, että se nojaa pelkkiin haastatteluihin, vaikka arvostelijoiden mielestä rikosilmoitukset tai tuomiot voisivat antaa objektiivisemman kuvan.

Rasistisesta rikollisuudesta esiintyy myös väärinkäsityksiä mediasta. Esimerkki: "Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi viime vuonna rajusti Helsingissä. Vuoteen 2007 verrattuna rasistisia piirteitä sisältävien rikospäilyjen määrä yli kaksinkertaistui.", "Koko maassa poliisin tietoon tuli viime vuonna noin 860 rasistista tai muuta viharikosepäilyä. Valtaosa tapauksista, 659 tapahtui Etelä-Suomen läänissä.", "Helsingissä tapauksia oli noin 350 eli kolmannes kaikista tapauksista. Vantaalla tapauksia oli 76 ja Espoossa 54." [256]. Rasististen rikosten määrä kasvoi rajusti vuodesta 2007 vuoteen 2008, koska tilastointiperusteita muutettiin perustavanlaatuisesti[254]. Niin ollen vuoden 2007 lukuja ei voi verrata vuoden 2008 lukuihin.

Muuttuvatko ihmisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan myönteisemmiksi kun he saavat näistä enemmän kokemusta?

Tätä usein esitettyä hypoteesia kutsutaan kohtaamisteoriaksi. Kohtaamisteorian mukaan ihmisten käsitykset eri kulttuuritaustoista tulevista maahanmuuttajista paranevat, kun he kohtaavat näitä maahanmuuttajia henkilökohtaisesti. Teoria ei ota huomioon lainkaan sitä, että ihmisten kokemukset maahanmuuttajista voivat olla kielteisiä, jolloin kohtaamiset vain vahvistavat aiempia ennakkoluuloja tai jopa muuttavat myönteiset ennakko-oletukset kielteisiksi.

  • Riippuu luonnollisesti paljon yksilöistä, sillä yksittäiset ihmiset kohtaavat varsin pienen määrän maahanmuuttajia.
  • Perspektiiviero: "Tapaamani maahanmuuttajat ovat olleet oikein kivoja ja hyvin kotoutuneita". Maahanmuuttajien paras osuus näkyy yleensä korkeakoulutetuille, kun surkein osuus vähemmän koulutetuille
  • Halla-aho ja Zahra Abdullah (vihr.) menestyivät kuntavaaleissa samoilla alueilla. "Martikaisen mukaan maahanmuuttajakriittisyys herättää kannatusta etenkin niiden ihmisten joukossa, jotka kokevat maahanmuuttajat arjessaan." [257]
  • Läheiset henkilökohtaiset siteet jonkin maahanmuuttajaryhmän edustajan kanssa saattavat saada suomalaisen katsomaan maahanmuuttajissa läpi sormien sellaisia kielteisiäkin ominaisuuksia, joita suomalaisissa ei annettaisi anteeksi. Esimerkiksi väkivaltaisuus, homo- ja juutalaisviha saatetaan selittää kulttuurilla.
  • Robert Putnamin tutkimus monikulttuurisuudesta
    • "Although only a single study and limited to American data, it claims to put into question both contact theory and conflict theory in inter-ethnic relations. According to conflict theory, distrust between the ethnic groups will rise with diversity, but not within a group. According to contact theory, distrust will decline as members of different ethnic groups get to know and interact with each other. Putnam describes people of all races, sex and ages as "hunkering down" and going into their shells like a turtle."
    • Robert Putnam (2007). "E Pluribus Unum: Diversity and Community in the Twenty-first Century -- The 2006 Johan Skytte Prize Lecture". Scandinavian Political Studies 30 (2): 137–174. [258]

Millaisia ongelmallisia asenteita maahanmuuttajilla on?

Seuraavassa muutamia poimintoja mediasta, aiheena asenteet ja niistä seuranneet teot jotka ovat ongelmallisia tai yhteensopimattomia nykyisen suomalaisen valtavirta-ajattelun kanssa.

  • "One recent Gallup poll found that more than 30 percent of French Muslims were ready to accept homosexuality, compared with zero in Britain. Almost half of French Muslims believed sex between unmarried people was morally acceptable, compared with 27 percent of German Muslims. And violent zealotry is for the tiny minority: polls repeatedly reaffirm that Muslims overwhelmingly disapprove of terrorism." [259]
  • "Ulkomaan kansalaisten tekemät seksuaalirikokset ovat herättäneet paljon huomiota.", "Merkille pantavaa on se, että poliisin mukaan raiskauksesta tai muista seksuaalirikoksista syytetyt maahanmuuttajataustaiset miehet ovat toisinaan aidosti yllättyneitä heihin kohdistuvasta syytöksestä. He eivät ymmärrä, miten nainen on yhtäkkiä muuttanut mieltään. Tämä saattaa osittain liittyä siihen, että joissakin kulttuureissa naisen ei tule koskaan osoittaa myöntymistä miehelle avoimesti, mistä johtuen naisen ”ei” saattaakin tarkoittaa ”kyllä”. Myös muut kulttuurisidonnaiset viestit on voitu tulkita virheellisesti." [260]
  • "Aamulehden mukaan Suomessa on satoja epävirallisia, pelkästään islamin lakeihin perustuvia avioliittoja. Osassa liitoista vaimot ovat olleet alaikäisiä." [261]
  • "[Husein] Muhamed kertoo Hufvudstadsbladetille kuulleensa sekä nuorista muslimitytöistä että –miehistä, joiden vanhemmat ovat pakottaneet nämä avioliittoon samasta kulttuurista tulevan kumppanin kanssa." [262]
  • "Australian korkea-arvoisin islamilainen uskonmies järkytti eilen maailmalla kutsuttuaan huntuja käyttämättömiä naisia "paljaaksi lihaksi".Imaami Taj Aldin al-Hilalin mukaan raiskaukset ja seksuaaliset hyökkäykset ovat hunnuttamattomien naisten vika." [263]
  • "Naiset ovat muuttaneet Suomeen maista, joissa pari- ja lähisuhdeväkivalta ei ole rikos ja nainen on alisteisessa asemassa nähden perheeseen. Ihminen ei voi tietää, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä, tönimistä, nöyryyttämistä ja paljon pahempaakin väkivaltaa.", "Suomessa jopa kunniamurhia"[264]
  • "Aamulehden mukaan Suomessa on satoja epävirallisia, pelkästään islamin lakeihin perustuvia avioliittoja. Osassa liitoista vaimot ovat olleet alaikäisiä.", "Hän [Suomen Islamilaisen yhdyskunnan imaami Chehab Khodr] kertoo vihkineensä 14-vuotiaan muslimitytön avioliittoon Helsingissä vuonna 1996. Sulhanen oli 20-vuotias. Miksei 13 vuotta voisi olla hyvä avioitumisikä? Täälläkin on lain mukaan silloin sallittua mennä sänkyyn. On parempi mennä naimisiin, Khodr sanoo."[265]
  • "Joka neljäs eteläafrikkalainen mies myöntää raiskanneensa jonkun, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.", "Etelä-Afrikan lääketieteellisen tutkimusneuvoston (MRC) tutkimuksen mukaan lähes puolet raiskauksen tehneistä on syyllistynyt raiskaukseen useammin kuin kerran.", "Lisäksi kolme neljästä raiskauksen myöntäneestä miehestä oli raiskannut ensimmäisen kerran teini-ikäisenä." [266]
  • Ruotsissa kunniamurhia: "I know of 2-3 murder cases, and we also had some girls jumping from balconies."[267]
  • "Pakko-avioliitot ja liikkumisen rajoittaminen ovat ongelma monille Ruotsissa syntyneille maahanmuuttajaperheiden tyttärille. Perheissä syntyy rajujakin konflikteja, kun vanhemmat elävät vielä Lähi-idän perinteiden mukaisesti ja tyttäret sopeutuvat ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan."[204]
  • "Silminnäkijä aloittaa vuoden 2010 uudet jaksot akuutilla keskustelulla kunniaväkivallasta. Kymmenet suomalaiset naiset pelkäävät henkensä puolesta. Osa on joutunut menemään maan alle tai jopa maanpakoon.", "Sannan isä on pakistanilainen ja äitinsä suomalainen. Kun Sanna täytti 15 vuotta, isä alkoi puhua kihlakumppanista. Sannan olisi pitänyt mennä naimisiin sukulaismiehen kanssa. Isä pakotti väkivallan uhalla tyttären ja äidin pysyttelemään kotona.", "Sanna karkasi kotoa. Hänen tarinansa osoittaa, että syntyperäinen suomalainen nuori nainen joutuu pelkäämään omassa kotimaassaan."[268]

Historia

Euroopan historia

  • siirtomaa-aika ja siitä koitunut "valkoisen miehen velka"

Suomen historia

Suomalaisethan ovat itsekin maahanmuuttajia kun ovat valloittaneet tämän maan saamelaisilta, joten eikö suomalaisten pitäisi sallia kaikkien muidenkin tulo tänne?

Todisteet viittaavat siihen, että suomalaiset polveutuvat ainakin osittain etelä-Suomen alkuperäisasukkaista; tosin tiedetään myös saamelaisten olleen pohjoisimman Suomen alkuperäisasukkaita, ja asuneen pitkään ainakin Rovaniemen ja Kemijärven tasalla ja hieman etelämpänäkin.

Suomen vanhimmissa kulttuureissa, kuten Suomusjärven kulttuurissa, ei ole mitään viitteitä saamelaisuuteen. Näyttää siltä että saamelaiset tulivat pohjoiseen joitakin tuhansia vuosia sitten, jolloin Suomessa oli ollut jo asutusta muutaman tuhannen vuoden ajan. Eteläisin saamelaiskulttuuriin tunnistettavasti liittyvä arkeologinen löytö on tehty Pohjois-Savossa.

Yleinen väärinkäsitys saamelaisista tämän maan alkuperäisasukkaina lienee saanut alkunsa kahdesta lähteestä: ensinnäkin n. 2500 eaa länsi- ja etelärannikolla vallitsi kampakeraaminen kulttuuri, kun taas käytännössä koko sisämaa oli nuorakeraamisen kulttuurin aluetta; ja toiseksi etelä-Suomessa on paikannimiä jotka ovat peräisin nykyään saamenkielessä esiintyvistä sanoista. Ei kuitenkaan ole mitään viitteitä siitä että nuorakeraamisen kulttuurin ihmiset olisivat nykyisten saamelaisten esi-isiä. Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että valloituksiin liittyvää äkillistä muutosta esineistössä ei ole tapahtunut, vaan kehitys on ollut pikemminkin normaalia kulttuurin kehitystä. Nuorakeraamisen kulttuurin ihmiset ovat kaikesta päättäen nykyisten itäsuomalaisten esi-isiä; tähän viittaisi mm. se että geneettiset erot ovat suuret länsi- ja itä-Suomen välillä. Nimistöä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että saamenkieli on suomalais-ugrilainen kieli, ja läheistä sukua suomelle; on mahdollista että erilaiset vanhat suomen sanat ovat säilyneet eristyneissä saamelaisyhteisöissä senkin jälkeen kun ne ovat suomenkielestä hävinneet. Mahdollista on myös, että saamelaisten ja suomalaisten esi-isät ovat asuneet limittäin, eri heimoina suunnilleen samoilla alueilla; suurimman osan esihistoriaa maamme asukasluku on ollut noin 10 000 ihmisen luokkaa, joten maassa on varmasti ollut tilaa molemmille. Kolmas mahdollisuus on, että saamelaisten esi-isät eivät ole koskaan asuneet etelä-Suomessa, vaan tänne on tullut Volgan seudulta suomalaisugrilaisia, joista osa on vaeltanut pohjois-Suomeen (ja joiden kieleen saamelaset ovat vaihtaneet aiemman kielensä), ja osa on päätynyt etelä-Suomeen. Viimemainittua tulkintaa tukee se, että saamelaiset ovat geneettisesti läheisempää sukua Volgan seudun suomalaisugrilaisille kuin suomalaisille, ja että suomalaisissakin on tuolta seudulta peräisin olevaa geneettistä ainesta.

Edes siinä tapauksessa että suomalaiset olisivat olleet saamelaiset syrjäyttäneitä maahanmuuttajia - mitä he siis eivät kaikesta päättäen ole olleet ainakaan eteläisessä Suomessa - ei tästä seuraa moraalista oikeutta kenelle tahansa asettua Suomeen ja nauttia yhteiskuntamme tarjoamista eduista. Jos olisi mahdollista sulkea maahanmuuttajat kaikkien yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle, heitä voitaisiin saamelaisargumentin mukaisesti ottaa omin käsin rakentamaan onneaan Rovaniemelle, Kemijärvelle, Posiolle, Kuusamoon ja muille saamelaisten ennen asuttamille alueille. Nykyiset suomalaiset ja heidän esi-isänsä ovat kuitenkin rakentaneet Suomen yhteiskunnan, ja heillä on oikeus päättää ketkä tulevat sen palveluista nauttimaan.

TODO: lähdeviitteet!

Onko Suomi kehitysmaille velkaa siitä, että eurooppalaiset ovat siirtomaa-aikana riistäneet niitä?

Suomi ei ole koskaan ollut siirtomaavalta. Suomi sen sijaan oli yli 600 vuotta Ruotsin osa tavalla joka voidaan tulkita siirtomaavallaksi: meren takaa tuli kielellisesti ja etnisesti vieras ryhmä, joka maan valloitettuaan riisti Suomea verottamalla ja sotaväenotoin, antamatta takaisin juuri mitään sellaista jota tavallinen siirtomaavalta ei olisi 1800-luvulla antanut omille siirtomailleen. Venäjän vallan allakin Suomea voi pitää jonkinlaisena siirtomaana, joskin tilanne on monitulkintaisempi Venäjän Suomelle suoman melko laajan autonomian johdosta.

Ajatus siitä että Suomi olisi entisille siirtomaille velkaa sen perusteella mitä jotkut muut Euroopan maat ovat näille tehneet on oikeusfilosofisesti ongelmallinen. Miksi Suomen pitäisi ottaa vastuu joidenkin muiden teoista, joihin Suomi ei tuolloin ole voinut vaikuttaa juuri mitenkään?

Erityisen ongelmalliseksi tämä kysymys muuttuu silloin, kun sillä perustellaan nykyistä turvapaikkapolitiikkaa. Kolmannesta maailmasta tulevat turvapaikanhakijat tulevat Suomeen pääasiassa kolmesta maasta: Somalia, Irak ja Afganistan. Kukin näistä maista on ollut siirtomaa eurooppalaisten alaisuudessa vain lyhyehkön aikaa, ja maiden nykyisten vaikeuksien yhteys niihin aikoihin on kovin ohut.

Kai teidänkin mielestänne Suomi on kehitysmaiden ihmisille velkaa siitä, että suomalaiset aikanaan möivät orjalaivoihin käytettyä tervaa?

Suomalaiset eivät myyneet tervaa orjalaivoihin. He möivät sitä 1700-luvulla lähes yksinomaan tukholmalaisille kauppiaille[269], jotka möivät sitä eteen päin. Suomessa on varmasti tiedetty tervaa käytetyn laivojen kyllästämiseen, mutta mitään todellista tietoa tai sananvaltaa siihen mihin kyseisiä laivoja käytetään ei Suomessa liene ollut. Terva ei myöskään ollut siinä mielessä strateginen raaka-aine etteivätkö laivat olisi ilman sitä seilanneet. Suomi ei ollut mitenkään monopoliasemassa tervantuotannossa: vaikka suomalaiset olisivat jostain syystä kieltäytyneet sitä myymästä, olisi sitä ollut tarjolla muista maista. On myös muistettava, että terva on ollut aikanaan monikäyttöinen lahonsuoja-aine, jolla on suojattu laivojen lisäksi taloja[270] ja vaikkapa laitureita; tämä tekee yhä epäuskottavammaksi ajatuksen, että suomalainen terva olisi kulunut pääasiassa tai edes merkittävässä määrin orjalaivoihin.

Kannattaa myös muistaa, että humanitaarisen maahanmuuton kärkimaista - Somalia, Irak ja Afganistan - ei ole koskaan tiettävästi viety ihmisiä orjuuteen ainakaan länsimaisilla laivoilla.

Kysymykseen voi myös vastata vastakysymyksillä: onko puukkotehtailija vastuussa siitä että jotkut hänen valmistamistaan puukoista päätyvät epävakaille ihmisille jotka tekevät niillä henkirikoksia? Entä asettaisitko ihmisen vastuuseen siitä että hänen esi-isänsä teki aikanaan puukkoja joilla jotkut muut tappoivat ihmisiä?

Kun Suomea ovat aikanaan hyödyttäneet Fazerin, Finlaysonin ja Stockmannin kaltaiset maahanmuuttajat, eikö kannata päästää tänne lisää maahanmuuttajia jotta uusia menestystarinoita voi syntyä?

On halpaa populismia sotkea maahanmuuttajat yhdeksi ryhmäksi ja perustella kaikenlaisen maahanmuuton järkevyyttä työperäisen maahanmuuton suurimmilla menestystarinoilla. Erityisesti Fazeriin jne. viitattaessa on huomattava, että he tulivat maahan erilaisessa historiallisessa tilanteessa, ja eurooppalaisen kulttuuripiirin sisältä johon Suomen suuriruhtinaskuntakin jo tuolloin kuului. Lisäksi yksittäisten sukujen - tai lähinnä niiden ammattitaitoisten ja yritteliäiden kantaisien - muuttoa Suomeen ei voi verrata nykyiseen maahanmuuttoon, jossa maahan tulee vuosittain tuhansia humanitaarisia maahanmuuttajia tai heidän perheenjäseniään joista useat vailla jopa luku- ja kirjoitustaitoa.

Kukaan ei kiistä, etteivätkö Fazer ja kumppanit olisi olleet Suomelle suureksi hyödyksi. Maahanmuutto koostuu kuitenkin erilaisista ryhmistä, jotka voidaan karkeasti jakaa työperäiseen maahanmuuttoon ja humanitaariseen maahanmuuttoon. Jos yksi ryhmä, kuten uuden teollisuushaaran perustajat, ovat rikkaus Suomelle, se ei tarkoita, että kaikki muutkin ryhmät olisivat. Näin ei nimittäin ole. Suomeen tulee sekä hyödyllistä, neutraalia että haitallista maahanmuuttoa.

Monien maahanmuuttokriittisten mielestä Suomen tulee olla jatkossakin avoin Fazerin ja kumppaneiden edustamalle työperäiselle maahanmuutolle ja sijoitustoiminnalle. Suomen ei kuitenkaan tule olla avoin aivan kaikenlaiselle maahanmuutolle, ja esimerkiksi Suomelle kalliiksi tulevaa humanitaarista maahanmuuttoa on tarkasteltava kriittisesti. Fazer, Sinebrychoff, Finlayson ja Stockmann eivät tulleet Suomeen humanitäärisistä syistä. Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen. Jokainen, jolla on työpaikka tiedossa tai riittävä alkupääoma ja uskottava yritysidea on tervetullut Suomeen.

Fazer, Finlayson, Sinebrychoff ja Stockmann eivät muuttaneet Suomeen koska elämä täällä on ilmaista. He muuttivat tänne, koska heillä oli katsottuna valmis työpaikka tai vakaa aikomus perustaa menestyvä yritys. Tämä johtui siitä, että heillä jo tullessaan oli ammattitaitoa jolle täällä oli kysyntää ja/tai yrittämiseen tarvittavia ominaisuuksia.

Voi hyvin perustein olettaa että työn perässä maahan tulleesta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa: onhan hän jo tullessaan osoittanut, että hänellä todennäköisesti on sekä kykyä että halua tehdä rehellistä, tuottavaa työtä. Humanitaarisella maahanmuuttajalla ei ole tietenkään näyttöä sen paremmin kyvyistä kuin halustakaan, ja kokemus on osoittanut että he yleensä työllistyvät, jos työllistyvät, vasta pitkän ja kalliiksi tulevan ajan jälkeen työtehtäviin, joissa tuottavuus on keskimäärin alhainen.

Niinpä ei ole mitään ristiriitaa siinä että toivottaa maahan tervetulleiksi sellaiset joissa on siihenastisten näyttöjen perusteella jonkinlaista ainesta Fazeriksi tai Finlaysoniksi, mutta haluaa karsia sosiaaliturvaan ja muihin yhteiskunnan interventioihin perustuvia houkuttelevuustekijöitä jotta maahan ei tulisi niin paljon humanitaarisia maahanmuuttajia. Fazereita ja Finlaysoneita ei houkutella maahan Euroopan toiseksi korkeimmilla turvapaikanhakijoille maksettavilla korvauksilla tai ilmaisilla perheenyhdistämislennoilla vaan tarjoamalla olosuhteet joissa ihminen voi kovalla työllä, yritteliäisyydellä ja ammattitaidolla menestyä ja joissa menestystä arvostetaan.

Maahanmuuttokriitikot pitävät huonona nimenomaan nykyistä humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa. Kun seuraavan kerran tunnet halua vastata tähän kritiikkiin kertomalla meille Fazerista, Sinebrychoffista, Stockmannista tai Finlaysonista, niin valmistaudu myös vastaamaan seuraavaan Jussi Halla-ahon esittämään kysymykseen: mitkä nimenomaiset innovaatiot, yritykset ja palvelut ovat syntyneet Suomeen humanitaarisen maahanmuuton myötä?

Humanitaaristen maahanmuuttajien taipumus yrittäjyyteen näyttää olevan ainakin vielä toistaiseksi vähäistä, joten ainakaan heidän kohdallaan maahanmuuton myönteiseksi puoleksi ei ole muodostunut korkeaa yrittäjyysastetta. Esimerkiksi vuonna 2013 Suomessa oli vain 27 rekisteröitynyttä somaliyrittäjää[271]; kun samaan aikaan 15-64-vuotiaiden somalinkielisten määrä oli Suomessa 9 821[272], oli työikäisistä somaleista yrittäjiä 0,27 %. Samana vuonna yrittäjiä oli koko väestössä noin 319 000, ja kun kaikkiaan 15-64-vuotiaita oli 3 499 702, oli koko väestöstä yrittäjiä 9,1 %.

Seuraavassa on lista tiedossa olevista, Euroopan ulkopuolelta tapahtuneen maahanmuuton seurauksena syntyneistä innovaatioista, yrityksistä ja palveluista:

  • Horn Afrik. Henkilöstövuokrausta rakennuksille ja asiakaspalvelutyöhön. Perustaja on somalialaissyntyinen. Liikevaihto 1,4 miljoonaa euroa, henkilöstön määrä 40 (12/2012)
  • Muxlim. Verkkosivusto muslimeille. Perustaja on kotoisin Arabiemiraateista. Yritys on mennyt konkurssiin.

Kun Suomesta on lähtenyt yli miljoona elintasopakolaista ulkomaille, eikö Suomenkin pidä vastavuoroisesti päästää maahan muualta tulevia elintasopakolaisia?

Suomesta on muutettu leveämmän leivän toivossa ulkomaille ainakin 1600-luvulta lähtien, mutta varsinaisia pakolaisia ovat olleet vain kansalaissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle paenneet punaiset keväällä 1918 sekä muutamaksi kuukaudeksi Ruotsin puolelle paenneet Lapin asukkaat syksyllä 1944. Muuten Suomesta on lähdetty työperäisinä: lähtijät ovat menneet kohdemaahan tekemään töitä, ja noista yli miljoonasta on aniharva päässyt alusta pitäen elämään sosiaalituilla. Muutto on tapahtunut maihin, joissa on muuttoajankohtana ollut aito työvoimapula; esimerkiksi Ruotsista kävi 1960- ja 70-luvuilla rekrytoijia kiertämässä Suomea, jotta sikäläisiin yrityksiin saataisiin työntekijöitä. Suomalaisia ulkomaille muuttaneita pitää siis verrata tänne tuleviin työperäisiin maahanmuuttajiin; vertaaminen turvapaikanhakijoihin ontuu, koska maahanmuuton (oletetut) motiivit ja seuraukset ovat erilaiset.

Mahdollisesti kysymyksellä viitataan myös siihen, että Suomesta ulkomaille tapahtuneesta muuttoliikkeestä olisi ollut Suomelle niin paljon etua, että Suomen pitäisi sallia sama joillekin muille maille. Suomalaisten muuttamisesta ulkomaille ei kuitenkaan ole ollut mainittavaa hyötyä, ja joka tapauksessa muuttoliikkeen haitat ovat olleet hyötyjä suuremmat. Muuttajat ovat olleet aktiivi-iässä ollutta, tervettä väkeä, ja heitä olisi tarvittu kotimaassakin (jossa tosin palkat eivät ole olleet yhtä suuret kuin kohdemaissa). Esimerkiksi suuri muuttoaalto Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla tapahtui pääasiassa täystyöllisyyden ja työvoimapulankin vallitessa Suomessa, ja muuton tärkein seuraus Suomelle oli talouskasvun hidastuminen. Yhdysvaltoihin ym. muuttaneet ovat tietenkin lähetelleet kotimaahansa lahjapaketteja ja jotkut myös rahaa sekä tuoneet valuuttaa käydessään entisessä kotimaassaan; vastapainoksi pitää kuitenkin asettaa koulutetun, parhaassa työiässä olleen väestön menettämisen tuoma pienennys Suomen talouteen. 1900-luvun alkupuolella pohjois-Amerikkaan tapahtunut muutto on ehkä jossain määrin tasoittanut sosiaalisia paineita Suomessa, mutta ei silti estänyt yhtä väestömäärään nähden Euroopan verisimmistä sisällissodista.

Koska Suomesta lähetettiin sotalapsia Ruotsiin, eikö pidä vastavuoroisesti ottaa sotalapsia Somaliasta Suomeen?

Somaliasta tänne lähetettyjen sotalasten (jotka ovat toisinaan aikuisia miehiä) vertaaminen Ruotsiin jatkosodan aikana lähetettyihin sotalapsiin ontuu syistä, jotka on selostettu eräässä Jussi Halla-ahon blogikirjoituksessa. [273] Ruotsiin otettiin ruotsalaisten aloitteesta tietty ennalta sovittu määrä lapsia, joista harva oli yli 14-vuotias. Suomalaiset sotalapset sijoitettiin vapaaehtoisiin sijaisperheisiin, jotka vastasivat lapsen aiheuttamista kustannuksista. Lasten perheet eivät seuranneet heitä Ruotsiin perheenyhdistämisen kautta. Lapset lähetettiin Ruotsiin väliaikaisesti turvaan, ja rauhan palattua suurin osa heistä palasi kotimaahan.

Suomeen saapuvat ”sotalapset” ovat nuoria miehiä, jotka kertovat olevansa 15-17-vuotiaita, mutta joista suuri osa on ikätestien mukaan tätä vanhempia. Suomeen muualta tulevat alaikäiset turvapaikanhakijat eivät ole täällä väliaikaisesti vaan pysyvästi, eikä maahanmuutto myöskään rajoitu vain heihin. Ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset turvapaikanhakijat saavat Suomesta poikkeuksetta oleskeluluvan, jonka jälkeen he voivat aloittaa perheenyhdistämisprosessin, minkä he pääsääntöisesti tekevätkin. Perheenyhdistämisprosessin kautta muu perhe saadaan Suomeen.

Voidaan myös kyseenalaistaa se, oliko sotalapsien lähettäminen Ruotsiin Suomelle tai kyseisille lapsille hyvä asia. Ruotsalainen apukomitea totesi sodan jälkeen tehdyssä yhteenvedossaan, että jos olisi tiedetty millaisia negatiivisia vaikutuksia lasten erottamisella vanhemmistaan on lapsiin, heitä olisi yritetty auttaa jollain muulla tavalla kotimaassaan Suomessa. Näitä negatiivisia vaikutuksia koitui mm. koti-ikävästä, puolikielisyydestä ja joidenkin huonosta kohtelusta. Lisätietoa sotalapsista Tapani Rossin blogissa. [274]

Siinä kuvitteellisessa tilanteessa, että nykyään Suomeen tulevat alaikäisiksi ilmoittautuvat turvapaikanhakijat oikeasti olisivat lapsia, Ruotsin 40-luvun sotalapsien ottaminesta saatu kokemus siis puhuisi turvapaikanhakijalasten ottamista vastaan nimenomaan heidän parastaan ajatellen.

Jos sotalapsien ottamisesta katsotaan olevan kiitollisuuden aihetta, kiitollisuuden kohteita lienevät ruotsalaiset ja tanskalaiset, ja kiitollisuuden osoittajina ne lapset, jotka noihin maihin pääsivät turvaan. Sotalapsien lähettämisestä Ruotsiin ei syntynyt mitään yleisvelkaa ihmiskunnalle, jota pitäisi maksaa ottamalla lapsiksi itseään väittäviä mistä tahansa päin maailmaa.

Eikö Suomesta olisi jo vihdoin aika tehdä monikulttuurinen?

Suomi on ollut monikulttuurinen ainakin siitä alkaen, kun rannikolla vallitsi nuorakeraaminen ja sisämaassa kampakeraaminen kulttuuri noin 2500 eaa. Suomessa on jo pitkään asunut erilaisia vähemmistöjä: ruotsinkieliset keskiajalta, romanit 1550-luvulta ja juutalaiset 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Monikulttuurisuudessa ei siis ole kyse joko/tai-asetelmasta vaan aste-eroista.

Kuten kaikissa valinnoissa, myös monikulttuurisuuden lisäämisessä on arvioitava päätöksen hyvät seuraukset sekä huonot seuraukset, ja tavalla tai toisella selvitettävä ovatko edut suuremmat kuin haitat. Massiivinen maahanmuutto ei ole ainoa keino lisätä oman kulttuurin vuorovaikutusta vieraiden kanssa: sitä voi lisätä myös tuomalla ja viemällä kulttuurituotteita, tiedotusvälineiden kautta, matkailemalla, kommunikoimalla muista kulttuuripiireistä olevien ihmisten kanssa esimerkiksi Internetissä jne.

Monikultturismin puolestapuhujat eivät ole esittäneet päteviä syitä, miksi monikulttuurisuus on niin suuri rikkaus että se tekee massamittaisen maahanmuuton kannattavaksi, ja miksi kyseistä rikkautta ei saada maahan riittävästi muilla tavoin.

Jotkut maahanmuuttokriitikot viittaavat monikulttuurisuuden asteen nopeaa lisäämistä vastustaessaan varovaisuusperiaatteeseen. Emme tiedä millaisia vaikutuksia monikulttuurisuuden nopealla lisäämisellä on, joten on parempi noudattaa varovaisuutta. Lisäksi he usein viittaavat muissa länsimaissa monikulttuurisuuden lisäämisestä koituneisiin ongelmiin, kuten kantaväestön viihtyvyyden laskemiseen, lisääntyneeseen rikollisuuteen, ongelmallisten etnisten enklaavien muodostumiseen ym. He saattavat myös viitata poikkeuksellisen monikulttuurisille maille, kuten entisille Jugoslavialle ja Neuvostoliitolle, ryhmätason heterogeenisuudesta koituneisiin ongelmiin.

Uskonnot ja aatteet

Islam

Mistä saa tietoa islamista?

Seuraava luettelo on lista kirjoista, joihin maahanmuuttokriitikot ovat viitanneet.

Profeetta Muhammad (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Koraani. Basam Books 2013. Ihminen on muslimi jos hän uskoo, että Koraani on Jumalan sanaa. Islamin opin ydin.
Jaakko Hämeen-Anttila. Johdatus Koraaniin. Gaudeamus 2010 Muslimien pyhä kirja historian, tutkimuksen ja muslimien elämän näkökulmista.
Jaakko Hämeen-Anttila. Islamin käsikirja. Otava 2004 Yleisesitys Islamin historiasta, opista ja suuntauksista.
Jaakko Hämeen-Anttila. Islamin monimuotoisuus. Gaudeamus 1999 Islamin eri suuntauksien kuvaus
Mona Siddiqui. Kuinka Koraania luetaan. Like 2007 Lyhyt johdatus islamin opin keskeisiin asioihin.
Marko Juntunen. Islamin arki – Maailma marokkolaisen silmin. Gummerus 2005 Perustuu Juntusen ja marokkolaisen ’Abd al ’Alin vuosina 1998 - 2004 käymiin keskusteluihin. Näkökulma uskovan muslimin maailmaan.
Ayaan Hirsi Ali. Neitsythäkki - Islam, nainen ja fundamentalismi. Kääntänyt Tuntematon. Otava, 2005 14 esseetyyppistä artikkelia. "epämiellyttävä"
Tom Kankkonen. Islam Euroopassa. Edita 2008, 248 s. Kirja islamilaisista maahanmuuttajista Euroopan maissa, Suomi mukaanlukien
Robert Spencer. Totuus Muhammadista - maailman suvaitsemattomimman uskonnon perustajasta. Cranite 2007 Kriittinen näkemys profeetan elämästä ja opetuksista.

Seuraavassa Islamia käsitteleviä sivustoja:

http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm Koraani suomeksi
http://www.quranexplorer.com/Hadith/English/Index.html Neljä tärkeintä hadith-kokoelmaa (kertomuksia Muhammadin elämästä)
http://www.altafsir.com/ Joukko tafsireita (Koraanin kommentointi-, tulkinta- ja selitysteoksia)
http://tulevaisuus.org/index.php Suomalainen muslimien ylläpitämä islam-sivusto
http://www.rabita.fi/ Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan sivusto
http://aikapommi.wordpress.com/mita-lannen-tulee-tietaa/ Suomalainen islam-kriittinen sivusto
http://ibnmatti.blogspot.fi/ Toinen islam-kriittinen sivusto, oikeassa laidassa runsaasti linkkejä
http://www.inquiryintoislam.com/ Islam-kriittinen sivusto, monipuolista materiaalia
http://www.politicalislam.com/ Käsittelee muslimien ja Islamin suhdetta ei-muslimeihin
http://www.answeringmuslims.com/ Eräiden kristittyjen näkemyksiä islamista, sivun oikeassa laidassa linkkejä muslimien sivustoille (Muslim sites)

Onko Islam maahanmuuttokriitikoista jotenkin erityisen ongelmallinen uskonto?

Joidenkin maahanmuuttokriitikoiden mielestä Islam ei ole sen ongelmallisempi uskonto kuin muutkaan uskonnot. Jotkut taas pitävät kaikkia uskontoja ongelmallisina; heidän mielestään Islam ei sinänsä ole muita uskontoja ongelmallisempi, mutta ongelmia aiheuttaa islaminuskoisten esim. kristittyjä vähempi maallistuminen.

On kuitenkin useita maahanmuuttokriitikoita, joiden mielestä Islam on muita maailmanuskontoja ongelmallisempi. Tämä johtuu siitä, että Islam on monia muita uskontoja paljon kokonaisvaltaisempi, ja säätelee harjoittajiensa jokapäiväisen elämän lisäksi myös yhteiskunnallisia asioita. He viittaavat mm. seuraaviin asioihin. Islam

  • vaatii täydellisen henkisen alistumisen Kaikkivaltiaan täysin arvaamattomaan tahtoon,
  • asettaa hänen profeettansa Muhammadin esikuvaksi ja ikuisen jäljittelyn kohteeksi kaikille. Tätä on pidetty ongelmallisena, koska Muhammad teki elämänsä aikana monia asioita - esimerkiksi ryöstöretkiä, ihmisten tapattamista pelkästään siksi että nämä olivat eri mieltä hänen kanssaan, voitettujen vihollisten naispuolisten omaisten raiskaamista, seksin harrastamista 9-vuotiaan kanssa - jotka nykyajan länsimaisen käsityksen mukaan ovat moraalisesti tuomittavia.
  • säätää ihmisten aikataulusta päivittäisine rukoushetkineen,
  • säätää sallitusta ja kielletystä tiedosta sekä sen oppimisesta,
  • koulutuksen painopistealueista,
  • veroista,
  • koron perimisen lainasta tai maksamisen talletuksesta kielletyiksi ja muistakin taloussäännöistä,
  • pukeutumissäännöistä,
  • avioelämästä,
  • miesten ja naisten välisistä seksisuhteista,
  • naisen aseman miestä huonommaksi. Koraanissa sanotaan: "Mies on naisen pää, koska Jumala on suosinut toisia enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan. Hurskas vaimo on nöyrä ja vartioi siveyttään. Jos pelkäätte vaimonne olevan uppiniskainen, varoittakaa häntä, välttäkää häntä vuoteessa ja lyökää häntä, mutta jos hän sitten tottelee teitä, älkää ahdistako häntä enää. [..]" (Kor. 4:34) Naisen sana vastaa puolta miehen sanaa todistajana oikeudessa. Nainen perii puolet siitä mitä vastaavassa asemassa oleva mies. Mies voi ottaa neljä vaimoa, mutta nainen vain yhden miehen. Mies voi ottaa eron naisesta pelkästään ilmoittamalla asiasta, mutta nainen tarvitsee islamilaisen lain hyväksymä perusteen avioerolle ja joutuu anomaan sitä tuomarilta. Monet naisen heikkoa asemaa säätelevät määräykset ovat Koraanissa, eikä niitä sen vuoksi voi Islamin puitteissa muuttaa.
  • naurunalaiseksi tekemisestä, sarkasmista, vitsailusta ja väittelystä,
  • köyhäinhoidosta (=sosiaaliturvasta),
  • oikeudenkäytöstä kaikkine osatekijöineen,
  • sopimisesta niin ihmisten kuin yhteisöjen välillä,
  • salassapitovelvollisuudesta,
  • sallituista rajoista (mm. kuvataiteissa, musiikissa, tanssimisessa ja runoudessa), siis sensuurista,
  • mikä liharuoka on sallittua ja mikä kiellettyä sekä miten lihakarjasta huolehditaan,
  • saastaisuudesta ja peseytymisestä (=hygienia),
  • homoseksuaalisuuden ja avioliiton ulkopuoliset seksisuhteet ankarasti rangaistaviksi rikoksiksi,
  • varkaan käden ja jalan amputoimisesta,
  • kuolemanrangaistuksen (ja myös sen suoritustavoista kaula katkaisemalla tai ristiinnaulitsemalla) useista em. rikoksista ml. kyseisestä uskonnosta luopumisesta ja uskonnottomuudesta,
  • suhtautumisesta eriuskoisiin erilaisissa tilanteissa,
  • sodasta ja rauhasta naapurikansojen kanssa,
  • on siinä mielessä muuttumaton, että em. asiat on asetettu Kaikkivaltiaan määräyksiksi, joista ei tarvitse enempää keskustella ihmisten kesken. Erityisen ongelmallisena on pidetty sitä, että islamilainen moraalikäsitys siirtyy perintönä Muhamma­din elämästä ja opetuksista, eikä näitä voida muuttaa.

Miten Islam suhtautuu avioliittoon alaikäisen kanssa?

Kysymykseen voi vastata kahdella tasolla. Teoreettisella tasolla tarkastellaan Islamin keskeisiksi tunnustettuja kirjoituksia. Käytännön tasolla tarkastellaan, miten islamilaiset maat sekä Islamin uskonoppineet suhtautuvat asiaan.

Koraanissa ei ole mainintoja tai määräyksiä avioliitoista alaikäisten kanssa. Muslimille profeetta Muhammed on kuitenkin esikuva, ja hänen käyttäytymisensä on virheetöntä sekä ikuisen jäljittelyn kohde, joten tiedot Muhammedin elämästä ja teoista vaikuttavat keskeisesti muslimien asenteisiin ja sitä kautta myös tekoihin. Tietoa Muhammedin elämästä muslimit saavat haditheista. Näistä kahdessa arvostetuimmassa[275] ja yleisimmin luotettavaksi tunnustetussa, muslimin hadithissa (Sahih Muslim) ja Bukharin hadithissa (Sahih Bukhari), kerrotaan seuraavaa. Muhammed meni naimisiin Aisha-nimisen tytön kanssa kun tämä oli 6-vuotias (ja Muhammed yli 50-vuotias); Muhammed pani avioliiton täytäntöön (ja Aisha muutti Muhammedin luo asumaan), kun tämä oli 9-vuotias. [276][277][278][279][280][281][282][283][284][285]

Islamilaisessa laissa erotetaan toisistaan avioliittosopimus ja avioliiton täytäntöönpano (sukupuolielämän aloittaminen).

Käytännössä moni muslimimaa on asettanut avioliiton solmimiselle alaikärajan. Matalin tuo ikäraja on Iranissa (13 vuotta). Joissakin maissa (Jemen, Saudi-Arabia, Brunei) ei ole alaikärajaa ollenkaan. Ei ole tiedossa, kuinka tarkasti ikärajalakien toteutumista valvotaan eri muslimimaissa.

Jotkut korkea-arvoiset ja arvostetut Islamin uskonoppineet ovat julkisesti ottaneet kantaa alaikäisten kanssa solmittujen avioliittojen puolesta.

  • Suomen islamilaisen yhdyskunnan edesmenneen imaami Chehab Khodrin mukaan oikeusministeriö antoi luvan 14-vuotiaan muslimitytön vihkimiseen avioliittoon vuonna 1996. Khodr toimitti itse vihkimisen Helsingissä. Islamisti Khodr oli vakiovieras Tarja Halosen isännöimillä linnankutsuilla. Khodrin mukaan meillä on satoja epävirallisia, pelkästään islamin lakien mukaan solmittuja avioliittoja. Khodr ei tuominnut islamin lain mukaan avioituneita, vaikka osassa liitoista vaimot saattavat olla selvästikin alle 18-vuotiaita. Hänen mielestä avioliiton voi aloittaa vaikka 11-vuotiaana. Khodr sanoi, ettei ymmärrä eroa seurustelun aloittamisen ja avioitumisen välillä. – Miksei 13 vuotta voisi olla hyvä avioitumisikä, Khodr kysyy Kainuun Sanomien haastattelussa.[286]
  • Saudi-Arabian suurmufti, sheikki Abdul-Aziz Al al-Sheikh, on hyväksynyt avioliiton jopa 10 vuotta vanhoille tytöille, ja on kritisoinut ajatusta suojaikärajan nostamisesta. Hänen mukaansa tytöistä tulee avioliittokelpoisia 10 tai 12 vuoden iässä ja hän painotti että islamilainen laki ei ole millään tavoin naisia syrjivä. "Äitimme ja isoäitimme menivät naimisiin kun he olivat tuskin 12-vuotiaita. Hyvä kasvatus tekee tytön valmiiksi suorittamaan kaikki aviolliset velvollisuutensa tuossa iässä."[287]
  • Marokkolainen imaami julkaisi 2008 fatwan, jossa hän kannatti alaikäisten avioliittoja sanoen “olen teologi. En keksi näitä asioita omasta päästäni. Nimenomaan Profeetta on puhunut edessäni.”[288]
  • Sheikki Muhammad Salih al-Munajjid vastaa Islamiin liittyviin kysymyksiin osoitteessa www.islamqa.com. Hänen näkemyksensä avioliiton täytäntöönpanoon on seuraavanlainen[289]: "Maalik, al-Shaafa’i ja Abu Haneefah sanoivat: avioliitto voidaan panna täytäntöön [siis aloittaa seksuaalinen kanssakäyminen] kun tyttö on valmis yhdyntään, mikä vaihtelee tytöstä toiseen, joten ikärajaa ei voida asettaa. Tämä on oikea näkemys. Aishan hadithissa ei ole mitään ikärajan asettammiseksi, tai sen [yhdynnän] kieltämiseksi sellaisen tytön tapauksessa joka pystyy siihen ennen yhdeksättä ikävuottaan, tai sen sallimiseksi sellaisen tytön tapauksessa joka ei pysty siihen ja on jo saavuttanut yhdeksän vuoden iän."
  • Iranin hengellinen johtaja, ayatollah Ruhollah Khomeini, on sanonut[290][291][292]: "Mies voi saada seksuaalista nautintoa jopa vauvaikäisestä lapsesta. Kuitenkaan hänen ei tulisi penetroida [tunkeutua vaginaan], mutta sodomia [peräaukkoyhdyntä] lapsen kanssa on hyväksyttävää. Jos mies penetroi ja vahingoittaa lasta niin hänen pitäisi olla vastuussa lapsen elatuksesta koko tämän elämän ajan. Tätä tyttöä ei kuitenkaan ole laskettava yhdeksi miehen neljästä pysyvästä vaimosta. Mies ei voi mennä naimisiin tytön sisaren kanssa."

Käytännössä alaikäisten, jopa esipuberteettisten tyttöjen avioliittojen tiedetään olevan ongelma ainakin Jemenissä ja Saudi-Arabiassa.

Mitä ongelmia Islamin mukaiseen alaikäisen solmimaan avioliittoon voi liittyä?

Islamilaisen lain mukaan avioliitossa on erotettava sen solmiminen (avioliittosopimus) ja täytäntöönpano (sukupuolielämän aloittaminen). Molemmissa on omat ongelmansa.

Kuten mainittu profeetta Muhammedin avioliitto Aishan kanssa osoittaa, avioliittosopimus voidaan tehdä vuosia ennen avioliiton täytäntöönpanoa. Avioliittosopimuksen solmiminen morsiamen ollessa vielä lapsi on ongelmallista tyttöjen itsemääräämisoikeuden suhteen, koska he liittoa solmittaessa ovat liian nuoria tekemään itse sopimuksia, ja sen tekeekin yleensä heidän isänsä. Usein he menevät naimisiin vastoin tahtoaan, ja voidaan muutenkin kyseenalaistaa se, ovatko esimerkiksi 8-vuotiaat henkisesti riittävän kypsiä solmimaan avioliittoa.

Täytäntöönpano eli sukupuolielämän aloittaminen puolestaan on ongelmallista siksi, että se usein tapahtuu tyttöjen ollessa vielä henkisesti ja ruumiillisesti siihen kypsymättömiä. Voidaan olettaa, että nuo tytöt kärsivät samoista ongelmista kuin pedofiilien uhreiksi joutuneet tytöt. Jo pelkkä yhdyntä sisältää nuorille tytöille vaikeiden komplikaatioiden tai jopa kuolemisen riskin[293]. Lisäksi monet heistä tulevat liian nuorina raskaiksi, jolloin heille ja heidän lapsilleen voi tulla vaikeita komplikaatioita raskaudesta ja synnytyksestä; heillä on suuri riski jopa kuolla raskauteen tai synnytykseen[294]. Voidaan myös kyseenalaistaa sekin, onko itsekin vielä lapsuusiässä oleva tyttö riittävän kypsä huolehtiakseen täysipainoisesti äitinä lapsestaan.

Filosofiset kysymykset

Yhteiskuntafilosofiset kysymykset

Eivätkö teidänkin mielestänne rajat ole keinotekoinen konstruktio, joka voidaan poistaa yhteisellä päätöksellä?

Valtioiden rajat - kuten valtiot itsekin - ovat keinotekoinen konstruktio samassa mielessä kuin yksityisomistuskin. Molemmat ovat historian kuluessa orgaanisesti muotoutuneet nykyisenlaisiksi instituutioiksi. Oikeuteen omistaa omaisuutta ja hallita rajoja käyvät samat perustelut: yleensä ihminen on omalla ahkeruudellaan ja yritteliäisyydellään tai perintönä esi-isiltään saanut oman omaisuutensa; vastaavasti valtio ja sen hyvinvointi ovat yleensä sen entisten (kuolleiden) ja nykyisten kansalaisten ponnistusten tulosta. Sekä yksityisomistuksen suoja että valtioiden rajat turvaavat kerätyn varallisuuden niiden käyttöön, joille sen voi katsoa laillisesti kuuluvan.

Valtio poikkeaa tietenkin yksityisomaisuudesta. Länsimaissa valtio katsotaan kansalaistensa kollektiiviseksi omaisuudeksi, johon jokaisella kansalaisella on yhtäläinen oikeus. Tämä oikeus on yhtä laillinen ja absoluuttinen kuin oikeus yksityisomaisuuteen.

Ulkomaiden kansalaisilla ei ole omistusoikeutta Suomeen, kuten muilla ihmisillä ei ole omistusoikeutta tietyn ihmisen omistamaan asuntoon. Suomalaiset voivat tietenkin luopua omaisuudestaan kuten esim. asunnon omistaja voi luopua asunnostaan. Valtion erityisluonteen vuoksi kukaan kansalainen yksinään, tai edes joukko kansalaisia ryhmässä, ei ole oikeutettu tähän kysymättä muilta suostumusta. Demokraattisessa valtiossa tällainen omaisuuden osittainen luovuttaminen (esim. myöntämällä kansalaisuus) pitää alistaa demokraattiseen prosessiin yleisellä tasolla; Sveitsissä kansalaisuuden myöntäminen voidaan alistaa demokraattiseen prosessiin jokaisen hakijan kohdalla erikseenkin.

Suomalaiset voivat myös päättää, millä perusteilla päästävät ihmisiä maahansa asumaan ja kansalaisiksi. Tässä yhteydessä, kuten esimerkiksi myös siinä ketä ihmisiä päästää asuntoonsa asumaan, on myös aivan luontevaa miettiä esimerkiksi, onko tulija talouden kannalta hyödyllinen vai taakka.

Valtioiden rajat ovat olemassa myös muista syistä. Jos rajoja ei olisi eikä niitä tavalla tai toisella puolustettaisi, muut kansat voisivat ottaa itselleen valtiosta haluamiaan alueita. Seurauksena olisi siis oman kansan elintilan ja/tai itsemääräämisoikeuden supistuminen. Myös esimerkiksi rikollisjengit voisivat esteettömämmin aiheuttaa valtion asukkaille haittaa, vaikkeivät valtion alueelle edes asettuisi pysyvästi asumaan. Salakuljetusta olisi käytännössä mahdoton estää. Ilman rajoja myös suuri osa laeista menettäisi merkityksensä. Motivaatio esimerkiksi rakentaa parempaa infrastruktuuria vähenisi, koska mitkä tahansa parannukset saattaisivat houkutella maahan väkeä, joka ottaisi osansa paremman infrastruktuurin tuomasta hyödystä. Rajat suojaavat myös kulttuurien moninaisuutta. Ne myös estävät väkivaltaa pitämällä toisistaan erossa vihamielisesti toisiinsa suhtautuvia ihmisryhmiä (ks. lisää Eino P:n vastaus 17.10.10 http://hommaforum.org/index.php/topic,18238.30.html) TODO: argumentin hionta. Ike60 15. heinäkuuta 2011 kello 10.34 (UTC)

Eikö ihmisten pitäisi saada liikkua vapaasti, koska tavaratkin liikkuvat vapaasti?

Tavarat eivät liiku vapaasti, vaan niiden liikkumista rajoitetaan joskus hyvinkin paljon. Jussi Halla-aho on vastannut tähän omassa blogissaan seuraavasti:

Ensinnäkin tavara liikkuu vapaasti vain sellaisten valtioiden (esim. Suomi ja Norja) välillä tai valtioryhmien (esim. EU) sisällä, jotka erikseen ovat sopimuksin sopineet tavaran vapaasta liikkuvuudesta. Yrittäkääpä viedä tavaraa esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai tuoda sitä sieltä, niin huomaatte, miten vapaasti tavara liikkuu maailmassa.
Toiseksi: Ei ole olemassa mitään geneeristä "tavaraa". On olemassa erilaisia tavaroita, joiden liikkumavapaus vaihtelee suuresti. Yrittäkääpä siirtää esimerkiksi autoja, ydinjätettä, viinaa, tupakkaa, räjähteitä tai tuliaseita mistä hyvänsä maasta mihin hyvänsä maahan, niin huomaatte, miten vapaasti "tavara" liikkuu.
Tosiasiassa tavaran liikkumavapaus jopa sellaisilla alueilla, joilla tavaran vapaasta liikkumisesta on sovittu, on tiukan tapauskohtaista ja kontrolloitua. Autojen, viinan ja tupakan vapaata liikkumista rajoitetaan taloudellisista (= verotuksellisista) syistä, ydinjätteen, räjähteiden ja tuliaseiden liikkumista taas siksi, että niiden katsotaan sisältävän riskitekijöitä kohdemaan kannalta. [295]

Eikö Suomeen pitäisi ottaa enemmän humanitaarisia maahanmuuttajia koska Suomi ottaa vähemmän maahanmuuttajia kuin jotkut muut maat?

Suomi ottaa humanitaarisia maahanmuuttajia vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsi. Toisaalta Suomi ottaa heitä huomattavasti enemmän väkilukuunkin nähden kuin kaksi Suomeen verrannollista pientä EU-maata, Tanska ja Irlanti. TODO: tähän linkit tilastoihin

Siitä, että jotkut muut maat ottavat enemmän humanitaarisia maahanmuuttajia, ei loogisesti seuraa että Suomenkin pitäisi niin tehdä. Jokainen maa päättää omasta maahanmuuttopolitiikastaan omista lähtökohdistaan.

Miksi emme auttaisi humanitaarisia maahanmuuttajia, kun meillähän on varaa?

Ensinnäkin Suomella ei ole ainakaan tällä hetkellä varaa auttamiseen: valtio velkaantuu huimaa vauhtia, ja niitä velkoja joutuvat maksamaan pois pääasiassa lapsemme ja lastenlapsemme. TODO: tähän faktatietoa Suomen velkaantumisesta. Suomen talous ei tällä hetkellä ole kestävällä pohjalla. Voidaan kysyä, miksi suomalaisten pitäisi ottaa lisää velkaa jotta voisivat auttaa ulkomaalaisia.

Toiseksi ei ole mitenkään selvää, että juuri tänne tulevat turvapaikanhakijat ovat eniten avun tarpeessa tai että heitä auttamalla lievitämme parhaalla tavalla ihmiskunnan hätää.

  • Miksi on laittomia siirtolaisia?

Eettiset kysymykset

Kun Suomi muiden länsimaiden mukana riistää parhaillaankin kehitysmaita, eikö Suomi sen takia ole moraalisesti kehitysmaille velkaa jota voi maksaa ottamalla humanitaarisia maahanmuuttajia?

On kyseenalaista, riistääkö Suomi tällä hetkellä mitään kehitysmaata. Jotkut suomalaiset yritykset käyvät kauppaa kehitysmaiden kanssa, mutta sikäli kuin se perustuu sekä myyjän että ostajan puolelta vapaaehtoisuuteen, on suomalaisissa kauppasuhteissa riistoa - oikeudetonta hyötymistä toisen kustannuksella - luultavasti hyvin vähän jos ollenkaan. Ei ole uskottavia keinoja jolla suomalaiset yritykset voisivat turvata etuuksiaan väkivalloin, eivätkä tiettävästi ole näyttöä siitä että suomalaisyritykset harrastaisivat laajamittaista huijaustakaan.

Toinen asia on, että Suomen kaikkinainen taloudellinen kanssakäyminen humanitaarisen maahanmuuton pääasiallisten lähtömaiden kanssa on lähes olematonta, jos täällä asuvien somalien soittoja kotimaahansa ja käyntejä siellä ei oteta huomioon. Suomi ei riistä, eikä ole koskaan aiemminkaan riistänyt sen paremmin Somalian, Irakin kuin Afganistaninkaan asukkaita.

TODO: Olisi toisaalta hyvä nähdä laskelmia, kuinka paljon Suomi ylipäätään hyötyy kehitysmaista (kauppatulot jne.), ja kuinka paljon Suomi köyhtyy kehitysmaiden takia (kehitysapu, humanitaarisen maahanmuuton kustannukset jne.). Jos jollakulla on tiedossa tällaisista laskelmista, voisitteko vinkata Hommaforumin MokuFAQ-ketjussa? Olisi erityisen hyvä saada näitä tietoja humanitaarisen maahanmuuton pääasiallisista lähtömaista.

Kai teidänkin mielestänne on tärkeämpää varjella X mamua kuolemantuomiolta tai vainolta kuin Y suomalaista väkivaltarikokselta, ainakin mikäli X > Y?

Tarkastellaan asiaa filosofiselta kannalta. Ensinnäkin henkilö voi olla sitä mieltä, että omien läheisten tai maanmiesten suojelu on hänelle tärkeämpää kuin jonkun vainon kohteeksi joutuvan ulkomaalaisen suojelu; tällaisen eettinen periaate voi hyvin olla osa ristiriidatonta maaimankuvaa. Henkilö voi siis kumota kysymyksen pohjana olevan väitteen sanomalla, että hänen mielestään on tärkeämpää suojella omia läheisiään ja muita suomalaisia kuin vainon kohteeksi mahdollisesti joutuvia ulkomaalaisia.

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että kaikki maailman ihmiset ovat yhtä lailla suojelun arvoisia, eivätkä hänen omat läheisensä ole oikeutettuja sen parempaan suojaan kuin joku ulkomaalainen. Tällöinkin humanitaaristen maahanmuuttajien runsas päästö voidaan kyseenalaistaa. Ongelma kysymyksessä on, että emme tiedä kuinka moni Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista todella kohtaisi kuolemantuomion tai vainoa kotimaassaan mikäli palaisi sinne. Tämä lukumäärä saattaa olla alhainenkin, jolloin pienikin määrä humanitaaristen maahanmuuttajien tekemiä väkivaltarikoksia kääntäisi kysymyksessä mainitun taseen negatiiviseksi. Vainottavien määrän alhaisuuteen viittaisi ainakin se, että vain harvalle turvapaikanhakijalle myönnetään pakolaisstatus; paljon enemmän humanitaarisia oleskelulupia myönnetään lähtömaan yleisen huonon turvallisuustilanteen (siis ei henkilöön kohdistuvan uhkan) tai siellä käynnissä olevan sisällissodan perusteella.

Päättelyyn ja argumentointiin liittyvät kysymykset

Tiesittekö muuten, että Adolf Hitler aikanaan ajatteli asiasta X juuri samalla tavalla kuin edellinen puhuja tässä ketjussa?

Tämänkaltainen väite tunnetaan nimellä natsikortti. Väitteellä on useita mahdollisia tarkoitusperiä. Väitteen esittäjä voi esimerkiksi haluta vähentää aiemmin esitetyn väitteen X uskottavuutta liittämällä sen paheksuttaviksi katsottuihin natseihin. Esittäjä voi myös käyttää natsikorttia osana slippery slope-argumenttia, jossa väitteen hyväksyminen voisi osaltaan johtaa yhteiskuntaa natsiyhteiskunnaksi tai edistää sellaisten hirmutekojen tekemistä joita natsit tekivät. Esittäjä voi myös yrittää heikentää väittelyn vastapuolen Y uskottavuutta yleisesti tai saattaa tämä paheksunnan alaiseksi.

Väitteessä on useita ongelmia, jotkut tilannekohtaisia ja toiset yleispätevämpiä. Se esitetään usein perustelematta tai osoittamatta ajattelivatko Hitler tai natsit viitatulla tavalla.

Siinäkin tapauksessa, että Hitler todella on esittänyt väitteen X kanssa samankaltaisen näkemyksen, ei väitettä X voida välttämättä kumota tai edes paheksua. Hitler oli esimerkiksi luultavasti sitä mieltä, että maapallo on pyöreä; kukaan tuskin kuitenkaan haluaa kiistää tämän väitteen totuusarvoa ainakaan sen takia mitä Hitler asiasta ajatteli. Natsi-Saksassa myös kehitettiin tai otettiin käyttöön ensimmäisenä maailmassa sellaisia asioita kuin TV-lähetykset, postinumerot ja eläinsuojelulaki; harva kuitenkaan haluaa esimerkiksi eläinten suojelua lopetettavaksi pelkästään sillä perusteella että Hitler halusi suojella eläimiä.

Natsi-Saksassa oli neljä keskeistä negatiivista piirrettä, jotka useimpien mielestä tekevät siitä yhden maailmanhistorian pahimmista hallinnoista: juutalaisten kansanmurhaan huipentunut rasismi ja poikkeavien vainoaminen, toiseen maailmansotaan johtanut aggressiivinen valloitushalu, demokratian ja sananvapauden tukahduttanut totalitaristien hallinto, sekä muiden maiden ja niiden kansalaisten brutaali kohtelu. Jos Y:n puheenvuoroista löytyy jotain tällaista asiaa ihannoivia tai niiden edistämistä ajavia kohtia, näitä kohtia (ja niiden lausujaa) voidaan tietenkin arvostella eettisillä perusteilla. Jos taas tällaisia kytkentöjä ei voida osoittaa, kyseessä on perusteeton tai heiveröisesti perusteltu natsikortin käyttö.

Miksi te syyllistätte maahanmuuttajia erilaisista negatiivisista asioista?

Lyhyt vastaus: useimmat maahanmuuttokriitikot eivät syyllistä maahanmuuttajia ryhmätasolla. Maahanmuuttajat eivät useimmiten ole syyllisiä heistä aiheutuviin ongelmiin, koska syyllisyyteen tarvitaan tahallisuus tai törkeä tuottamuksellisuus. Yksittäisiä maahanmuuttajia voi syyllistää heidän tekemistään rikoksista tai huonosta käytöksestään samoilla kriteereillä kuin ketä tahansa muutakin ihmistä.

Pitempi vastaus: rikoksiin syyllistyneitä tai huonosti käyttäytyviä yksittäisiä maahanmuuttajia voi syyllistää siinä kuin ketä tahansa muutakin, eli soimata heitä vajavaisesta käytöksestä. Rikoksiin syyllistymätöntä maahanmuuttajaa ei tietenkään voi syyllistää hänen etnisen ryhmänsä jäsenten tekemistä rikoksista, jos hän ei ole ollut niihin osallisena.

Yleensä syyllistäminen kuitenkin otetaan esille tilanteessa, jossa joku mainitsee jostain maahanmuuttajaryhmästä koituvan sosiaalista tai taloudellista taakkaa. Se, että puhuu jostain ryhmästä aiheutuvista ongelmista, ei kuitenkaan tarkoita syyllistämistä.

Syyllisyys tarkoittaa, että ihminen on tietoisesti tehnyt jonkin teon, vaikka tietää siitä muille koituvat kielteiset seuraukset. Syyllisyyteen edellytetään siis tahallisuutta tai törkeää tuottamuksellisuutta (esim. holtitonta huolimattomuutta). Lisäksi syyllisyyteen vaaditaan että syytetty on tehnyt teon itse - länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan henkilön sukulaisten, maanmiesten tms. syyllisyys johonkin rikokseen ei sinänsä osoita henkilön itsensä syyllisyydestä mitään.

Maahanmuuttokriitikot ovat esittäneet vain harvoin syytöksiä että jonkin ryhmän kaikki jäsenet ovat tahallaan ja henkilökohtaisesti tehneet jonkin tuomittavan teon. Aniharva maahanmuuttokriitikko väittää esimerkiksi että kaikki tai edes useimmat jonkin etnisen ryhmän jäsenet tahallaan välttelisivät työtä. Yleensä maahanmuuttokriitikot perustelevat tiettyjen ryhmien korkeaa työttömyysastetta sillä, että heillä ei ole työllistymiseen tarvittavia edellytyksiä, kuten työelämässä tarvittavia taitoja tai aloitteellisuutta. Joskus maahanmuuttokriitikot viittaavat joidenkin maahanmuuttajaryhmien ongelmallisiin asenteisiin, mutta tällöinkin yleensä viitataan lähtömaan kulttuuriin; tämä ei ole syyllistämistä, koska lähtömaan kulttuurin mahdollisista ongelmallisista piirteistä on usein vaikea päästä eroon vaikka sieltä olisi muuttanut pois. Monesti viitataan länsimaissa tarvittavien tai hyödyllisten taitojen puuttumiseen, koulutuksen puuttumiseen (esim. luku- ja kirjoitustaidottomuus), siihen että ihmisen on vaikea oppia toimimaan vieraan kulttuurin pelisäännöillä ja opiskella työllistymiseen tarvittavia taitoja aikuisiällä jos siihen mennessä ei ole saanut opetusta. Nämä eivät ole syyllistämistä, koska oman lapsuuden olosuhteet eivät kuulu tietoisen ja täysivaltaisen valinnan piiriin. Jotkut maahanmuuttokriitikot väittävät myös, että joidenkin tulijaryhmien sopeutumisvaikeudet saattavat johtua heidän keskimäärin erilaisesta geeniperimästään, joka saattaa esim. tuottaa länsimaista matalamman keskiälykkyyden; geneettisiin eroihin viittaaminen ei ole syyllistämistä, koska kukaan maahanmuuttaja ei ole itse valinnut geeniperimäänsä.

Lähteet

  1. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3852&frontpage=true Maahanmuuttoviraston lehdistötiedote 8.1.2010: käännyttämisellä ja karkottamisella täysin eri lähtökohdat
  2. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=2761
  3. http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ajankohtaista/uutisarkisto/kaannytys_ja_karkotus_ovat_eri_asioita/index.html
  4. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=2761
  5. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=2761
  6. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=2761#5
  7. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=2761#10
  8. http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi
  9. http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700037
  10. http://hommaforum.org/index.php/topic,17966.msg252096.html#msg252096
  11. Michèle Tribalat, Les Yeux grands fermés, L'immigration en France, Édititions Denoël, 2010.
  12. Chojnicki X., ”Vieillissement démographique et immigration: un modèle de comptabilité générationnelle appliqué à la France”, Économie et prévision, no 174, 2006 (3).
  13. Monso O., ”L’immigration a-t-elle un effect sur les finances publiques?”, Revue francaise d’economie, XXIII(2), octobre 2008.
  14. Auerbach A. J., Kotlikoff L. J., ”Generational Accounting: A New Approach to Understanding the Effects of Fiscal Policy on Saving”, Scandinavian Journal of Economics, 91, 1992.
  15. Auerbach A. J., Oreopoulos P., "Generational Accounting and Immigration in the United States", NBER Working Paper No. 7041, Issued in March 1999. http://www.nber.org/papers/w7041.pdf
  16. Lee R., Miller T., ”Immigration, Social Security, and Broader Fiscal Impacts”, American Economic Review, 90 (2), May 2000.
  17. Storesletten K., ”Sustaining Fiscal Policy through Immigration”, Journal of Political Economy, 108 (2), 2000.
  18. Bonin H., Raffelhüschen B., Walliser J., ”Can Immigration Alleviate Demographic Burden?”, FinanzArchiv, 57 (1), 2000.
  19. Collado D., Iturbe-Ormaetxe I., Valera G., “Quantifying the Impact of Immigration on the Spanish Welfare State”, International Tax and Public Finance, 11, 2004.
  20. Roodenburg H., Euwals R., Rele T.H, Immigration and the Dutch Economy, CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, june 2003.
  21. Borjas G. J., “Immigration and Welfare Magnet”, Journal of Labor Economics, vol. 17 (4), October 1999.
  22. Ekhaugen T., “Immigrants on Welfare: Assimilation and Benefit Substitution”, Memorandum, no 18, Department of Economics, University of Oslo, 2005.
  23. Chojnicki X, Ragot L., “Vieillissement démographique, immigration selective et financement des retraites”, in Saint-Paul G., Immigration, qualifications et marché du travail.
  24. http://www.publications.parliament.uk/pa/ld200708/ldselect/ldeconaf/82/8202.htm
  25. http://www.ssb.no/emner/09/90/rapp_201215/index.html
  26. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201306011421
  27. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012 http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c2a081d0-c409-44d8-829b-757194bc7855
  28. NOU (2011) Velferd og migrasjon. Den norske modellens framtid. Norges offentlige utredninger 2011: 7. http://www.regjeringen.no/pages/16413697/PDFS/NOU201120110007000DDDPDFS.pdf
  29. Saarela, J. (2011) Invandringens samhällsekonomiska konsekvenser - med fokus på Svenskfinland. MAGMA-STUDIE 2/2011. http://www.magma.fi/images/stories/reports/ms1102_invinv.pdf
  30. Sarvimäki, M. (2010) Maahanmuuton taloustiede: lyhyt johdatus. Kansantaloudellinen aikakauskirja (3/2010) 106:253-270. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32010/kak32010sarvimaki.pdf
  31. Sarvimäki, M. (2009) Esseitä muuttoliikkeistä. Kansantaloudellinen aikakauskirja (3/2009) 105:376-379. http://taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32009/kak32009sarvimaki.pdf
  32. Sarvimäki, M. ja Karvinen, A-M. (2008) Maahanmuuttajien työttömyyden ja työllistymisen kustannusvaikutukset Helsingin kaupungille. VATT-keskustelualoitteita 456. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Helsinki. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/794
  33. http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/04/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-osa-1-toteutuneet-julkisen-talouden-tulot-ja-menot.pdf
  34. https://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/348
  35. http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j67.pdf
  36. http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/international-migration-outlook-2013_migr_outlook-2013-en
  37. http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid=9362273BF30B6485CF1F85E8992EB9D5?year=2012&lang=fi&maindoc=/2012/TAE/he/he.xml&opennode=0:1:351:
  38. http://www.dagbladet.no/2013/10/03/nyheter/arbeidsliv/samfunn/politikk/innenriks/29581541/
  39. http://www.turkulainen.fi/Paikallisuutiset/Paivan-puheenaihe/Turun-lahikunnat-ottavat-nihkeasti-pakolaisia
  40. http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/4ef3cc004a17783fb09ef83d8d1d4668/rasisminestaminen.pdf?MOD=AJPERES
  41. Kristiina Koskiluoma. Maahanmuuttoa ja politiikkaa. Talentia-lehti 28.8.2014. http://www.talentia-lehti.fi/lehti/talentia-lehti/ilmiot//maahanmuuttoa_ja_politiikkaa.6062.blog
  42. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36550/C267.pdf?sequence=1
  43. 43,0 43,1 http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/12/maahanmuuttajalasten_maaraa_rajoitetaan_espoon_kouluissa_1296430.html
  44. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/useat_maahanmuuttajanuoret_putoavat_koulutusputkesta_varhain_910163.html
  45. http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2009_32/137762.htm
  46. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2009/06/tiedote-2009-09-11-00-51-43-784715
  47. http://sydsvenskan.se/malmo/article620610/Malmoelever-halkar-efter.html
  48. http://www.maatieto.net/ruotsi/opiskelemaan/ruotsin_koulutusjarjestelma/toisen_asteen_koulutus
  49. http://www.edu.fi/maahanmuuttajat/muslimioppilaat_hki.pdf
  50. 50,0 50,1 http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-12-17,104:2:582854,1:0:0:0:0:0:
  51. 51,0 51,1 http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009090410188615_uu.shtml
  52. http://www.sr.se/cgi-bin/skaraborg/nyheter/artikel.asp?artikel=3262015
  53. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kokoomuksen%20kansanedustaja%20lakkauttaisi%20Kristiinankaupungin%20pakolaiskeskuksen/1135250537779
  54. http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=50951
  55. http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2008_12/6772
  56. Timo Makkonen ja Eero Koskenniemi. Muuttoliikkeen ja maahanmuuttajien aseman oikeudellinen sääntely. Luku 3 teoksessa Muuttajat, s. 55-80.
  57. http://en.wikipedia.org/wiki/Human_rights_convention
  58. http://www.un.org/en/documents/udhr/
  59. Matti Pellonpää. Expulsion in International Law: A Study in International Aliens Law and Human Rights with Special Reference to Finland. 508 pages. Volume 39 of Annales Academiae Scientiarum Fennicae: Dissertationes Humanarum Litterarum. ISBN 9514104730, 9789514104732. Suomalainen Tiedeakatemia 1984.
  60. Eila Kännö, Leena Laulajainen. Naisena miesten maailmassa. 164 sivua. ISBN 951111025X, 9789511110255. Otava 1990.
  61. http://www.unhcr.se/en/no_cache/resources/legal-documents/refugee-law/refugee-convention.html?cid=1881&did=258&sechash=127c3e0e
  62. http://europa.eu/legislation_summaries/justice_freedom_security/free_movement_of_persons_asylum_immigration/l33118_fi.htm
  63. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070358
  64. http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/166186.shtml
  65. http://www.iltalehti.fi/uutiset/200812238822743_uu.shtml
  66. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3%A4hemmist%C3%B6valtuutettu+ja+ulkomaalaisvirasto+eri+mielt%C3%A4+karkotuksista/1135242281068
  67. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ulkomaalaisvirasto+alkoi+antaa+karkotusp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksi%C3%A4+somalialaisille/1135242280510
  68. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1847921
  69. http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ampuja-tunsi-aseet-hyvin/518334
  70. http://www.mtv3.fi/uutiset/sello/index.shtml/arkistot/kotimaa/2009/12/1026376
  71. http://www.mtv3.fi/uutiset/sello/index.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1026398
  72. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Sellon+ampujaksi+ep%C3%A4illyll%C3%A4+useita+tuomioita+erilaisista+rikoksista/1135251814729
  73. http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2010/01/1027094
  74. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/shkupollin_karkotus_olisi_vaatinut_valtavia_muutoksia_1350565.html?origin=rss
  75. http://www.lemonde.fr/web/depeches/0,14-0,[email protected],0.html
  76. http://www.ansamed.info/en/france/news/ME03.XAM16244.html
  77. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3282
  78. http://jp.dk/indland/indland_politik/article1878028.ece
  79. http://www.friatider.se/somalisk-kvinna-var-hemma-i-8-ar-put-aterkallas-ej
  80. http://www.nrc.nl/international/Features/article2214439.ece/Netherlands_gets_tough_with_Somali_asylum_seekers
  81. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/11/somaliaideista_suuri_osa_yksin_lastensa_kanssa_1148161.html
  82. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+somaleilla+moniavioisia+liittoja/1135252005119
  83. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+sosiaaliturva+houkuttelee+turvapaikanhakijoita/1135245684591
  84. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/alaikaisten_turvapaikanhakijoiden_tulva_tyrehtyi_1342895.html?origin=rss
  85. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Poliisille+rahaa+lapsipakolaisten+i%C3%A4n+varmistamiseen/1135243233927
  86. 86,0 86,1 http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsi+ep%C3%A4ilee+pakolaisten+v%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4n+paluutukisysteemi%C3%A4/1135238777903
  87. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/08/690303
  88. 88,0 88,1 http://www.katsomo.fi/?progId=14948
  89. http://194.111.136.92/uutiset/2009103110517651_uu.shtml
  90. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/969147
  91. http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/aamulehti-yksi-ruotsalainen-haki.html
  92. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/11/spotlight_suomessakin_myydaan_oleskelulupia_1135366.html
  93. http://www.express.co.uk/posts/view/148240/Student-visas-let-thousands-into-UK-without-proper-ID-checks-
  94. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Mogadishun+itsemurhaiskij%C3%A4+oli+tanskalainen/1135251391471
  95. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Supo+Kymmenet+ihmiset+pit%C3%A4v%C3%A4t+Suomesta+yhteytt%C3%A4+terroristeihin/1135250863253
  96. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2009111110579867_ul.shtml
  97. http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/61635-jopa-kymmenen-ruotsalaista-aktivistia-kuollut-islamistien-taisteluissa-somaliassa-%E2%80%93-k
  98. http://www.thelocal.se/24108/20091229/
  99. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/01/muhammed-pilapiirtaja_yritettiin_murhata_1336908.html
  100. http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=21007:tanskan-poliisi-ampui-muhammad-pilapiirtaejaen-kotiin-tunkeutujaa&catid=35:ulkomaat&Itemid=6
  101. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Muhammed-pilapiirt%C3%A4j%C3%A4n+kotiin+yritettiin+tunkeutua+Tanskassa/1135251846913
  102. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tanskalaislehti+Terroristit+suunnittelivat+iskua+Hillary+Clintonin+hotelliin+Keniassa/1135251870695
  103. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1725561
  104. http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/12/etla_syrjaytynyt_nuori_maksaa_miljoonan_1257106.html
  105. http://www.dailymail.co.uk/news/article-508158/White-flight-city-centres-getting-worse-says-equality-chief-Trevor-Phillips.html
  106. http://www.thisislondon.co.uk/news/article-23409386-196000-out-574000-in-record-numbers-leaving-britain-for-new-life-abroad---as-immigration-to-uk-soars.do
  107. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Maahanmuuttajat+ovat+keskittym%C3%A4ss%C3%A4++samoihin+kaupungin+vuokrataloihin/HS20060929SI1KA01v86
  108. http://www.vg.no/reise/artikkel.php?artid=599396
  109. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-tagi; viitettä eukoulut ei löytynyt
  110. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tanska+lupaa+100+000+kruunua+kotiin+palaaville+maahanmuuttajille/1135250620955
  111. 111,0 111,1 http://www.guardian.co.uk/world/2009/nov/15/ireland-pay-immigrants-go-home
  112. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/01/italiassa_puhkesi_rotumellakoita_1357918.html
  113. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2010/01/1030057
  114. http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-01-07,104:2:509164,1:0:0:0:0:0:
  115. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Maahanmuuttajat+yliedustettuina+Helsingin+v%C3%A4kivaltarikoksissa/1135233936906
  116. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Puolet+asukkaista+kokee+Helsingin+turvallisuuden+heikentyneen/1135243774304
  117. http://www.iltalehti.fi/espoontragedia/2009123110862671_es.shtml
  118. http://yle.fi/poliisitv/raportit.php?sivu=raportti_ulkosex
  119. http://www.youtube.com/watch?v=E1mCR_f4rtA (youtube)
  120. http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3424942.ece
  121. http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks/article3203927.ece
  122. http://www.aftenposten.no/english/local/article190268.ece
  123. http://www.brusselsjournal.com/node/4274
  124. http://www.nrk.no/nyheter/norge/1.6944861
  125. http://www.tv2nyhetene.no/innenriks/politikk/valg09/100-millioner-til-kampen-mot-kriminelle-asylsoekere-2888304.html
  126. http://en.wikipedia.org/wiki/2005_civil_unrest_in_France
  127. http://www.nytimes.com/2007/11/27/world/europe/27iht-riots.4.8500200.html?_r=1
  128. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200711286905030_ul.shtml
  129. http://news.sky.com/skynews/Home/World-News/France-Protesters-Clash-With-Riot-Police-And-Burn-Cars-Before-On-Eve-Of-Bastille-Day/Article/200907215337681?f=rss
  130. http://www.reuters.com/article/idUSTRE60010D20100101
  131. http://www.cphpost.dk/news/national/47871-immigrant-newborns-die-more-frequently.html
  132. Rassismus: in Holland gibt's Haft statt Badi-Verbote. Die Weltwoche 32/2013, 14.8.2013. http://www.weltwoche.ch
  133. European Asylum Support Office. Annual Report on the Situation of Asylum in the European Union 2013. Publications Office of the European Union, July 2014. Table 1. http://easo.europa.eu/wp-content/uploads/EASO-AR-final1.pdf
  134. Sisäministeriön julkaisuja 17/2012: Selvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi (sivu 38, Liite 1: Pohjoismainen vertailu taulukossa) http://www.intermin.fi/Julkaisu/172012?docID=33310
  135. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1772055
  136. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/YK+keskeytti+ruoan+jakamisen+Etel%C3%A4-Somaliassa/1135251921989?ref=rss
  137. http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kehitysapu+toimii+tavallaan++paikallinen+yhteiskunta+omallaan/HS20080729SI1MA01m64
  138. http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/artikkeli/Hollanti+jahtaa+luvattomia+sharia-oikeusistuimia/1135251591087
  139. http://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoitukset/ylanurkka-venaja-on-kohta-islamilainen/164754
  140. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/09/947705
  141. http://www.express.co.uk/posts/view/134080/Now-Muslims-demand-Give-us-full-Sharia-law
  142. http://www.austriantimes.at/news/General_News/2009-12-30/19256/Radical_Muslims_threaten_women%27s_minister
  143. http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/verkkokatsauksia-sarja/0mwrzoHEl/29_henkirikoskatsaus_2013.pdf
  144. http://www.welt.de/politik/article13853559/Malmoe-verdraengt-sein-neues-Antisemitismus-Problem.html
  145. http://www.aftonbladet.se/nojesbladet/tv/article8604525.ab
  146. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nuorison+riehunnasta+on+tullut+pysyv%C3%A4+ongelma+Malm%C3%B6ss%C3%A4/1135245578155
  147. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Herrg%C3%A5rdenin+pit%C3%A4minen+rauhallisena+maksaa+miljoonia+Malm%C3%B6lle/1135247648742
  148. http://74.125.77.132/search?q=cache:-b-z2BwoYMgJ:www.verkkouutiset.fi/index.php%3Foption%3Dcom_content%26view%3Darticle%26id%3D19118:malmoen-rosengard-rauhoittui-vuoden-takaisten-mellakoiden-jaelkeen-%26catid%3D36:ulkomaat-paeaeuutinen-%26Itemid%3D6+verkkouutiset+malm%C3%B6&cd=1&hl=fi&ct=clnk
  149. http://sydsvenskan.se/malmo/article558673/Rosengard-far-ny-polisstation.html
  150. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Malm%C3%B6n+Roseng%C3%A5rd+on+ultraradikalismin+jalansija/1135243103370
  151. Henrik Höjer. Svenska skolor brinner mest. Forskning och Framsteg 7/2012
  152. Myndigheten för Samhällsskydd och Beredskap (MSB), statistik 2012
  153. http://www.migrationsverket.se/download/18.43648b4513b902d42692f60/Beviljade+uppeh%C3%A5llstillst%C3%A5nd+och+registrerade+uppeh%C3%A5llsr%C3%A4tter+2012.pdf
  154. http://rahmispossu.net/2013/08/18/skanen-tulevaisuus-on-uhattuna/
  155. http://spydet.blogspot.fi/2007/07/hvad-koster-indvandringen.html
  156. http://www.newsmill.se/artikel/2013/03/11/sverige-klarar-inte-s-stor-invandring
  157. http://m.thelocal.se/20131204/swedens-health-system-worst-in-the-nordics
  158. Invandrare "krigar" mot svenskar med rån. Dagens Nyheter 25.3.2006
  159. Dags att ta svenskfientligheten på allvar. Skånskan 9.3.2012
  160. http://www.gp.se/nyheter/goteborg/1.115816-goteborgs-somalier-ett-folk-i-kris
  161. Anders Sandström. Sparkas från chefstjänst efter rasistiska kommentarer. Helsingfors Dagbladet 12.12.2013. http://hd.se/landskrona/2013/12/12/sparkas-fran-chefstjanst-efter/
  162. http://www.expressen.se/kvp/skrev-rasistiskt--kan-aterkomma-som-chef/
  163. Jana Asher and Beth Osborne Daponte. A Hypothetical Cohort Model of Human Development. Human Development Research Paper 2010/40, United Nations Development Programme, September 2010. http://ww.rrojasdatabank.info/HDRP_2010_40.pdf
  164. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135239437587?ref=lk_is_ul_2
  165. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1864438
  166. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1864438
  167. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kaksi+palomiest%C3%A4+loukkaantui+G%C3%B6teborgin+levottomassa+y%C3%B6ss%C3%A4/1135248899851
  168. http://www.aftonbladet.se/nyheter/article6257186.ab
  169. http://www.gp.se/nyheter/goteborg/1.247933-molotovcocktail-mot-brandbil
  170. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nuoret+mellakoivat+G%C3%B6teborgissa+s%C3%A4hk%C3%B6katkon+aikana/1135222169998
  171. http://sydsvenskan.se/malmo/article565110/Kontantstopp-pa-alla-bussar-i-Malmo.html
  172. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2009082010113647_ul.shtml
  173. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1478699&ref=lk_is_ul_1
  174. http://arbetet.se/2012/11/28/fler-svenskar-negativa-till-invandrare/
  175. Så tycker utflyttarna om invandrare. Sydsvenskan 21.4.2005
  176. http://en.wikipedia.org/wiki/French_legislative_election,_2012#Opinion_polls
  177. http://www.france24.com/en/20121025-france-muslim-opinion-poll-survey-exposes-french-anxieties-over-islam-mosque-far-right
  178. http://www.lefigaro.fr/actualite-france/2012/10/24/01016-20121024ARTFIG00700-l-image-de-l-islam-se-degrade-fortement-en-france.php
  179. http://www.upi.com/Top_News/World-News/2014/02/15/Poll-finds-six-out-of-10-in-France-favor-limits-on-EU-immigration/UPI-11001392490646/#ixzz2tbixBtyc
  180. http://www.thelocal.de/society/20090126-17011.html
  181. http://www.dw-world.de/dw/article/0,,6118859,00.html
  182. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/berliini-on-rikollisten-leppoisa-lymypaikka
  183. http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=620017
  184. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/11/ulkomaalaiskeskustelu_ryopsahti_saksassa_1146788.html
  185. http://www.thelocal.de/society/20091211-23879.html
  186. http://vorige.nrc.nl/international/article2514448.ece/Immigration_comes_at_hefty_price
  187. http://www.rijksoverheid.nl/bestanden/documenten-en-publicaties/notas/2011/06/16/integratienota/integratienota.pdf
  188. http://en.wikipedia.org/wiki/Pim_Fortuyn
  189. http://en.wikipedia.org/wiki/Theo_van_Gogh_(film_director)
  190. http://www.gatestoneinstitute.org/2624/moroccan-crime-netherlands
  191. article-2386812-1B33B491000005DC-899_634x324_popup.jpg
  192. http://www.youtube.com/watch?v=bxCmZHg_ijc
  193. http://www.telegraph.co.uk/news/politics/10258081/Two-million-quit-Britain-in-talent-drain.html
  194. http://www.dailymail.co.uk/news/article-2399845/Brain-drain-skilled-British-workers-leave-better-life-abroad-getting-bigger-thanks-immigration.html
  195. http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/law-and-order/6418456/Labour-wanted-mass-immigration-to-make-UK-more-multicultural-says-former-adviser.html
  196. http://www.thenational.ae/news/world/europe/uk-poll-finds-profound-anti-muslim-sentiment
  197. http://www.independent.co.uk/news/uk/politics/majority-of-voters-think-immigration-is-harming-britain-8793233.html
  198. http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288639747401.html
  199. Steve Doughty. Immigrants must speak English and should have access to benefits restricted, say Britons: Opinion poll finds 95% believe the language is cornerstone of Britishness. Daily Mail 16.6.2014 http://www.dailymail.co.uk/news/article-2659568/Immigrants-speak-English-access-benefits-restricted-say-Britons-Opinion-poll-finds-95-believe-language-cornerstone-Britishness.html#ixzz35InnPvkt
  200. http://www.torontosun.com/2012/03/15/recent-immigrants-a-huge-burden-on-taxpayers
  201. Alice Philipson. Nick Robinson: BBC made a 'terrible mistake' over immigration debate. The Daily Telegraph, 5.1.2014.
  202. Marjo Somari. Somalien representointi Helsingin Sanomien uutisoinnissa – 1990-luvun somalishokista 2010-luvun integraatioon? Pro gradu-tutkielma, Helsingin Yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta 2012, s. 54
  203. Luostarinen, H. (2007). Tietoa, terapiaa ja turbaaneja? Suomalaisen journalismin reaktiot kasvavaan maahanmuuttoon. Teoksessa H. Luostarinen;H. Eskonen;K. Horsti;K. Nikunen;& R. Pöyhtäri, Maahanmuutto ja media. Eurooppalaista tutkimusta ja kotimaisia ennusteita. (Osa/vuosik. Julkaisuja C 41/2007, ss. 11-40). Tampere: Tampereen Yliopisto, Tiedotusopin laitos.
  204. 204,0 204,1 http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsissa+ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4ntaas+kunniamurhaa/1135233862231
  205. http://www.dailymail.co.uk/news/article-545289/Muslim-leader-accuses-police-cautious-stopping-Asian-gangs-pimping-white-girls.html
  206. http://www.dailymail.co.uk/news/article-1233660/Fear-branded-racist-offending-minorities-hampers-social-workers-action-forced-marriage.html
  207. http://www.thesun.co.uk/sol/homepage/news/2759618/Ministers-told-Dont-call-Islamic-extremists-Islamic-extremists.html
  208. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tanskan+taiteilijat+ryhtyiv%C3%A4t+itsesensuuriin/1135252065847
  209. http://descartes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127071-esiintyko-rasismia-kuka-on-sitten-vastuussa
  210. http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Paavo+V%C3%A4yrynen+Pakolaiskiinti%C3%B6t%C3%A4+pienennett%C3%A4v%C3%A4+ei+poistettava/1135253167240
  211. Tatu Vanhanen. Globaalit ongelmat. Terra Cognita 2008
  212. Tatu Vanhanen, Yrjö Ahmavaara. Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin. Atena 2001
  213. Michael Clemens. Does development reduce migration? Center for Global Development Working Paper 359, March 18, 2014. http://www.cgdev.org/publication/does-development-reduce-migration-working-paper-359
  214. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/12/ihmissalakuljetus_ruotsiin_valtava_bisnes_1321242.html
  215. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Parikymment%C3%A4+ihmissalakuljettajaa+j%C3%A4i+kiinni+EU-maissa/1135250834733
  216. http://www.guardian.co.uk/uk/2009/may/07/muslims-britain-france-germany-homosexuality
  217. http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1510866/Poll-reveals-40pc-of-Muslims-want-sharia-law-in-UK.html
  218. http://www.dailymail.co.uk/news/article-432075/Multiculturalism-drives-young-Muslims-shun-British-values.html
  219. http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/religion/2461830/Killing-for-religion-is-justified-say-third-of-Muslim-students.html
  220. Masso, Iivi Anna: Unohdetut toiset. Vapaa-ajattelija, 2009, 65. vsk, nro 2, s. 6. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry.
  221. http://www.dailymail.co.uk/news/article-1178794/Just-10-British-Muslims-feel-integrated-society-study-claims.html (konservatiivinen)
  222. http://hommaforum.org/index.php/topic,18238.0.html Sobotka, T. 2008. “The rising importance of migrants for childbearing in Europe.” Overview Chapter 7 in: T. Frejka, T. Sobotka, J. M. Hoem, and L. Toulemon (eds.) Childbearing trends and policies in Europe. Demographic Research, Special Collection 7, Vol. 19, Article 9, pp. 225-248.
  223. http://indexmundi.com/somalia/total_fertility_rate.html
  224. http://indexmundi.com/iraq/total_fertility_rate.html
  225. http://indexmundi.com/afghanistan/total_fertility_rate.html
  226. http://stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_09_04_nieminen.html
  227. http://paa2008.princeton.edu/abstractViewer.aspx?submissionId=80042
  228. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Maahanmuuttajien+parempi+ty%C3%B6llistyminen+toisi+miljoonas%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t/1135239904946
  229. http://www.ccsr.ac.uk/qmss/seminars/2009-06-03/documents/PaperBrunborg.pdf
  230. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulle+alkanut+synty%C3%A4+maahanmuuttajien+keskittymi%C3%A4/1135249614847
  231. http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/northamerica/usa/2555916/White-Americans-to-be-minority-by-2042.html
  232. http://news.yahoo.com/s/ap/20091216/ap_on_go_ot/us_white_minority
  233. http://www.cphpost.dk/news/national/47759-ethnic-population-increase-predicted.html
  234. 234,0 234,1 234,2 234,3 http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Euroopan+maat+sulkevat+oviaan+maahanmuutolta/1135239268730
  235. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Euroopan+maat+sulkevat+oviaan+maahanmuutolta/1135239268730
  236. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/07/913884
  237. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijoiden-vy%C3%B6ry-tulossa/336256
  238. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/01/781561
  239. http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=19357:maahanmuuttoviraston-ylijohtaja-maahanmuuton-oltava-hallittua-&catid=2:kotimaa&Itemid=4
  240. http://www.esaimaa.fi/Uutiset---Uutiset-maakunnasta/2009/02/01/Vastaanottokeskuksissa+asuvien+m%E4%E4r%E4+nousee+10+000+ihmiseen/200916554471/5
  241. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-tagi; viitettä paju ei löytynyt
  242. Robert D. Putnam. E Pluribus Unum: Diversity and Community in the Twenty-first Century. The 2006 Johan Skytte Prize Lecture. Scandinavian Political Studies, Volume 30, Issue 2 (p 137-174)
  243. Peter Thisted Dinesen, Kim Mannemar Sønderskov. Trust in a Time of Increasing Diversity: On the Relationship between Ethnic Heterogeneity and Social Trust in Denmark from 1979 until Today. Scandinavian Political Studies Volume 35, Issue 4, pages 273–294, December 2012
  244. Lonneke van Oirschot; Jeroen Slot; Emmie van Oirschot: Voorspellers van vertrouwen in de buurt. Mens & Maatschappij, Vol. 86, no. 1 (maart 2011)
  245. Peter Thisted Dinesen. Me and Jasmina down by the schoolyard: An analysis of the impact of ethnic diversity in school on the trust of schoolchildren. Social Science Research Volume 40, Issue 2, March 2011, Pages 572–585
  246. Marc Hooghe, Tim Reeskens, Dietlind Stolle, Ann Trappers. Ethnic Diversity and Generalized Trust in Europe - A Cross-National Multilevel Study. Comparative Political Studies, vol. 42 no. 2 (February 2009), 198-223.
  247. Mérove Gijsberts, Tom van der Meer and Jaco Dagevos. Hunkering Down’ in Multi-Ethnic Neighbourhoods? The Effects of Ethnic Diversity on Dimensions of Social Cohesion. Eur Sociol Rev (2012) 28 (4): 527-537.
  248. Henrik Lolle and Lars Torpe. Growing ethnic diversity and social trust in European societies. Comparative European Politics Vol. 9, 191-216 (March 2011)
  249. Peter Thisted Dinesen, Kim Mannemar Sønderskov. Ethnic diversity of the micro-context and generalized trust: Evidence from Denmark. http://forskningsbasen.deff.dk/Share.external?sp=Sb2bd632f-bb8e-4466-b3c8-81bb68dc0918&sp=Sau
  250. https://www.gov.uk/government/publications/social-and-public-service-impacts-of-international-migration-at-the-local-level
  251. http://www.savonsanomat.fi/savo/pieksamaelta-jyrkka-pakolaislausunto-alkoholismia-ja-perhevakivaltaa/1317266
  252. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/12/1016418
  253. http://tampub.uta.fi/handle/10024/67726
  254. 254,0 254,1 Rikollisuustilanne 2012 - Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 264, Helsinki 2013
  255. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+somalit+kokevat+runsaasti+v%C3%A4kivaltaa+ja+uhkailua/1135251420117
  256. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-tagi; viitettä viha ei löytynyt
  257. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/39285-yllattava-yhteys-halla-aholla-ja-zahra-abdullahilla
  258. http://www3.interscience.wiley.com/journal/118510920/abstract
  259. http://www.newsweek.com/id/206230/page/2
  260. http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/7B320EC58B779A73C225742F003F85CD/$file/012008.pdf.pdf
  261. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/04/850152
  262. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55829-muslimi-juristi-pedofiliaa-%E2%80%9Dvaikka-minkauskoinen-olisi%E2%80%9D
  263. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1256676
  264. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/suomessa_jopa_kunniamurhia_500882.html
  265. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/04/850152
  266. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/12/1012655
  267. http://rt.com/Top_News/2009-06-22/Muslim_girls_fall_victim_to_honor_killings.html?fullstory
  268. http://atuubi.yle.fi/node/5955
  269. S. Zetterberg ja A. Tiitta (toim.). Suomi kautta aikojen. Otava 1992. s. 177
  270. http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Rakennusmateriaaleja/fi_FI/Tervat/
  271. http://yle.fi/uutiset/sosiologian_tohtori_jussi_ronkainen_maahanmuuttajille_yrittaminen_ja_tyon_tekeminen_uudessa_yhteiskunnassa_on_jopa_kantavaestoa_tarkeampaa/7255691?ref=leiki-es
  272. http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
  273. http://www.halla-aho.com/scripta/sananen_sotalapsista_ja_evakoista.html
  274. http://www.krigsbarn.com/2010/07/finska-flyktingbarn.html
  275. Jaakko Hämeen-Anttila. Islamin käsikirja. Otava 2004. ISBN 951-1-18669-8
  276. http://www.usc.edu/org/cmje/religious-texts/hadith/bukhari/058-sbt.php#005.058.234
  277. http://www.usc.edu/org/cmje/religious-texts/hadith/bukhari/062-sbt.php#007.062.064
  278. http://www.usc.edu/org/cmje/religious-texts/hadith/bukhari/058-sbt.php#005.058.236
  279. http://www.usc.edu/org/cmje/religious-texts/hadith/bukhari/062-sbt.php#007.062.065
  280. http://www.usc.edu/org/cmje/religious-texts/hadith/bukhari/062-sbt.php#007.062.088
  281. http://www.usc.edu/org/cmje/religious-texts/hadith/muslim/008-smt.php#008.3309
  282. http://www.usc.edu/org/cmje/religious-texts/hadith/muslim/008-smt.php#008.3310
  283. http://www.usc.edu/org/cmje/religious-texts/hadith/muslim/008-smt.php#008.3311
  284. http://www.usc.edu/org/cmje/religious-texts/hadith/abudawud/041-sat.php#041.4915
  285. http://www.usc.edu/org/cmje/religious-texts/hadith/abudawud/041-sat.php#041.4917
  286. http://turusenpyssy.blogspot.fi/2011/10/halosen-suosikki-imaami-puolustaa.html
  287. http://www.examiner.com/article/saudi-mufti-pushes-for-age-of-child-brides-to-be-10-years-old
  288. http://www.amsterdamherald.com/index.php/allnews-list/55-20111206-imamvisa
  289. http://islamqa.com/en/ref/27305/marrying
  290. Ruhollah Khomeini. "Tahrirolvasyleh", fourth volume, Darol Elm, Gom, Iran, 1990.
  291. http://www.shiachat.com/forum/index.php?/topic/234971583-tahrir-ol-masael/
  292. http://www.shiachat.com/forum/index.php?/topic/234968233-khomeini-tahrirolvasylehlies/
  293. http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288339109475.html
  294. http://www.unicef-irc.org/publications/pdf/digest7e.pdf
  295. http://www.halla-aho.com/scripta/sananen_sotalapsista_ja_evakoista.html
Henkilökohtaiset työkalut